Ravintoterapeutti takana, jännitän huolitaanko leikattavaksi

Tänään oli ravintoterapeutin haastattelu, käytiin läpi kotitehtävät, mm. ahmimispisteet (11p, eli ok) ja 3vrk ruokapäiväkirja. Keskusteltiin leikkauksesta ja minun piti kertoa miksi minun mielestäni se pitäisi tehdä.

Painan 130kg ja olen 177cm pitkä. Olen lukioiästä alkaen kerryttänyt tätä läskiä, loppu painonnousulle ei näytä tulevan. Talvella sain omalääkärin kirjoittamaan lähetteen leikkaukseen. Olen painonvartijoissa ollut 3 kertaa ja kerran siellä onnistunut pudottamaan lähes 25kg, mutta aina ne on tulleet korkojen kanssa takaisin. Kotona olen myös kokeillut pisteiden laskua mutta muutaman päivän jälkeen into on loppunut. Metformiinia on kokeiltu myös ja sen avulla (ripuli) putosi väliaikaisesti 10kg. Minulla on PCO ja sitä kautta insuliiniresistenssi. Tyttäreni on insuliini diabeetikko ja molemmilla vanhemmillani on Rr-tauti. Myös minun alapaine on sadan huippeilla ollut jo jonkin aikaa. Ikää minulla on 36 vuotta. Lisäksi olen kärsinyt masennuksesta, joka nyt alkaa olla jo voiton puolella.

Mutta tämä kaikki yhteensä mietityttää- huolitaanko minua leikkaukseen? Itse koen sen olevan ainut keino päästä pysyvästi tästä ylilastista ja välttyä oheissairauksilta joita väistämättä tulee ylipainon kanssa. Olen ammatiltani sairaanhoitaja ja selkä, polvet ja lonkat on kovilla enkä jaksa tehdä työtä kuten hoikemmat kanssasisaret.

Olenko tarpeeksi lihava/ tarpeeksi itse yrittänyt että lääkäri näkee ettei muuta keinoa tosiaankaan ole? Laihdutuslääkkeeitä en ole kokeillut muuta kuin metformiinia- rasvansiepparit ei minulle lääkärin mukaan sovellu. Lisäksi ne on ihan tuhottoman kalliitakin... Unohdin mainita ravintoterapeutille noista rasvansieppauslääkkeistä että lääkärini mukaan ne ei minulle sovi- vaikuttaakohan tämä leikkauspäätökseen? Onko BMI:ni tarpeeksi korkea? Olisiko omalääkäri laittanut lähetettä jos ei näkisi sitä todella tarpeelliseksi? Tämänpäiväisen ravintoterapeutin jälkeen olen ollut lähinnä hämmentynyt ja hieman peloissani että tyssääkö tämä nyt tähän? Sain kahden leikatun puhelinnumeron,jos haluan kysellä heiltä jotain. Nyt kai vaan odotan ja jännitän tuleeko kutsua gastroskopiaan ja ryhmätapaamiseen...*huokaa*

Hei vaan! Minullakin oli "Anette Palssan" tapaaminen, maanantaina menen jo labraan verikokeisiin ja sydänfilmiin. Lokakuun alussa on lääkäri. Inhoamaani letkun nielemiseen odotan aikaa (sanokaa, että selviän siitä taas hengissä!) ja samoin maksan ultraan odotan pääsyä.
Toivon sulle parasta, milloinkahan saat tietää lisää...?

Voisitteko kertoa mikä on ahmimistesti? miten se tehdään?
Kiitoksia!

Ahmimistestin tekee ravintoterapeutti. Minulle se tehtiin kaavakkeella jossa kyseltiin asiaan liittyviä asioita ja niistä sitten laski pisteet. En tiedä onko kysymyksiä missään nähtävillä, minun piti täyttää kaavake etukäteen kotona ennen vastaanottoa.

Sillä tavalla, että ei tule liikaa pisteitä . Tiedä sitten, kannattaako ängetä leikkaukseen jos ahmii holtittomasti. Minä ainakin olen hetkittäinen ahmija, mutta se liittyy minulla aina holtittomaan nälän tunteeseen tarpeeksi kitkutettuani erilaisilla dieeteillä. Ja kyllä muuten on liki, että siitä nielemisestä ei selviä. En suosittele edes pahimmalle vihamiehelleni.

Ei se ole niin kauheaa kuin luulisi, on tehty 6 krt. Kohta 7. Paljon riippuu tekijästä, ja itsestä, jos mahd. ottaa jotain rauhoittavaa lääkettä, ottakaa. Itse otin ja meni helpommin viimeksi. Ja ei se kestä kauaa, max 15 min. Eikä se satu, alku on pahin, mutta kun letku on mahassa, ei ole enää kauheeta, hengittää pitää syvään ja hitaasti koko ajan, eikä panikoida. siihen ei kuole eikä tukehdu. itse otan ilman puudutusta aina, koska se aine on niin hirveen makusta. se ei ole pakko ottaa sitä nielun puudutesuihketta. voi harjoitella kotona etukäteen esim työntämällä hammas´harjaa tms. kurkkkuun...ajatelkaa sitä tulosta eikä sitä kurjuutta, on se sen arvoista..