Leikkausta suunnitteleva

Hei! Olen 35v. olen lukenut leikkaukseen menevien ja jo leikattujen kokemuksia. Ensi viikolla on lääkäri aika toisen asian tiimoilta, mutta otan samalla puheeksi josko lääkäri suostuisi kirjoittamaan lähetteen leikkaukseen. Olen halukas siihen. Painan n.120kg ja 169cm pitkä. Olen kokeillut kaikkea laihduttamisen eteen esim. painonvartijat, niukka hiilari dietti, pienetänyt ruoka-annosten määrää jne. Kyllä sitä sai pudotettua painoa parhaillaan 18kg mutta sitte se tuliki pian takaisin Mitä tutkimuksia / kokeita tehdään ennen leikkausta? Kertokaa tapahtuman kulusta lähetteen saamisen jälkeen siihen asti ku ootte leikkauspöydällä. Onko pitkät jonotusajat leikkaukseen?

Hei

Minulla on keskiviikkona aika lääkärille ja sitten ratkeaa yhdeltä osalta se, pääsenkö leikkaukseen.
Ravitsemusterapeutti kertoi, että tutkimuksina on laajat labrakokeet + sydänfilmi (nämä minulta otettiin vko sitten) ja sitten gastroskopia. Itseäni puistattaa tuo tutkimus, mutta eiköhän sen kestä.. kai...

Ja korjatkaa jos olen väärässä, niin ravitsemusterapeutin kanssa on yhteistyötä ennenkuin leikkaukseen päädytään... tästä varmaan joku voi tarkemmin kertoa.. itse olen käynyt nyt rav.terap. luona kesäkuusta alkaen. Terkkuja vaan omalle "Anette Palssalleni" jos sattuu lukaisemaan täällä näitä juttuja

Aika vaikeaa on kertoo miten homma menee kun asiat hoidetaan hiukan eri tavalla eri sairaanhoito piireissä, ja systeemit kehittyy koko ajan.
Mun leikkaus tehtiin tyksissä ja tässä 1½ vuodessa sielläkin on prosessi aika paljon muutunu sitte mun leikkauksen. Joka tapauksessa nykyään tosissaan tehdään yhteistyötä ravintoterapeutin kanssa jo ennen leikkausta mikä on todella hyvä asia.
Leikkausta ennen tietty tehdään se gastrosgopia eli vatsalaukun tähystys. Sillähän varmistetaan et siell vattassa on kaikki kunnossa ja tutkitaan samalla ettei ole helikobakteeria. Heliko täytyy hoitaa pois ennen leikkausta jos sellanen on mut siitä selviää lääkekuurilla.
Sitte leikkausta ennen otetaan tietty paljon kaikenlaisia verikokeita, keuhkokuvat ja sydänfilmi mut niin tehdään varmaan aina ennen leikkausta oli kyseessä mikä leikkaus tahansa.

Siinnä kait ne tärkeimmät mut kuten sanottu menetelmät vaihtelee paikkakunnittain. Sama muuten koskee tota jonotusaikaa. Tää leikkaushan kuuluu hoitotakuun piiriin eli ½:lessa vuodessa pitäis leikkaukseen päästä mut luulen et toi aika aletaan laskee siitä ku leikkauspäätös on tehty eli hyvinki voi mennä reilu vuosikin.
Toisaalta vaikka toi pitkä odotusaika voi tuntuu tuskalliselta nii siinnä on hyvä hetki sitte miettii tarkkaan et onko valmis kaikkiin leikkauksen tuomiin muutoksiin se kun on sitten lopullista.

möhrötti kirjoitti:Toisaalta vaikka toi pitkä odotusaika voi tuntuu tuskalliselta nii siinnä on hyvä hetki sitte miettii tarkkaan et onko valmis kaikkiin leikkauksen tuomiin muutoksiin se kun on sitten lopullista.

Tuliko sinulle mikään muutos "yllätyksenä" vai saitko kaiken tarvitsemasi tiedon ennen leikkausta ja osasit varautua jo niihin? Mitkä sinulla on olleet ne kaikkein tuntuvimmat muutokset leikkauksen jälkeen?

