Dreamer esittäytyy..

Hei!
Ihanaa että löysin tämän sivuston! Olen 31-vuotias, painoindeksi on huimat 49 Olen lapsesta saakka ollut ylipainoinen. Kävin reilu viikko sitten omalääkärillä muun syyn takia ja lopuksi lääkäri kysyi onko muita murheita. Otin esille paino asian ja sen kuinka kyllä "osaan" laihduttaa (2006-2007 laihdutin yli 29kg + monet muut kerrat pienempiä määriä mutta kaikki on tulleet takaisin korkojen kera...) mutta painon pitäminen kurissa ei tunnu onnistuvan. Lääkäri sanoi että mulla olisi mahdollisuus saada lähete leikkaukseen jos haluan ja kertoi siitä vähän. Sovittiin että jätän asian hautumaan hetkeksi ja otan vielä itse enemmän selvää mitä leikkaus tarkoittaa. Hän käski varaamaan uutta aikaa jos päädyn leikkaukseen niin hän tekee lähetteen. Nyt olen päivittäin käynyt täällä lukemassa ja muuallakin netissä ja mitä enemmän saan tietoa, sitä varmempi olen siitä että tää olis mun juttu. Ilman apua en pysty saavuttamaan pysyviä tuloksia ja mulla on 2 pientä lasta ja haluan olla parempi ja jaksavampi äiti heille. Nyt varasin uuden ajan ja sain sen ensi maanantaiksi. Hyvällä mielellä olen menossa omalääkärille, hän on tosi mukava ja sympaattinen ja suhtautuu asiallisesti ja syyllistämättä minuun. Tampereen ympäristökunnassa asun, joten Taysissa sitten ilmeisesti joskus aikanaan leikataan. Tänään aloitin tuon ruokavaliolla eneilyn, en ajatellut siitä ottaa nyt heti alkuun suurempia paineita, mutta tarkotuksena on saada itseään niskasta kiinni..

Tervetuloa!
Mukava että sulla on lääkäri joka on mukava ja asiallinen, kaikki kun ei semmoisia ole. (: Sulla on hyvin aikaa mietiskellä tätä leikkausasiaa, vielä leikkauspöydälläkin voi perua jos siltä tuntuu mutta mitä enemmän täältä juttuja lukee niin sitä enemmän tulee vakuuttuneeksi siitä ettei sitä halua perua.

Tsemppiä!

Tervetuloa Dreamer!

Itse olen ainakin todella tyytyväinen, että uskalsin hakeutua leikkaukseen. Minut on leikattu noin 5,5 viikkoa sitten ja nyt elämä alkaa oleen jo aikalailla normaalia. Tietenkin annoskoot on todella pienet ja se mitä voi syödä on vielä rajallinen, mutta silti kaikki tuntuu jo kovin normaalilta. Vaikka tieni leikkaukseen oli pitkä ja kivinen, niin olen tyytyväinen miten asiat on nyt.

Paljon tsemppiä!

Tervetuloa mukaan! Myös FOTEG:n sivuilla kannattaa käydä lukemassa asiatietoa! Mikäli et jo ole siellä käynyt? Tsempppiä matkaasi! Orkidealta kysyisin että onko sulla vielä väsymystä? Itseni leikattiin 7.2. ja väsymys vaivaa vaikka muuten menee hyvin. Huomenna menenkin siksi työterveyshuollon kautta verikokeisiin. Jälkitarkastukseen kun on vielä pitkä aika. Maanantaina alkaisi työt ja mielellään palaisinkin mutta huolestuttaa kun nukun yli puolet vuorokaudesta, että miten selviää.

Soile: Kyllä sitä välillä tuntee itsensä aika väsyneeksi, jos on paljon liikkeellä ja tekee asioita ilman taukoja, mutta nukuin öisin noin 7-9h ja yleisesti en nuku päivällä. Minulla suurin väsymys meni ohi muutamassa viikossa. Minä olin myös verikokeissa eilen ja maanantaina minulla on kirurgin jälkitarkastus. Toivotaan, että kaikki arvot on kohdallaan! Kannattaa kyllä tosiaan Soile ottaa asiasta selvää, ettei ole mikään puutos tullut. Jaksamista!

Hei Kiitos Orkidea vastauksesta:) Toivotaan että molemmilla on kaikki kunnossa ja väsymys alkaa kevään myötä helpottamaan. Olen tyytyväinen kun tulee tarkistettua huomenna nuo perusasiat. Toivottavasti sulla jälkitarkastus sujuu hyvin!

