Muhkun muutokset

Heippistä

Pallokala, kyllä nukkua pitää kunnolla ja levätä. Hankaluus on pysyä erossa pojastani. Hän on semmonen pomppija, etten varmasti voi olla kovin lähellä.

Ja enhän minä kyllä malta olla liikkeestä pois, täytyy toivoa, että toipuminen todella olisi suhteellisen nopeaa.

Eilen kävimme ravintolassa syömässä ja elokuvissa, mukava oli vimppa kerta käydä ns. syömässä vanhaan tyyliin. Tänään vähän paastoilen ettei ala nesteitä heti kertymään.

Vieläkään en ole hermostunut leikkauksesta Elämä on niin hektistä ja kiireistä, että en kerkeä vieläkään.

Haluaisin tässä vähän omaa ajatusaikaa, että olen varmasti täysin valmis maanantai aamuna lähtemään leikkuulle.

Pussijuomat lähti tänään myyntiin, se oli kyllä suuuuuuuri nautinto

Niin muuten, jos joku Oulun seudulta haluaa ostaa pusseja edullisemmin kuin kaupasta niin vinkkaas täällä.

10 kermasta kanakeittoa
10 mansikkaa
10 suklaata
2 ananasta
4 kermaista tomaattikeittoa
1 marjaisa

Noi sun ENE-diettiruuat on hyvää syötävää leikkauksen jälkeenkin.

Sanoisin, että ei kiitos. Kiintiö täys Kyllä tää nauttii pilteistä ja jogurteistakin enemmän

itsekkään en vapaaehtoisesti noita keittoja enää syö.

Mulla oli juominen leikkauksen jälkeen tosi hankalaa. Vesi, mehu yms. tuntui jotenkin "raskaalta" ja epämielyttävältä mahassa. Laihaa Nutrilett-pirtelöä sain kuitenkin juotua (1 pussi jauhetta ja noin 7-8 dl vettä).

Mä syön ihan mitä muuta kun noita jauhelitkuja. Jokaisella mieltymyksensä.

Helppoja syötäviähän ne ovat, siinä on niiden ainoa hyvä puoli =)

Huomenna leikkaukseen.
Ainoa asia mikä pelottaa on komplikaatiot, pahoinvoinnit ja syömisen vaikeus, mitä täältä palstalta olen lukenut. Paha mieli tulee itsellekin kun lukee, muiden hankalia kokemuksia ja sitä, että jos saisi kääntää kelloa niin ei menisi enää leikkaukseen uudelleen.
Kovasti olen miettinyt näitä asioita.
Foodjunkiena tiedän, että ainoa keino minulle on leikkaus, joka kontroilloi syömistäni. Vaikka nyt onkin ollut erityisen hyvä vaihe syömisessä ja liikkumisessa, niin repsahtaisin pian ja taas sama meno jatkuisi.

Eniten tässä nyt on viime aikoina ehkä jo vähän ärsyttänyt jatkuvat kyselyt, että miltä nyt tuntuu, elä jännitä, hermostuttaako?
Tiedän, että ihmiset tarkoittaa hyvää, mutta en tiedä, minulla ei ole jännittänyt yhtään, hieman tosiaan nuo komplikaatiot on pelottaneet.

Siskolla kun mennyt todella ihanasti koko leikkauksen jälkeinen aika, olisikohan onni itsellekin yhtä suotuisa

Tänään kävin vesijuoksemassa, salilla ja venytystunnilla, pieni hyvästely liikunnalle vähäksi aikaa. Kova ikävä tulee treenejä.

Noh, nyt pakkaamaan huomisen kassi valmiiksi ja toivottavasti kaikki menee hyvin.

Onnea ja enkeleitä sinulle leikkuuseen
Ei se että joillakin on mennyt hiukan huonommin tarkoita että sinulla menisi huonosti,kuitenkin käsittääkseni suurimmalla osalla toipuminen ym on mennyt hyvin..kai me huonommin toipuvat ollaan vissiin kuitenkin sitä vähemmistöä

Kiitos <3



Toivottavasti sinullakin helpottaisi ja piakoin

Leikkauksessa käyty, mutta en tiedä olenko vielä valmis täällä prosessoimaan ihan koko tapausta.

Asiat ei todellakaan menneet niinkuin piti ja ihan mahdoton määrä puutteita hoidossa, tiedotuksessa, kotiutuksessa ja kaikessa muussakin. Näistä myöhemmin lisää.

Nyt kuitenkin kotona, onnellisesti kun saapi lasten kanssa olla ja omalla ihanan pehmoselle soffalla köllitellä. Toivottavasti palautuu olotilat hyvin ja ei tulisi enempää komplikaatioita.

Kuusi sievää pientä haavaa on massussa, massu on laskeutunut todella paljon turvotuksista, luulin seuraavana päivänä leikkauksesta, että olen taas viimeisilläni raskaana..kääk.

Puntarilla en ole käynyt, enkä edes käy. Kyllä se kerta viikkoon riittää. Minuthan pidettiin ma-la tipassa koko ajan, joten tuhdit kamat on sieltäkin kroppa saanut, joten painon pudotuksia tuskin on tullut, eikä se nyt ole tämän hetken ajatuskaan. Paraneminen on enemmän mielessä.

Hankalaa on yskiminen, se kyllä sattuu niin vietävästi. Eikä kipua oikeen helpota edes tyynyllä mahaa painaminen. Syömisen ns. himot ei kyllä ole kadonneet mihinkään. Vaatinee aikaa vai?? Sisko kun on kehassut monta kertaa että ei enää ole himoja. Eli se hormonaalinenkin vaikutus hänellä toimii.
Minulla ei. Vesi kielellä heti kun näkeekin telkkarissa tai jossain jotain herkkuja.
Nälkä ei ole, vatsa kyllä osaa jo vähän huudella ruoan perään. JA IHANAA kun ei tarvitse juoda niitä pussilitkuja. Tänään töin ihan perunaa ja jauhenlihakastiketta joka oli ihan muussiksi laitettua ja maidolla ohennettua. Olipa ihanaa kun oli mausteitakin.
Oysin ns. sosekeitot oli kamalia.

Eli Muhkulla on ollut muutoksia kovasti ja varmaan niitä on lisää tulossa.

ps. facebookin yhteisöön jo tullut ihan kivasti porukkata, tervetuloa vaan lisää.
Jos näitä yhteisöjä on enemmänkin, kiva ois itsekin liittyä niihin

Edit.

Ai niin, sairaalaan jäi sitten verenpainelääkitys ja sokerilääkitys. Molemmat arvot oli koko viikon erittäin hyvät.
Ja jätinhän minä sen tupakoinninkin sitten kokonaan pois

Pitäisköhän sitä osata olla itselleen armollinen ja vähän taputtaa olkapäälle, hyvä min