Aika vähän sitä tietoa oli sillon mun aikaan tarjolla mut ne perusasiat kait sain tietää ennen leikkausta.
Lähinnä yllätyksen toi esim. sellanen et leikkauksen jälkeen pääkoppa elelee viel sitä vanhaa elämää.
Hyvä esimerkki on se et kaupasta tulee välill nälkäsenä haalittuu jos jonkinmoista herkkuu ja sitte ku kotona kattoo nii totee taas kerran et eihän sitä voikkaa syödä ku ihan pikkasen määrän.
Mieli siis tekee syödä mut ku ei mahdu. Jotenki se syöminen ittessään oli ennen sellanen nautinto ja nyt se kyll jää vähäseks.
Entisaikoina perinteinen perjantain herkkupäivä sisälsi hyvää voikkarii (ranskis, rasva, metfursti ja kermajuusto) puolikas ranskis meni köykäsesti kokiksella alas huuhdeltuna. Siihen sitte jälkkäriks fatserin sinistä ja sipsipussi.
Nyt ruisleipä palanen juustolla ja vatta on täys juomista siinnä samalla ei voi ajatellakkaa. Suklaasta tulee paha olo ja sipsitkää ei oikeen maistu. Siinnä oli alussa totuttelemist siis pääkopalla.

Sama juttu on ylensäkki kaupas käymisen kanssa ennen sitä kaikki näytti nii herkulliselta et kaikkee teki mieli. Nykyään löydän itteni usseesti kassalta ja korissa pelkkä ruisleipä. Jotenki vaa suurin osa ruuista näyttää sellaselta ettei tee mieli. En tie onko se fyysistä vai psyykkistä mut näi mulle on käyny.
Onhan se tietty nii et kaikkilla ei leikkauksen jälkeen noi muutokset oo samanlaisii toiset elää niinku ennenki mut vaa pienemmillä määrillä. Mulla on ton ruuan kanssa ollu koko ajan enenmmä vähemmä ongelmii mut ei sellasii et ottaisin niistä sen enempää tressii.
Pääasia on se et paino on pudonnu ja terveenä ollaan

Terve Äippä! Mä olen nyt keväästä asti käynyt tätä projektia. Eli yksityislääkäriltä sain lähetteen keskussairaalaan, jossa olen useampaan otteeseen käynyt ravitsemusterapeutilla. Sitten sisätautilääkäri laittoi lähetteen Kuopioon. Viime viikolla kävin kuopiossa ja ensi maanantaina on keskussairaalassa vatsalaukun tähystys ja ultra. Sit odotellaan tuloksia. Mut tässä vaiheessa mua pidetään ns. hyvänä kandidaattina, koska vielä ei ole kuin verenpainelääkitys.
Mulle on koko ajan tähdennetty, et tämä on viimeinen keino. Itselläkin on takana kaikki painonvartijoista kaksiin eri lääkkeisiin. Pituutta tällä hetkellä 163 ja painoa 133kg.
Että mikään läpihuutojuttu tää leikkaukseen pääsy ei ole. Mutta toisaalta hyvä niin.

Moro. Minulle lääkäri sanoi että voi mennä vuosikin ennenkuin olen leikkauspöydällä, kävin tänään ensimmäsitä kertaa lääkärillä. Mutta tosiaan kun teen gastroskopian Mehiläisessä niin se voi lyhentää odotusta kuukausilla. Ymmärsin että tämä leikkaus sinänsä ei odotuta itseään vaan ne muut tutkimukset kun niihin on pitkiä jonoja. Kärsimättömänä ihmisenä olisin varmaan ollut valmiina huomenna leikkauspenkille. Ai niin joo, varmaan ukolle pitää kertoa ensiksi

Kirjoitin jo ja sitten huomasin, että samoihin ketjuihin. Mä kyllä olin ajatellu tehä vähän omaa päiväkirjaa tänne, mutta eipäs sitten. Krjoitetaan näihin samoihin.
Minä olen menossa tämän kuun lopulla ravitsemusterapeutille OYS:an. Pitää varautua ruokapäiväkirjalla sinne.
Olen saanut tästä foorumista jo monta uutta tietoa laihdutusleikkauksista. Löysin foorumin tänään. Kiitos tästä!
Tuli lyhyempi teksti kun alkuperäsestä, jonka poistin kun en osannut siirtää sitä....

En saanut lähetettä leikkaukseen Kirjoitti Acomplia reseptin, pitää sillä kokeilla. Sillä on kuulemma hyvät kokemukset. Kallis lääke se on En ole vielä hakenut lääkettä, täytynee saaha ensin rahat kasaan (n. 270 euroa 3kk kuuri) huh huh ja sit ku se ei auttaiskaan

Hei Äippä. Millä perusteella lähete evättiin?