Kiitos tervetulo-toivotuksista Tänään oli lääkäri ja lähete lähti eteenpäin Ens viikolla meen verikokeisiin ja ekg otetaan samalla, vähän jännittää tulokset.. Verenpaine oli koholla lääkärissä, tosin mulla siihen tulee aina valkotakkilisää. Täytyy omalla mittarilla alkaa seuraileen vähän että missä mennään.
Nyt vaan odotellaan (ja pudotetaan painoa jo valmiiks) seuraavaa etappia. Olis kiva jos mahd. pian pääsis sinne sairaalaan jutteleen. Muuten mulla ei tosin oo kiire tän prosessin kanssa, alotin tammikuussa lisäopinnot ja joulukuussa olis tarkotus valmistua. syys-joulukuu menee lähes kokonaan työharjoitteluissa joten en haluais sillon olla sairaslomalla että valmistuisin ajallaan. Kesällä koulua ei olis, mutta tuskinpa sentään niin nopeasti asiat etenee Eikä ole tarviskaan, uutta elämäntapaahan tässä opetellaan eikä se suju hetkessä..

Kutsu vastaanotolle kolahti postilaatikkoon!
10.7. on aika ravitsemusterapeutille ja 21.8. lääkärille. Verikokeet ja ruokapäiväkirjan pitäminen ennen rt:n tapaamista täytyy hoitaa.
Maanantaina omalääkäri soitteli verikokeitten tuloksista, kaikki oli kuulemma ok ja ekg myös. Verenpaineetkin on ollu kotimittauksilla hyvällä tasolla. Nyt jännittääkin että ei kai ne jätä mua leikkaamatta kun ei suurempaa haittaa oo (vielä) tullu painosta? Toisaalta sen luulis olevan positiivinen asia ja kun jatkossa niitä ongelmia on varmasti tiedossa jos ei painoo saada hallintaan...

Aika syvää itseinhoa on ollu ilmassa viimeaikoina Oon monta vuotta ollu kotiäitinä ja sinä aikana lihonu painavimmilleni, nyt kun oon "palannut" ihmisten ilmoille opiskelun merkeissä ja jatkuvasti tapaan uusia ihmisiä niin tarvii vaatekaappia laittaa uusiks. Viimeks eilen katselin itseeni sovituskopin peilistä ja mietin ja melkein itkin että miten ihmeessä ihminen on päästäny itsensä tämän näköiseksi Viikonlopuks lähden kylään kavereille joita näen tosi harvoin ja jo valmiiks mietin että mitähän nekin ajattelee... No, tästä suosta ei voi kun nousta ylöspäin!

Hyvin näyttää homma etenevän! Taisit alussa kirjoittaa että BMI oli 49 joten eiköhän noi leikkauskriteerit täyty Aika surullista tosin toi "aika syvä itseinho" kun olet "päästänyt" itsesi lihoamaan. Tuntuu että tämä totuus on vain oikeasti aika ohut ja asioihin vaikuttaa niin monet seikat joista tämä "päästäminen" voi olla aika pieni tekijä. Mieleen nousee vanha lähellä versus kaukana viisaus. Kun jollain ihmisellä on jotain vaikeuksia niin kaukana olevat helposti ajattelevat että ihmisessä on vikaa mutta lähellä olevat näkevät taistelevan ystävän, joka ei monista yrityksistä huolimatta ole saanut ongelmasta voittoa.

Massiivilla taas viisaita sanoja!!!

Kun jollain ihmisellä on jotain vaikeuksia niin kaukana olevat helposti ajattelevat että ihmisessä on vikaa mutta lähellä olevat näkevät taistelevan ystävän, joka ei monista yrityksistä huolimatta ole saanut ongelmasta voittoa.

