Jumitusta!
2 posters
Jumitusta!
Moi!
Ensi kuussa on vuosi vierähtänyt Tallinnan reissun ja GBP-leikkauksen jälkeen. Saldo on n 28-30 kg miinusta kaiken kaikkiaan. Lähtöpaino oli 105 kg ja nyt painan 75-77 kg, riippuu vähän nestetasapainosta, vatsan toiminnasta ym. Minulla kävi hyvä tuuri, vaikka kävin yksityisesti tuolla Tallinnan puolella leikkauksessa, pääsin unihoitajan kautta julkiselle puolelle ravitsemusterapeutille ja hänen kauttaan minulle on nyt luvattu kaikki samat kontrollit kuin julkisella puolella leikatuille. Tällä erää se on tarkoittanut pelkästään kahta käyntiä rav.terapeutilla, mutta luvassa olisi myös kirurgin tapaaminen sekä nuo vitamiinikontrollit.
Paino on siis pudonnut varsin hyvin ja ulkopuolisetkin ovat sen huomanneet. Myös mieliala, joka on ollut aina välillä pahastikin masennuksen puolella on parantunut sitä mukaa kun paino on laskenut. Työterveydessä kontrolloitiin verenpaineet, kolestrolit ja sokerit, kaikki normaaleja. Jaksan lenkkeillä kolmen koirani kanssa, käyn jopa juoksulenkeillä ja zumbaan viikottain.
Eli valtavan paljon hyvää on tämä vuosi tuonut tullessaan. Ruokailut ovat nyt sitä mitä normaali pieniruokainen naisihminen voi kohtuudella syödä, makea tuo sydämentykytyksiä ja sitä vältän jonkin verran. Mutta koskaanhan ei sitä voi olla täysin tyytyväinen, ja haluaisin kovasti tuonne 60-luvulle painon suhteen. Paljoa ei olisi matkaa enää mutta sitäkin takkuisemmalta se tuntuu, paino ei ole oikeastaan enää useampaan kuukauteen laskenut, nuo pari kiloa vaan sahailevat edestakaisin. Ravitsemusterppa sanoikin, että terveydellistä syytä ei ole enää pudottaa mutta jos turhamaisista syistä halua vielä painoa alemmas niin pitää ihan tosissaan alkaa tehdä töitä sen eteen. Lisäsin nuo juoksulenkit ja jumpan ohjelmaani, painoa ne eivät ole laskeneet mutta vaatteissa tuntuu että jotain kiinteytymistä on tapahtunut.
Nyt kaipaisin tsempitystä ja "vippaskonsteja", kertokaa leikatut mikä avuksi näin pitkän tähtäimen projektissa. Millä todennäköisyydellä paino vielä laskee, itsestään se ei tosiaan tunnu enää tapahtuvan. Sadekesän plussapuolia on kyllä se että jaksaa paremmin lenkkeillä eikä turvotuksia tule niin kovin helposti. Aurinkoista loppukesää toivottelen kuitenkin!
Ensi kuussa on vuosi vierähtänyt Tallinnan reissun ja GBP-leikkauksen jälkeen. Saldo on n 28-30 kg miinusta kaiken kaikkiaan. Lähtöpaino oli 105 kg ja nyt painan 75-77 kg, riippuu vähän nestetasapainosta, vatsan toiminnasta ym. Minulla kävi hyvä tuuri, vaikka kävin yksityisesti tuolla Tallinnan puolella leikkauksessa, pääsin unihoitajan kautta julkiselle puolelle ravitsemusterapeutille ja hänen kauttaan minulle on nyt luvattu kaikki samat kontrollit kuin julkisella puolella leikatuille. Tällä erää se on tarkoittanut pelkästään kahta käyntiä rav.terapeutilla, mutta luvassa olisi myös kirurgin tapaaminen sekä nuo vitamiinikontrollit.
