*Perhonen* lentelee :)

Kenelläkään ei liene yhtä oikeaa vastausta. Ne harkitsee tapauskohtaisesti.

Ne perusteet mitä minulla oli koskivat minun tapausta. Tunnen nuoren kaverin joka pääsi E-K:sta lihavuusleikkaukseen jalkavaivojen takia.
Jalka oli pilkkoutunut kolarissa ja paino rasitti liikaa. Liikuntaa ei pystynyt harrastamaan. Ei muita vaivoja.

Minusta tuntuu että E-K:ssa ne seuraa potilaan sitoutumista ohjelmaan ja kykyä hallita elämäänsä.
Kuten varmasti olet lukenut täältä , leikkauksen voi myös pilata jälkikäteen.

Itse taistelin v:sta 2009 vuoteen 2012. Piti osoittaa että pystyy pudottamaan painoa (hallitsemaan syömistä) jne....

Lekurit tietää että pudotettu paino ei pysy alhaalla meillä ongelmaisilla.

Minäkin meinasin välillä paiskata hanskat kenttään, mutta sitten taas sisuunnuin ja pinnistelin läpi kaikesta mitä he keksivät. Minulla oli myös loistava tuki työterveydestä.
Työterveyslekuri painoi päälle...pisti aina uudelleen lähetteen EKKS:aan.

Leikkauspäätöstä edeltävä käynti Lorenzolla oli todella inhottava. Hän pilkkasi ja vinoili lisäksi kaksi harjoittelijaa virnuili ja nyökytteli taustalla. Kaksi langanlaihaa tyttöä. Puhisin raivosta sen jälkeen, olin niin loukattu.

Parin päivän päästä sisuunnuin entistä kovemmin. P....le, minähän näytän sille ukolle että pystyn sen ohjelmaa noudattamaan.

TAISTELE HYVÄ IHMINEN, ÄLÄ LUOVUTA.

PM

Kiitos kannustuksesta

Hei kaikki

On ollut pari viikkoa motivaatio hukassa ja painoa tullut kilo takaisin. Olen miettinyt, että onko mulla mahiksia päästä koko leikkaukseen... Plääh!!

Hyväksytäänköhän 2,5 vuotta kestäneet päivittäiset jalkasäryt lihavuuden aiheuttamaksi sairaudeksi? Ja onhan mulla tuo kilpirauhasen vajaatoimintakin. Vai pitääköhän minun sairastua esim. diabetekseen ennen kuin leikataan?

Kieltämättä tämä projekti vaatii kärsivällisyyttä ja sitkeyttä. Milloinkahan asenteet lihavuutta kohtaan muuttuisivat niin, että meidät otettais tosissaan? Minkä muun sairauden takia pitää näin paljon taistella, että saa hoitoa, esim. pääsee leikkaukseen??

Lippu korkealla, kaikesta huolimatta

Heippa

Kävin just perjantaina 4 kk tarkastuksessa. Kaikki veriarvot OK. Juttelin lääkärin kanssa noista leikkauskriteereistä.

Ne haluaa selvittää potilaan sitoutumista leikkauksen jälkeiseen elämään. Lekuri kertoi tutkimuksesta jossa osa potilaista pääsi leikkaukseen "helpolla" ja osa pitemmän piinauksen (käytti sanaa valmennus) jälkeen.

Valmennetuilla paino pysyi poissa paremmin kuin heti leikkaukseen päässeillä.

ELI pinnistele, osoita niille että pystyt sitoutumaan syömisen hallintaan.

Sanoi se lekuri myös että kaiken aikaa enemmän ja enemmän vaikeita lihavuuspotilaita hoidetaan leikkaamalla.

Jälleen keran ÄLÄ LUOVUTA !!

PM

Hei kaikki pitkästä aikaa:)

Kävin eilen ravintoterapeutilla ja se oli ihan positiivinen ja motivoiva kokemus. Paino on tippunut toukokuun alusta yhteensä 16,8 kg ja bmi 50,9 - - 45,1.

Kävi ilmi, että sisätautilääkäri Sandini on jo toukokuussa kirjoittanut papereihini, että leikkauskriteerit täyttyvät jopa ilman liitännäissairauksia!!! Ja että ei haittaa jos ja kun paino laskee alle 45 bmi-rajan, koska kokonaisuus ratkaisee, keväinen lähtöpaino on se mitä katsotaan leikkauksesta päätettäessä.