Ihan loistavaa!!
Z

Todellakin viisaita sanoja Massiivilla! Kiitos niistä
Tottahan se on että tämä on niin monen asian summa, itselläni ainakin sekä psyykkisesti että fyysisesti. Eiköhän tää mieliala tästä taas nouse, ainakin kunhan pysyn pois vaatekaupoista.. Joko meillä kotona on kaikki peilit hoikentavia tai sit sovituskopeissa ne leventää
Osaisko joku muuten kertoa kun mulla on ravintoterapeutin ja lääkärin välissä yli kuukausi aikaa, niin pitääköhän se väliaika eneillä vai muuten koittaa pudottaa painoa? Yritin ruualla eneillä, mutta se tuntu aika hankalalta ja nyt onkin pussit valmiiks ostettuna ja maanantaina alkaa kuuri. Jostain luin että toi eneily on tehokkainta ekalla kerralla. Tosin näkeehän lääkäri mun papereista mikä paino on ollu kun lähete on tehty, joten kai se on vaan hyvä mitä enemmän saa pois.

Uusia kuulumisia vois tännekin laittaa.. Viime viikolla oli ravitsemusterapeutin vastaanotto ja voi miten ihanan kannustava hän olikin Hänen mielestään mulla on painonpudotuksesta niin hyvin kokemusta ja tuloksiakin saanut aikaan vuosien aikana niin paljon, että ei vaatinut mitään painonpudotusryhmää. Enellä oon ollut 3-4 eri kertaa ja niillä pudonnut 6-8kg/kk joten sanoi ettei enekään olis nyt pakollinen, mutta itse haluan kuukauden kuurin pitää, ennenkuin alan todenteolla totuttelemaan tulevaisuuden ruokatottumuksiin. Ene alkaa vasta elokuussa, koska tämä kuukausi menee reissatessa, niin oltiin yhtä mieltä siitä ettei kannata vielä aloittaa.
Elokuussa on sisätautilääkärin vastaanotto, saas nähdä mitä hän tuumaa, ravintoterapeutti sanoi ainakin omalta osaltaan puoltavansa minun leikkausta
Jos kirurgin kautta pääsee leikkausjonoon, niin n. puolivuotta on jono tällä hetkellä.

Sarjassamme noloja kokemuksia painon vuoksi.. Mulla alko tänään työharjoittelu yhdellä terveysasemalla. Pari viikkoa sitten kun soitin sinne, puhuttiin ohjaajani kanssa työvaatteista ja sanoin että mahdollisimman isot saa olla. Hän sanoi että heillä valmiina olevissa vaatteissa isoin koko on xl, mutta että koot on tosi tosi reiluja, tarvittaessa voidaan kyllä tilata isompia. Tänään sitten kun menin sinne, toinen hoitaja tuli hakemaan mun kanssa vaatteita ja sanoi hänkin että koot on todella isoja. No joo, eipä mahtunut mulle... Onneks olin siihen varautunut ja ottanut mukaani jonkinlaiset housut ja t-paidan jotta voin pitää työtakkia auki...

Eneä on nyt viikko jäljellä eikä paino ole tippunut kuin reilu 5 kiloa Reilu kilo pitäisi saada vielä pois ainakin että 5% tavoite täyttyy, sitkeessä vaan tuntuu nyt olevan, mahtaako syynä sitten olla että viime enestä ei ole kovin montaa kuukautta aikaa vai mikä Toivottavasti tippuu tarpeeksi, sisätautilääkäri sanoi että laittaa loppupunnituksen jälkeen lähetteen kirurgille jos 5% tippuu..

Tsemppii Dreamer! Muista juoda paljon vettä niin kyllä ene tehoaa! Peukkuja täällä pitelen.

Kiitos Soile tsempistä Vettä juon vähintään 2 litraa päivässä, täytyy nyt koittaa vielä lisätä..
Jännitystä lisää vielä se, että laskeskelin että loppuviikosta/ alkuviikosta on taas se aika kuukaudesta kun kroppa kerää ekstranestettä 2-3 kg.
Ravitsemusterapeutin mielestä mun ei olis tarvinnu enää enellä olla tätä jaksoo, kun oon sen jo niin monta kertaa tehnyt ja paino sillä tippunut. Itse halusin, että olisi sitten helpompi siirtyä pieniin annoksiin, kun tarkoitus on että alan syömään samalla rytmillä kuin leikkauksen jälkeen syödään. Tästä syystä ihmettelen kyllä jos lääkäri evää multa pääsyn leikkaukseen.. Hän oli kuitenkin sitä mieltä että leikkaus olis mulle hyvä juttu ennaltaehkäisevästi, koska diabetes selvästi vaanii kulman takana ja koska sukurasitteita löytyy riittävästi moneenkin tautiin..

