Pienin askelin...

Työterveyslääkärin lähete kirurgille tuli joskus kesäkuussa ja tälläviikolla kävin oikein mukavan kirurgin juttusilla...Puoltaa leikkausta mutta toppuutteli, ettei varma voi olla pääsenkö...jos tulee kielteinen päätös, niin todennäköisesti anestesialääkäriltä keuhkosairauksien vuoksi. Olen lisäksi ns. "höyhensarjaa" tässä joukossa, että leikkaus voi tyssätä siihen että painoni on VAIN 103,5kg mutta uniapnean ja diabetesriskin vuoksi puolletaan. Ylävatsan UÄ-aika tuli jo postissa, se on syyskuussa:) Sitten meillä täällä on sisätautilääkärin aika, rav.terapeutti ja se gastro. Niihin aikaa odottelen. Ja Lahdessa kuulemma olisi sitten leikkaus, joskus...
Kuitenkin tuntuu hyvältä että homma menee pikkuhiljaa eteenpäin:)

Tuntuu mukavalta kun ultra-aika tuli jo ja on syyskuulla, rav.terapeutti jo tän kuun viimeinen...vielä sitten se sisätautilääkäri- ja gastro-aika tulematta. Tulisipa tästä totta! Olen joutunut viimeisen 11-vuoden aikana syömään niin paljon ab- ja kortisonikuureja että painoni on noussut tänä aikana 65kg:stä nykyiseen yli sataan kiloon, se tässä onkin pahinta kun painoa tullut niin paljon ja nopeasti. Gastro jännittää jo senkin takia että onkohan mun suolisto missä kunnossa tällasten jatkuvien lääkitysten jäljiltä...Onko täällä muita joilla on samoja kokemuksia että painoa tullut paljon lyhyessä ajassa ja nimenomaan lääkkeiden vaikutuksesta. Kirurgi oli sitä mieltä että kortisoni(suurilla annoksilla joilla olen joutunut sitä syömään eli sellanen 40 mg/vrk) nimenomaan aiheuttaa keskivartalolihavuutta. Kellään kokemuksia miten leikkaus vaikuttaa tällaisessa tilanteessa? Toivottavasti sisätautilääkäri osaa kertoa siitäkin!

Minäkin olen joutunut syömään kortisonia (60 mg Prednison pahimmillaan). Viimeiksi yli puoli vuotta yhteensä. Painoon se ei vaikutta mulla mitenkään. Mutta kirurgi sanoi että jos oisin GBP leikattu niin mun ohutsuoli ei ois tuota kuuria kestänyt vaan mennyt puhki. Mulla siis sleeve ja luojan kiitos siitä. Jos joudut syömään kortisonia niin ymmärtääkseni sleeve on sulle se ainoa järkevä vaihtoehto.

Moi ja kiitos vastauksesta! Just tätä olen itsekin miettinyt, kirurgi ei siihen ottanut kantaa mutta ajattelin että sisätautilääkäriltä saa tähän liittyen infoa mutta olen kiitollinen kaikista kokemuksista ja tiedoista joita kanssasisarilla/veljillä on...Todennäköisesti joudun syömään kortisonia lopun ikääni, välillä pienemmin ja välillä isommin. Itsekin miettinyt että onko leikkaus minulle ylipäätään oikea valinta. Mulle on tosiaan tuo 40 kg ylipaino tullut reilussa kymmenessä vuodessa! Mulla on 5v poika (kaksi jo teini-ikäistä), jonka raskausaikana sain raskausdiabeteksen vaikka söin todella terveellisesti ja silloin kumma kyllä laihduin vaikka olis pitäny lihota. Elimistö on ihan sekasin jatkuvista lääkityksistä ym. Onneksi sokeriarvot korjaantui heti synnytyksen jälkeen mutta riski on olemassa ja sitten tosiaan uniapnea vaivaa että pitäs pois saada painoa ja keuhkosairauksien vuoksi liikunta nykyisin suht. kevyttä jos ollenkaan kun aina sairastaa. Ollut vaikea sopeutua henkisestikin tähän kun kokonaiset 35v olin kuitenkin sopusuhtainen ellen hoikka. Muilla kokemuksia tällasesta painonnoususta?

Eteenpäin mennään...sisätautilääkäri, ultra, labrat olleet...edelleen suositellaan leikkausta..sappirakosta löytyi myös kivi joka toivottavasti myös leikataan samalla. Nyt odottelen kirurgin aikaa malttamattomana ja varmaan siis se gastro(mitä en niin innolla odota, mutta kuuluu asiaan) ja viimeisen sanan mun kohdalla sanoo ilmeisesti keuhkolääkäri keuhkosairauksien vuoksi eli voidaanko nukuttaa. Odotan jo niin kovasti aikaa kun sisätautilääkäri arvioi leikkauksen loppuvuoteen tai alkuvuoteen...muuten jos venyy niin aloitettava verenpainelääkitys, metabolisen oireyhtymän diagnoosin lämpsäytti vielä tämä lääkäri. Onko kellään Lahdessa leikattavista aikaa tiedossa jo loppu- tai alkuvuodesta???

Tsemppiä kaikille. Jotenkin mulla on sellanen kutina että jouluna olen enellä.