Minulla on kuulemma hyvät mahdollisuudet päästä leikkaukseen. Vielä pitää jatkaa painonpudotusta Sandinin vaatimat 3kk (yhteensä 6kk) ja sitten menen hakemaan uuden lähetteen terveyskeskuslääkäriltä. Sen jälkeen vuorossa on gastro, rt, lääkäri ja rt Peijaksessa, josta enää 4-6 vkoa leikkaukseen. Leikkaus on siis mahdollisesti jo alkuvuodesta.

Olen todella iloinen, että asiat järjestyvät kohdallani näin hyvin ja suht nopeastikin. Olen ajatellut, että olis varmaan hyvä saada painoa mahdollisimman paljon pudotettua jo ennen leikkausta, että tämä on nyt elämäni viimeinen laihdutuskuuri. Jos nyt jo alkais opetella pienempiä annoskokoja, kun se kuitenkin on edessä leikkauksen jälkeen, niin ehtis vähitellen tottua uusiin ruokailutottumuksiin ym.

Kiitos teille kaikille, jotka olette tällä palstalla, yhdessä tätä matkaa on k e v y e m p i kulkea

Heippa PERHONEN!

Onneksi olkoon tähän mennessä sulatetuista kiloistasi!!!

Sinulle olisi olemassa vankka tuki - LILE (Suomen Lihavuusleikatut ry)
Kts. www.lile.fi

LILE on perustettu nimenomaan lihavuusleikattujen vertaistuen antamiseen,
sekä lihavuusleikattujen etujen valvomiseen.
Lile tarjoaa jäsenilleen runsaita jäsenetuja, joista osalliseksi sinäkin voit tulla?
LILESSÄ sinulla on mahdollisuus osallistua erilaisiin tapahtumiin sekä info-tilaisuuksiin...

Mikäli haluat kuulla yhdistyksestämme lisää, poikkea kotisivuillamme www.lile.fi
tai laita minulle mieliä tukijenny@gmail.com
Toimin itse HUS-alueella aluevastaavana ja vertaistukena mutta osaan auttaa
sinua alkuun.

Jos jo nyt haluat liittyä jäseneksi, niin toimi näin:

Laita meili jäsensihteerille os. jasensihteeri@lile.fi
Kerro meilissä yht.tietosi sekä se, miten lihavuusleikkaus koskettaa juuri sinua.
Aikanaan pääset vilkkaalle keskustelufoorumillemme vaihtamaan ajatuksia
saman läpikäyneille sekä samassa tilanteessa olevien kohtalotovereitten kanssa.
Keskustelufoorumille yht. os. foorumi@lile.fi

Mikäli et koe tarvitsevasi tällaista vertaistukea, niin toivotan sinulle kovasti
tsemppiä jatkoon!

LILE/Tukijenny

Hei

Yritin tehdä tickerin, onnistuikohan...

Hae Get code ja kopioi allekirjoitukseen.

Hei

En osaa laittaa tuota tickerin kuvaa näkyville Leppiksen neuvosta huolimatta. Aukeaa kyllä klikkaamalla.

Kopioi 1. laatikon koodi bbCode:[url...

Kiitos avusta Leppis

Hei kaikki

Olen pitkästä, pitkästä aikaa alkanut lenkkeillä, siis kävellä tarkemmin sanoen. Uskomaton tunne, kun jaksan kävellä jopa tunnin ajan.. Samalla nautin omasta ajasta, joka on pienten lasten äitille ihan luksusta!

Vielä viime talvena 15 minuutin kauppamatka oli tuskallista, kun jalat kipeytyivät niin helposti. No, jalat särkee kyllä edelleen päivittäin, mutta jaksan kuitenkin paremmin liikkua ja kävely ja ulkoilu myös piristää mieltä

Alkukesällä löysin youtubesta asahin, joka on rauhallista, mutta tehokasta voimistelua. Videon mukaan on helppo tehdä liikkeet, jumppa kestää noin 10 minuuttia. Jostain syystä ei vaan silti tule kovin usein tehtyä... Suosittelen lämpimästi, löytyy youtubesta hakusanalla asahi tai asahi health.