No mulla oli kans toi hormooniheilahdus just hoohetkellä mutta pääsin kyllä leikkaukseen, vaikkei ihan sitä 8 kiloa ollu tippunut mitä vaadittiin. Minulla ollut myös raskausdiabetes, kohonneita sokeriarvoja ja sukurasitetta...ja vot, nyt on arvot kohdillaan ja juuri julkaistu tutkimuskin osoittaa että leikkaus ennaltaehkäisee diabetestä ja se on hieno homma!
Peukutan sulle!

Huh ja puh! Tänään oli loppupunnitus ja tulos oli -7kg eli 5% pudotus onnistui kuin onnistuikin!! Bmi on nyt 48
Nyt odotellaan että lääkäri laittaa lähetteen meneen kirurgille ja odotellessa harjoittelen jo leikkauksen jälkeistä ruokavalioo. 5.10. on seuraava aika ravitsemusterapeutille ja siihen tavoitteena on että paino pysyy näissä lukemissa, toki se laskeakin saa
Soile, mullakin on ollut 2 kertaa raskausdiabetes, 2 viimesimmässä sokerirasituksessa oli 2 tunnin arvo pienempi kuin paastoarvo, mikä sisätautilääkärin mukaan kertoo insuliiniresistenssista. Ja vielä kun on pco-syndrooma ja sukurasite päälle, niin painon pudotus ja sen pysyminen normaalilukemissa on ainoo mahdollisuus välttää diabetes.
Innolla odotan että asiat etenee, ei haittais yhtään jos menis nopeempaa, mutta hyvähän se on että on aikaa opetella uusia elämäntapoja..

Hieno homma että etenee ja pääsit tulokseen, ei muuta kun hyvää jatkotsemppii! Sulla on varmasti motivaatio kohdillaan ja terveellisellä ruokavaliollakin saa hyvää aikaan!!! Raskausdiabetes oli minulla ainakin herättävä kokemus, itkua väänsin kun jouduin insuliinia pistämään muutaman viimesen raskausviikon. Ja elimistö on ihmeellinen, tekee mitä lystää, mulla silloin paino vaan LASKI vaikka kuinka terveellisesti söin ja raskauden jälkeen sitten oli niin sekaisin tasapainot, että paino ei tippunut sitten millään vaikka mitä yritti. Kiitollinen olen että leikkaukseen pääsin, nyt ollaan jo hyvissä tasapainoissa niin painon kun voinninkin suhteen ½-vuotta leikkauksesta. Eli terveyttä kohti mennään, sinä perässä!

Jippii, eilen kävin rt:n luona punnituksessa, tulos oli -700g. Viimeksi sain enen loppupunnituksessa neuvon, että tavoite olisi että paino pysyisi samassa tämän tasapainoiluvaiheen ja varoituksen ettei pidä masentua tai ihmetellä kun paino luultavasti nousee pari kiloa enen lopettamisen jälkeen kun nestettä taas kerääntyy. No nousihan se, mutta onneks myös lähti ja vielä 700g ekstraa
RT laittoi nyt viestiä sisätautilääkärille että tämä laittaisi lähetteen kirurgille ja gastroon. Kirurgin tapaaminen olisi arviolta 2 kuukauden päästä ja siitä leikkaukseen 6kk!
RT:n luokse menen helmikuussa seuraavan kerran ja oikean syömistavan ja -rytmin oppiminen on tärkeintä, painon ei kuulemma tarvitse laskea ennenkuin leikkausta edeltävän enen aikana. Itse kyllä ajattelen että paino saisi laskea pikkuhiljaa tässä odotusaikana, jos vaikka tuo nahkakin sitten samalla vetäytyisi paremmin...

Eilen tuli kutsu kirurgin luokse, 8.11. on aika eli kuukautta aikaisemmin kuin rt arvioi. Vähän mua kyllä vaivaa se, että oon just nyt työharjoittelussa samalla polilla missä kirurgin vastaanotto on.. Sujuvasti työpäivän lomassa pääsee käymään lääkärin juttusilla, mutta en haluais että kaikki siellä sais tietää minkä vuoksi käyn.. No ehkä pääsen itse purkamaan itseäni koskevan sanelun, sihteeriharjoittelija kun olen

Pystyyko muuten mitenkään siirtämään tän ketjun tonne leikkauspotilaat ym otsikon alle? Vai pitäiskö vaan alottaa uus ketju siellä ja kopsata nää tekstit sinne ?