Paino on siis pudonnut varsin hyvin ja ulkopuolisetkin ovat sen huomanneet. Myös mieliala, joka on ollut aina välillä pahastikin masennuksen puolella on parantunut sitä mukaa kun paino on laskenut. Työterveydessä kontrolloitiin verenpaineet, kolestrolit ja sokerit, kaikki normaaleja. Jaksan lenkkeillä kolmen koirani kanssa, käyn jopa juoksulenkeillä ja zumbaan viikottain.
Eli valtavan paljon hyvää on tämä vuosi tuonut tullessaan. Ruokailut ovat nyt sitä mitä normaali pieniruokainen naisihminen voi kohtuudella syödä, makea tuo sydämentykytyksiä ja sitä vältän jonkin verran. Mutta koskaanhan ei sitä voi olla täysin tyytyväinen, ja haluaisin kovasti tuonne 60-luvulle painon suhteen. Paljoa ei olisi matkaa enää mutta sitäkin takkuisemmalta se tuntuu, paino ei ole oikeastaan enää useampaan kuukauteen laskenut, nuo pari kiloa vaan sahailevat edestakaisin. Ravitsemusterppa sanoikin, että terveydellistä syytä ei ole enää pudottaa mutta jos turhamaisista syistä halua vielä painoa alemmas niin pitää ihan tosissaan alkaa tehdä töitä sen eteen. Lisäsin nuo juoksulenkit ja jumpan ohjelmaani, painoa ne eivät ole laskeneet mutta vaatteissa tuntuu että jotain kiinteytymistä on tapahtunut.
Nyt kaipaisin tsempitystä ja "vippaskonsteja", kertokaa leikatut mikä avuksi näin pitkän tähtäimen projektissa. Millä todennäköisyydellä paino vielä laskee, itsestään se ei tosiaan tunnu enää tapahtuvan. Sadekesän plussapuolia on kyllä se että jaksaa paremmin lenkkeillä eikä turvotuksia tule niin kovin helposti. Aurinkoista loppukesää toivottelen kuitenkin!
annmari- Viestien lukumäärä : 11
Paikkakunta : lahti
Registration date : 29.07.2011
Vs: Jumitusta!
Täällä sama juttu, mut leikattu 13kk sitten. Paino tippunut kaikkiaan n.35kg. Olen kyllä tosi tyytyväinen nytkin, mutta painoa silti vielä 79kg. Haluaisin myös vielä ainakin 5-10kg pois. Keväästä lähtien paino ei ole tippunut yhtään. Kiinteytymistä kuitenkin tapahtuu koko ajan hiljalleen, vaatteista sen huomaa. Tähän saakka paino on tippunut lähes itsellään mutta nyt varmaan pitää alkaa fyysinen "rääkki" että painoa vielä sais pois ja muutenkin kuntoa paremmaksi.
Piuku- Viestien lukumäärä : 189
Paikkakunta : Seinäjoki
Registration date : 26.10.2010
Vs: Jumitusta!
Pitäisköhän nyt tosissaan sitten aloittaa jonkinmoinen tiukistelu, lähdetkö Piuku mukaan? Jonkinlaista vertaistukea tässä kaipaisi vielä vaikka leikkauksesta on aikaa ja elämä loksahtanut hyvin raiteilleen. Minulla on vielä tämä viikko lomaa jäljellä, töihinpaluun myötä voisi aloittaa jonkinlaisen "pilkun viilaamisen".
annmari- Viestien lukumäärä : 11
Paikkakunta : lahti
Registration date : 29.07.2011
Vs: Jumitusta!
"Otin" pitkän kesäloman. Ptämättömät ylityöt ja kesäloma yht. 6,5vkoa pois töistä, ihanaa. Viikon päästä lähdetään miehen kanssa Kroatiaan 3vkon omatoimi reissulle. Sen jälkeen aloitan hissukseen lenkkeilyn. Nyt onneksi jo vähän pyöräilykin onnistunut. Selkä ajoittain huonossa kunnossa, että moittii pyöräilyä.
Piuku- Viestien lukumäärä : 189
Paikkakunta : Seinäjoki
Registration date : 26.10.2010
Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa