Laskiasipulla----kuka yritti syödä ja millaisin tuloksin?

Ja taas ärsyttää kun eri paikoissa niin erilaisia ohjeistuksia. Loogista sinänsä, ettei kannata siemenisiä ruokia syödä, mutta minua ei ole näin missään ohjeistettu "virallisesti". Kuulema 3kk mennessä kaikki on sallittua, vaikka kaikki ei käy kaikille (esim. tuore leipä). Olen nyt jättänyt syömättä mandariinit yms. Kuitenkin vadelmahilloa/kiisseliä on erehtynyt pari kertaa pistämään suuhuni ja kun siemenet rapisee hampaissa, niin siinäpä se ruokahalu sitten lähtee..

Kiitoksia Soilelle, kun yritit keventää. Ilon pahimmat viholliset ovat jälkiviisaus ja takaraivo

Kovaa kritiikkiä tulee näköjään ihan asiallisesta kyselystä. Jokainen meistä on erilainen ja jokainen saanut tahollaan eri ohjeistukset. Luulisi kuitenkin, että voisimme kokeilla osaltamme pitää hyvää yhteishenkeä täällä, sillä jokainen meistä on varmasti saanut enemmän kuin oman osansa muiden paheksunnasta muualla.
Pitäähän sitä olla paikka missä voimme puhua mieltämme askarrutavista asioista niiden oikeilla nimillä ilman, että me kanssa lihavat /ex-lihavat/ikuisessa "laihdutuskierteessä" olevat hyökkäämme toistemme kimppuun. Jokaisella meistä on varmasti matkansa varrella mielitekoja ja hassujakin ajatuksia ja murheita. Itse murehdin ihan hillittömästi ennen leikkausta mahdollisesta makumuutoksesta eli mitä jos en enää tykkäsikään voimakkaasti maustetusta ruuasta ja myös sitä, että miten voin nauttia elämästäni, kun en voi syödä enää "normaalisti".
Sain silloin osakseni kanssa paljon kritiikkiä siitä miten paikkani ei ole leikkausjonossa viemässä muilta leikkausaikaa jne. Se miten kukakin meistä elämänsä elää ei kuulu muille ja, jos ei ole kykeneväinen kannustamaan ei sentään tarvitse maahan tallata.

Kiitos Inka ja Poutapilvi! Kurjaa on se, jos tahallaan vielä ymmärretään väärin. Oma ajatukseni tuossa kysymyksessä oli juurikin se, että vielä ei ole sen laskiaispullan aika minulla, mutta koska ehkä voi yrittää ja muiden kokemuksia huutelin! Mutta kaikkee tänne mahtuu ja itse katson jo eteenpäin ja toivon, että osaan tsempata muita kanssahiihtäjiä ja olla joskus vaikka avuksikin jossain asiassa!
Seuraavaksi varmaan ihmettelen, koska uskallan ottaa oluen tai karpalolonkeron? Mahtaakohan siitäkin nousta samanlainen haloo!? No viel en oo uskaltanu kun olen vielä s-lomalla viikon ja eihän silloin saa...pitää hauskaa tai miten se nyt meni. No hei, kyllä tässä vähän huumoriakin välillä kaipaa, ainakin minä! Mä olen lopettanut tupakanpolton ja luopunut lähes tulkoon kaikista herkuista. Kyl mä joskus aion naatiskella, vaikka olen tän leikkuun läpikäynytkin. Mitähän muut on tästä mieltä?

Minä ainakin nautiskelen. Kiitos leikkauksen määrät ovat pienet, mutta nyttenkin olen pienen karkkipussin (100gr.) syödä napostellut päivän varrella näin karkkipäivän kunniaksi. Aikaisemmin olisi uponnut 500gr. leffaillan aikana ja siihen päälle vielä ruuat, juomat ja sipsit.

Olen täysin samaa mieltä siitä, että tämän paikan pitäisi olla paikka missä voimme puhua mieltämme askarrutavista asioista niiden oikeilla nimillä. Mutta tämä ei mielestäni tarkoita sitä, että kaikkia tekoja pitäisi tsempata ja kannustaa, varsinkin jos toiminta on vaarallista ja voi aiheuttaa vakavia komplikaatioita. Mielestäni siis edelleenkään pulla ei sovi 2 vko leikatun ruokavalioon ja ei ole asiallista heittää asiasta "leikkiä" tai "kevennystä", koska jotkut epäonnisemmat voivat saada samasta asiasta vakavia komplikaatiota. Aikaisemmat kommenttini eivät ole omaan henkilökohtaiseen kokemukseen pohjautuvia vaan pohjautuvat kokemukseeni ollessani itse GBP-leikkauksessa. Olin oman leikkaukseni aikaan samassa huoneessa sellaisen ihmisen kanssa jolla oli tullut vakavia komplikaatioita syömisen takia GBP-leikkauksen jälkeen ja viimeistään sen jälkeen tuli selväksi, että lihavuusleikkaus ei ole mikään pikkujuttu. Paljon voi tehdä ennen ja jälkeen leikkauksen ettei ns. turhia komplikaatioita tule ja siksi mielestäni ruokailujen kanssa ei pitäisi "urheilla" erityisesti ensimmäisten viikkojen aikana. Olemme toki kaikki yksilöitä sen suhteen miten toivumme leikkauksesta ja mikä ruoka sopii kenellekin mutta uskoisin ihan yleisen turvallisuuden vuoksi, että jokaisen lihavuusleikatun pitäisi noudattaa nestemäistä/sosemaista ruokavaliota sen 4vko leikkauksen jälkeen. Ei siinä ainakaan mitään menetä ja voi olla suht varma ettei mikään ainakaan omasta toiminnasta mene metsään. Eli ei oteta turhia riskejä toipumisen suhteen, vaikka ohjeet ovat erilaiset riippuen SH-piiristä ja onko leikkaus sitten yksityisellä tai julkisella puolella. Pääasiahan on se, että turhat komplikaatiot ja kuolemat voidaan välttää, eikö?

Helka Hyvä! Puhut ihan asiaa mutta alunperinkin minut ymmärrettiin väärin! Minä nimenomaan en syönyt sitä pullaa, maistoin nokareen ja totesin että huono olo tuli ja tajusin kyllä että ei ole vielä minun syötävää!! Kysymyksen halusin esittää, että koskahan toiset on tätä herkkua maistaneet ja millaisin tuloksin. Kyse ei ole todellakaan siitä että asioiden kanssa leikkisin tai uhmaisin jotain ohjeita. Asiasta nyt vaan paisuteltiin sellanen asia, mitä se ei alunperin edes ollut.
Kyllä toki olen itsekin komplikaatioista tietoinen, niistä lukenut ja kuullut enkä toivoisi niitä kenenkään kohdalle. Mutta tässä nyt tehtiin kärpäsestä härkänen. Enkä halua aiheeseen enää palata. Mutta ei toki kivalta tunnu että asia ymmärrettiin joidenkin osalta ihan väärin!

Elämää on leikkauksenkin jälkeenkin. Hiljalleen voi palautella ruokia ja juomia takaisin ruokavalioonsa. Kannattaa vain hissukseen aloitella, niin välttyy enemmiltä ongelmilta. Nyt kun on jo tuota aikaa kulunut reilummin, niin asiat ovat jo hakeutuneet uomiinsa.

Tällä viikolla voin tunnustaa sortuneeni syömään ensimmäisen kokonaisen kerroshampurilaisen ajan kera. Syödessäni tuumin, että ei edes ollut hyvää niin kuin ennen... Mielummin olisin syönyt normiruuan. Ei tarvitse uutta maistella vähään aikaan. Eilen taasen lauleltiin karaokea meillä sisarporukan kera, hauskaa oli. Juomisia meni samoin hieman normaalista poikkeavaa ruokaa. Nyt on maha sekaisin ja sitä taas muistaa pysyä ruodussa ...

Sitä välillä lipeää ja sitten korjaa tilannetta. Jatkuvaa seurantaa ja taistoahan tämä on ruokien suhteen. Ei nämä kilot karise sormia napsauttamalla. Ruokailujaan saa tarkkailla lopun elämäänsä. Pääasia kuitenkin se, että jokainen löytäisi tasapainon oman uuden minänsä kera. Jokaisella omat rytminsä ja tapansa. En usko, että on suoranaistaa oikeaa ja väärää linjaa asioiden suhteen.

Mä olin ekoissa bileissä 2-3 viikkoa leikkauksesta, joissa tuli alkoholia maistettua ( punaviiniä ja kuivaaa siideriä, mohito ja taisi olla salmiakkikossukin joukossa),mutta kun joi vettä joka toisen lasillisen, ei tullut edes krapulaa, eikä humaltunut sen enempää kuin aiemminkaan.

Kannattaa olla alkuun varovainen, koska toisilta on lähteneet jalat alta ihan eri lailla kuin aiemmin, mutta toisilla taas alkoholi ei vaikuta enää samalla tavalla. Sokerisista voi tulla huono olo. Hiilihappo ei välttämättä ole hyvää leikkuun jälkeen aluksi. Mulle ei maistunut punkku pitkään aikaan oikein hyvälle. Mulle maistuu hyvässä seurassa, mutta noin yleensä ei, eli saattaa mennä parikin kuukautta täysin absolutistina.

Ihan mukava kuulla näistäkin kokemuksista! Itse myös harvoin olen ottanut alkoholia viimesen 20v aikana muutenkin kun on nuo lapset enkä tykkää mistään "örveltämisestä". Kiva kuitenkin joskus ottaa saunaolut tai muutama lasi viiniä ystävän kanssa. Mut varmasti kannattaa olla varovainen kun sen aika tulee. Tänään maistoin pari suklaarusinaa ja hauksaa että ne riitti, ennen olis mennyt pussillinen saman tien.

Minä join vuosien paussin jälkeen pikkujouluissa 2 coctailia ja olin kännissä kuin käki. Humala iski varsin vauhdikkaasti (join drinkit ehkä 30-40min. sisällä) ja kesti pari kolme tuntia.
Toki en ollut pitkään aikaan viinaksia käyttänyt, joten osaltaan varmasti oli siitä kiinni ja pienentyneestä olemuksestani, mutta varoivaisesti kannattaa ottaa. Ja lopettaa ottaminen, kun rupeaa humala tuntumaan. Itse lopetin kesken drinkin ja hyvä niin, humala nousi nousemistaan vielä aikansa.

No itse "mokasin" jo enellä ennen leikkausta kun oli kaverin tuparit. Olin varannut itselleni 2 olutta ja yhden karpalolonkeron, jotka olisivatkin iltaan riittäneet vallan mainiosti. Mutta siellä oli sitten myös tarjolla boolia joka maistui niin raikkaalta eikä ollenkaan viinalta. No päähänhän se kävi, että hupsista ja sillä seurauksella että kotiin kun päästiin ja yritin syödä ilapalapussiani niin aloi oksentamaan ja jatkoin vielä seuraavana päivänäkin. Ei jäänyt kyllä kovin houkuttelevaa kokemusta tuosta ja ehkä hyvä niin(: Mut aika houkuttelevalt toi olut vaikutti nyt viikonloppunakin kun mies naatiskeli saunakaljansa. Mut viel en oo viittiny noit tyhjii kaloreit hankkia kun on tekemistä saada tärkeet sisällöt nyt alkuun täyteen. Mutta mukava kuulla mielestäni myös toisten kokemuksia tästä asiasta, kun kyllähän niitä alkoholi-pitoisia juhlia on monenkin elämässä vielä pikkumahaisenakin edessä.