Päivitin tickerinikin, uskomatonta, jo -20kg

Hei kaikki:)

Takapakkia on tullut muutama kilo, en ole jaksanut edes vaakalla käydä. On ollut ongelmia elämässä, enkä ole jaksanut laihduttaa. Pitäis kai koota itsensä ja palata ruotuun. Jatkaa tästä pisteestä eteenpäin eikä palata menneisyyteen, vanhoihin tapoihin. Joskus tulee olo, että tekis mieli antaa periksi, että mitä väliä...

R a s k a a l t a t u n t u u

Ota nyt se asenne, että entiseen ei ole paluuta, jokainen pudotettu kilo helpottaa leikkausta ja sen jälkistä laihtumista. Oikeesti laihtuminen on ihan älyttömän hidasta leikkauksen jälkeen. Mulla menee tällä hetkellä n. -1/2 kiloa viikossa.

Älä luovuta, taistele eteenpäin. Se kannattaa kuitenkin loppupeleissä. Minullakin oli tuossa muutama notkahdus omassa "henkisessä helvetissäni", mutta ylitse on aina tullut kahlattua , vaikka tekiskin mieli heittää pyyhe kehiin. Purnaa palstalla, kiukuttele, uhittele... Mutta JATKA ALOTTAMAASI MATKAA! Olet sen arvoinen.

Kiitos siskot kannustuksesta

Välillä tuli jo sellainen olo, että lukeekohan kukaan näitä minun juttuja, mutta taas olin väärässä - onneksi!

Kyllähän niitä vastoinkäymisiä on ollut ennenkin, kuuluuhan ne elämään. Pitäis vaan osata käsitellä niitä vähemmän itsetuhoisesti, sillä hidasta itsemurhaahan se ylensyöminen on, eikö...

Kyllä me luetaan vaikkei aina kommentoida. Ainakin minä luen yleensä kaikki mikä on uutena täällä vaikka aika vähän nykyään kommentoin. (:

Sama vika täällä. Että ei tule kommentoitua, luettua kyllä. Pitäiskö laittaa joku hymiö aina kun on käyny lukee? Jos ei siis tule laitettua mitään sanallista kommenttia. Monta kertaa ajattelee, että just noin, näinhän mullakin nuo asiat on menny. Ei sit vaan "sano ääneen" sitä. HyeeNa muuten, miten sun puhalluskoe meni? Tai tulokset herra H:sta. Voi olla, että oot maininnu siitä, mutta multa on menny ohi tai en muista...

Ihan sama juttu. Käyn päivittäin lukemassa pari eri kertaa näitä juttuja. on niin "vaikeaa" kommentoida, laiskuutta siis.

Tuulahdus, mulla otetaan sillä inhottavammalla tavalla selville tää helikon häätyminen (ulostetestit..), nää puhalluskokeet oli ne testit joilla testattiin keuhkojen tilavuus.

Juu, purkin sitä ihtiää minäkin vein. Mielsin tuon sun syyskuisen puhalluksen liittyvän helikoon. Sitä kai voidaan sillaikin testata.

Joo, kyllä helikon pystyy toteamaan myös puhalluksella.

Ihanaa maanantaiaamua

Yritän taas jatkaa tätä laihdutusurakkaa. Olen käynyt jo kaksi kertaa ravintoterapeutilla, kuukauden välein. Seuraava käynti on 30.10. Jos siihen mennessä sais viisarin värähtämään muutaman kilon alaspäin.

Olen harrastanut itsetutkiskelua ja miettinyt, mitkä tunnetilat saavat minut syömään liikaa. Päällimmäisenä on turvattomuuden tunne ja se, etten pysty hallitsemaan tapahtumia, asioita, käyttäytymistäni... Painontarkkailu ja laihduttaminen antavat sellaisen olon, että hallitsen elämääni, kun hallitsen syömistäni... edes välillä...

Pakko on tutkia itseään ja syitä omaan käyttäytymiseen, miksi syöminen tuo turvallisuuden tunteen ja laihduttaminen elämänhallinnan tunteen? Ja millä muulla tavalla ne voisi saavuttaa? Toivottavasti saan näihin asioihin joskus selvyyden.

Hello

Kirpeässä syysilmassa on ihana ulkoilla ja samalla mielikin piristyy.

Mukavaa viikonloppua kaikille!