Lääkärin mielestä se leikkaus on niin iso asia ettei siihen lähdetä vielä. Pitää kokeilla Acomplia lääkitystä. Kerroin lääkärille että olen lueskellut kommentteja leikatuilta ja siihen meneviltä, että olen tietoinen mihin haluaisin. Mutta ei. Eilen aloitin Acompia lääkityksen saapa nähä miten tehoaa Jos lääkitys ei tehoa niin uudelleen käyn yrittämässä

Äippä73 kirjoitti:En saanut lähetettä leikkaukseen Kirjoitti Acomplia reseptin, pitää sillä kokeilla. Sillä on kuulemma hyvät kokemukset. Kallis lääke se on En ole vielä hakenut lääkettä, täytynee saaha ensin rahat kasaan (n. 270 euroa 3kk kuuri) huh huh ja sit ku se ei auttaiskaan

Hei!

Minä sain Acomplia reseptin ekojen joukossa kaksi vuotta sitten, kun lääke tuli Suomen markkinoille ja olen laihtunut sillä jo 30 kg, ilman, että olen tehnyt mitään muuta asian eteen. Lääke alkaa vaikuttamaan kunnolla eli tuloksia tulee, kun on sitkeästi syönyt sitä puoli vuotta, tämän jälkeen paino ottaa isoja harppauksia alemmas. Viime joulukuun lopulla lähdin sitten vielä tähän leikkausjonotteluun ja kevään aikana olen juossut Peijaksessa tähystykset ja ultrat ym. kokeet ja nyt sitten syyskuussa sain leikkauspäivän, mikä on 9.12, joten jännät ajat on edessä, mutta leikkaukseen meno on huomattavasti helpompaa, kun tuota painoa on lähtenyt jo reippaasti, eikä ylipainoa ole enää niin hurjasti (110 kg/170cm)
Seurailen mielenkiinnolla tätä keskustelua, koska muiden lähestulkoon vain positiiviset kokemukset luo uskoa, että itselläkin kaikki menee hyvin ja oikeasti olisi joskus mahdollisuus lähes normaaliin elämään, muun kuin syömisen suhteen eli saisi vaatteet vaikka Citymarketin tangolta, eikä aina jostain isojen ihmisten kalliista ja suppeasta valikoimasta.

Terveisiä kaikille kohtalotovereille ja tsemppiä sinulle, joka kokeilet tehokasta Acompliaan, lääke maksaa, mutta tulostakin ekaa kertaa syntyy "nappipelillä"! T.Ninni44

Hei!
Acompliaa nyt käytetty reilu kuukausi ja painoa tippunu 6 kg. Mutta olen kyllä ohessa ollut niukalla hiilari dieetillä. Mitään mielitekoja esim. makeaan ei ole ollut, ainut sivuoire on että olen ollut melko äkäinen koko ajan . Odotin hieman enemmän painon pudotuksen suhteen mutta ei niin ei . Hyvä kuitenki tuo 6 kg , siitä on hyvä jatkaa alaspäin . Joulun odotus aikaa kaikille

Äippä73 kirjoitti:ainut sivuoire on että olen ollut melko äkäinen koko ajan .

Se onkin tuttu sivu oire Akoihin..

Hyvää joulun odotusta sinulle myös..

Kävin tiistaina terveyskeskuslääkärillä ja torstaina lääkäri soitti että laittaa mulle lähetteen Meilahteen leikkausta varten ja että kuukauden sisällä sieltä tulee vastaus. Lääkärini oli sitä mieltä että ei ole mitään estettä miksi en pääsisi leikkaukseen. Onko kellekkään käynyt niin että seuraavaan vaiheeseen edettyänne olisi sieltä tullut kielteinen päätös? Jos on niin millä perusteella?

Mun lääkäri oli sitä mieltä että koska 2006 olin 6kk personaltrainerin ohjauksessa joka laati ruokavalion ja kuntoili kanssani joka viikko eikä paino silti pudonnut kuin 7kg niin siks ei tartte enään mennä ravitsemusterapeutille. Lisäksi oon aikanani käynyt myös painonvartioissa. Näissä on kuulema niin paljon ammatti ihmisiä että jos paino ei ole lähtenyt on kaikki keinot kokeiltu. Hän oli myös sitä mieltä että voimme kokeilla laihdutuslääkkeitä mutta ei uskonut että paino pysyisi poissa lopullisesti. Hän sanoi että saattaa minulla paino pudota mutta tulee todennäköisesti myöhemmin korkojen kanssa takaisin.

Nyt siis jännityksellä odotan Meilahden päätöstä....

Sanna