Psyk.lääkkeet lihavuusleikkauksen esteenä?

Luin netistä että psyk.puolen lääkkeet voivat olla este lihavuusleikkaukseen pääsylle. Onko kellään parempaa/omakohtaista kokemusta asiasta, itselläni menee mieliala- ja unilääke.

Minulla se ei ainakaan ollut este! Sairastan kaksisuuntaista mielialahäiriötä ja kaikki on sujunut hyvin ja siis leikkauksesta on jo yli 6kk.

Jos haluat tarkempaa tietoa, niin laita minulle vaikka yksityisviestiä?

Ei minulle ainakaan mitään puhuttu.... Masennukseen söin Citalopramia. Minut tosin leikattiin Tallinnassa.

Parasta oli,että pääsin nuistakin lääkkeistä eroon leikkauksen ansiosta. Nyt menossa 3 kuukausi ilman, ja mieliala mitä parhain.

Ei rajoittanut minullakaan leikkaukseen pääsyä lääkkeet

:arrow:

Tämä lienee enempi semmoinen muna-kana juttu. Eli en usko, että itse lääkkeet ovat este leikkaukselle, vaan enneminkin se syy miksi syö lääkkeitä. Voisin kuvitella, että jos jollain on esim maanisdepressiivisyttä, bipolaria tms. niin laihdutusleikkauksen kaltainen elämää mullistava tapahtuma, ei välttämättä ole ko. henkilön psyykkeelle hyväksi.

Toisaalta taas jos kyseessä on esim. (lievä)masennus, niin leikkaus voi olla juuri se juttu jonka ihminen tarvitsee. Itsellä kävi juuri näin, mielialalääkkeistä pääsin eroon n. kk leikkuun jälkeen ja olo on mitä mainioin. Edes nukahtamislääkettä ei ole tarvinut kertaakaan sen jälkeen (aiemmin käytin muutamia kertoja kuukaudessa, eli en mitenkään säännöllisesti)

Trintilla on mielestäni oikeilla jäljillä. Ei ne lääkkeet sinänsä ole mikään este, vaan se sairaus mitä taustalla on. tavallinen masennus ei ole millään tavalla este leikkauskelle. Minä söin masislääkettä eikä se ollut mikään este.

Aivan toinen asia on sitten se että on hyvä muistaa että leikkaus ja onnistunut painonpudotus ei takaa onnellisuutta. Monelle muutos on niin suuri että pää ei pysy perässä, ja pahimmillaan voi tulla entistä pahempi masis ja ruuan mässäilly vaihtuu helposti alkoholiin.

:bball:

Pilvipouta, näin maallikkona olisi helppo ajatella, että juuri sinun kaltaisessa tilanteessa lääkitys ja taustalla oleva sairaus on ennemminkin hyvä syy päästä leikkaukseen kuin este. Eli en jaksa uskoa, että lääkkeet mitenkään estäisi. Eli ei muuta kuin reippain mielin lääkärin kanssa jatkoa suunnittelemaan.

:pig:

Minulle sanottiin psyykelääkkeistä esikäynnillä sairaalassa, että ne ei suurella todennäköisyydellä imeydy kunnolla, mikä tuottaa sitten ongelmia mielialan säätelyssä. Oli aika mykistävää kuulla jotain tuollaista juuri kun leikkausajankohtaa annettiin, alkoki vähän usko horjua leikkaushaluihin ja  että kannattaako mielenterveydellä leikkiä sen takia että olisi normaalipainoinen. On tässä nyt sitte mietittävää.

Taustalla oleva oireisto ei ole ollut minun tapauksessani ainakaan ongelma, koska tunnen  mikäli alkaa sairauden oireet nostaa päätään ja osaan hakea apua.

Mulla ei leikkaus vaikuttanut lääkkeiden imeytymiseen, tai en ainakaan huomannut. Tosin mulle tehtiin sleeve-leikkaus, joten suolistoon ei koskettu.

Thyroksiini ainakin imeytyi yhtähyvin ellei paremminkin kuin ennen koska jouduin painon laskun myötä vähentämään lääkitystä