Huomenna on leikkaus!

Paniikki alkaa hiipiä. ! Painoa pudonnut ENE:llä seitsemän kiloa.

Itse leikkaus ei niinkään jännitä vaan, miten pärjään sen jälkeen? Lievää hyperventilaatiota.

Kyllä se hyvin menee, hengitä vaan normaalisti Mulla leikkaus reilun 2 viikon päästä ja aivan sama tunne siitä, että leikkaus ei itsessään jännitä, mutta entäs sitten se loppuelämä Olen kuitenkin varma, että vaikka joitakin hankaluuksia varmasti matkalle mahtuu, ne ovat "piece of cake" ikuisen ylipainon aiheuttamien pulmien rinnalla. Kaikki menee sinunkin kohdallasi varmasti oikein mainiosti ja kohta jalka nousee jo toiseen malliin

Ei ehkä aina pullukka hei!
Kaikki peukut sulle leikkaukseen. Omasta leikkauksesta kymmenen päivää ja kaikki hyvin. Luulen että suurin haaste kohdallani on tuo henkinen hyvästijättö vanhalle rakkaalle kaverille syöpöttelylle. Hyvin paljon asenne vaikuttaa mielestäni siihen kuin sul kulkee jatkossa. Olet matkalla maaliin ja nyt voit luottaa siihen että se ihan oikeasti onnistuu. Siitähän meistä moni on varmasti ollut valmis vaikka maksamaan. ne jotka on saanut jo noita elokiloja pois kunnolla on olleet jokseenkin tyytyväisen oloisia, vaikka heillä olis ollut kuinka tuota problematiikkaa syömäasioiden kanssa. Ja eikö tuo liikalihakin aikamoisia ongelmia aiheuta.
Supertsempit "IHANASTI" lihava

Hei!
Mulla on 3 viikkoa leikkauksesta. Mulla on sellaista että, kun syön niin mahassa rupee kauheesti kurisee ja murisee suolisto. En tiedä etsiikö se uutta reittiä niin äänekkäästi .Ruokamäärät on pieniä mitä voi syödä kerrallaa ja tärkeää on odottaa 15 min. ennenkuin juo ruoan jälkeen. Hiilihapollista en kestä juoda ollenkaan.
Pitää juoda rauhallisesti muuten tulee tuskainen olo.

[quote="Irmeli"]Hei!
Mulla on 3 viikkoa leikkauksesta. Mulla on sellaista että, kun syön niin mahassa rupee kauheesti kurisee ja murisee suolisto. En tiedä etsiikö se uutta reittiä niin äänekkäästi .Ruokamäärät on pieniä mitä voi syödä kerrallaa ja tärkeää on odottaa 15 min. ennenkuin juo ruoan jälkeen.
Heippa !
Mulla kohta 2viikkoa leikkauksesta ja purina on kova kun syö. Vinkinä , että koitapa hoitaa tuo juominen 5min ennen sapuskata. Toimii mulla
"IHANASTI" lihava

Juomisen ja syömisen kanssa on sellainen neuvo"sääntö", että juodaan viimeistään 30 minuuttia ennen ruokailua ja juodaan aikaisintaan 30 minuuttia ruokailun jälkeen.
Tämä siitä syystä, ettei tule noita dumpingeja, sillä kun juodaan heti ruokailun jälkeen, lähtee ruoka suolistossa kulkemaan liian nopeasti ja aiheuttaa tuon huonon olon, joka toisilla erilainen, mutta sen kyllä huomaa, jos sen kokee, kuulemma. Itse olen noudattanut tuota sääntöä koko tämän yli 2 vuotta, eikä ole kertaakaan tullut ongelmia sen vuoksi, että ruoka olisi kulkeutunut liian nopeasti suolistossa.
Mikäli kuitenkin tuntee tarvetta juoda syönnin jälkeen, on suositeltavaa, että se määrä on vain pieni kulaus , niin ei tule ongelmia.

Pitää myös muistaa, että kaikki mitä suusta alas laitetaan saattaa venyttää mahapussukkaa, mikäli määrät ovat liian suuria.

Kuljen itse aina joka paikassa 1/2 litran pullo juotavaa mukanani ja otan nestettä kulauksittain pienissä erissä, näin saan taattua riittävän nesteensaannin vuorokauden aikana ja janontunnetta ei pääse tulemaan, mikä yleensä aiheuttaa liiallisen nesteenjuonnin kerralla, mikä sekin taas huono juttu.

Kannattaa alkuun olla enemmä varovainen, kuin luulisi, sillä takaa itselleen hyvän olon jokaisen syönnin jälkeen. meillehän juuri tuon leikkauksen tarkoitus on se, että ruokaa kuluu ja syödään vähemmän, kuin on aiemmin syöty ja useimmilla se määrä laskee todella rajusti. Pärjäämme loppujen lopuksi todella vähällä ja mikä parasta, vielä näin 2 vuotta leikkauksen jälkeenkin on mahdollista laihtua edelleen.

Toi vattan kurina ja purina syömisen jälkeen on ihan normaalii ainaki ohitetuilla. Sillon alkuun mulle se ainaki oli hyvä merkki siitä et tiesi sapuskan lähtevän menemään etteenpäin.
Alkuun se liittyki oikeestaan pelkästään syömiseen eli sapuskan jälkeen murinat.
Nykyään täytyy kyll sanoo et mull vatta murisee ja pärisee koko ajan riippumatta siitä et oonko syöny tai juonu se vaa elää omaa elämäänsä. Alkuun vähä harmittava sivuoire mut nyt siihenki on jo tottunu. Tietty sitä saaki sitte aina olla selittelemäs ihmisille et mä en oo nälkäne vaiks vatta muriseeki