Keijuli kiitää kohti gastric bypassia

Ilmoittaudun kannustavaan joukkoonne n. parin kuukauden väijymisen jälkeen.

Olen 49 v. nainen, joka on taistellut ylipainon kanssa lapsesta asti. Paino on kieppunut viimeiset 20 vuotta n. 80-100 kg:n väliä eikä ratkaisuun ole
voimaa löytynyt, vaikka kokoajan painoasia on pyörinyt mielessä liiaksikin asti.
Kolmisen vuotta sitten manasin, että ellei asia ala hoitua, on kaivettava veistä. Rauhotuin ja unohdin koko jutun, kun tuntui asiasta kuuluvan
lähinnä vain kauhutarinoita. Huhtikuussa 2011 pääsin keskussairaalaan ravitsemusterapeutille. Hän mainitsi ohimennen, että ko. toimenpide vaikuttaa
myös ruokahaluun. BINGO! Sanat jäivät pyörimään. Toukokuussa oli tarkoitus aloittaa eneily, jotta sain verensokerit ja verenpaineen toivottuihin lukuihin. Asia saikin sitten nopean käänteen.
12.5 menin yksityislääkärin vastaanotolle aiheena lihavuusleikkaus, 26.5. suoritettiin vatsantähystys ja 21.6. on minulle varattu toimenpideaika.
Eneilystä tulikin valmistava painonvedätys. Pudotus lähenee nyt kymmentäkiloa ja painoindeksi nyt 37,8. Vaivoina lisäksi selkäydinongelmia, nivelrikkoa siellä täällä ja yksi polven tekonivelkin.

Nopeaa, hätiköityä? Nopeaa ehkä muttei hätiköityä olenhan paininut asian kanssa lähemmäs 40 vuotta.

Kiitos kaikille mukana olleille uskomattoman suuresta tuesta!

Tervetuloa "esiin" Makean himoa leikkaus ei kuulemma kaikilta vie. Sulla kiva juhannus tulossa uutta opetellessa!

Heipähei Keijuli!
Tervetuloa palstalle!! Tässä minun lyhyt kokemukseni= vanha "halu" makeaan on tallella, mutta määrä minkä maha vetää on niin pieni, että se ei haittaa. Pidän kovasti varani, että en venytä mahaani ja sitten olen entisessä tilanteessa, jossa suklaalevy kerrallaan upposi ja muut herkut päälle. Tähän juttuuni on siis tullut JÄRKI itsestään mukaan. Kovasti onnea sinun polullesi!!!

Keijuli, sinulla eteni asia huimaa vauhtia. Kovasti onnea päätökselle ja leikkaukseen!

Hei Keijuli, mulla sama leik. päivä kuin sulla!

Onnittelut leikkausajankohdan saamiseen ja tervetuloa joukkoon

Heippa Keijuli!
Onnea leikkausajan johdosta! Minne menet leikkaukseen? (itse juuri pohdin yksityisen ja julkisen välillä..)

Kiitos kannustuksesta, toivottavasti tulee mukava mökkijuhannus, jos nimittäin olen Tilkasta siihen mennessä kotiutunut tai mökkiytynyt.

Ruokahalusta. Olen aina ehkä kuvitellut itselläni olevan erityinen makean hinku. N. 10 vuotta sitten saatoin joskus pari kertaa kuukaudessa ostaan Fazerin sinisen puoliksi puolison kanssa. Minua hävetti meidän "hurja" mussuttelu kunnes tajusin, ettei kaupoissa olisi niin isoja karkkihyllyjä ellei kauppa kävisi. Tuon "ylettömän" herkuttelunkin olemme lopettaneet ensin minä ja sitten mies. Mieskin on radikaalisti vähentänyt, koska aloin syyttelemään häntä minun tappamisesta (leikillään, mutta totta toinen puoli). Kiva olisi, jos se loppukin makean hinku menisi. Myönnettävä on, että keksit etenkin avatut keksipakkaukset ovat aivan vastustamattomia. Siinä johtuen keksejä ei meillä viime vuosina ole juuri tavattukaan.

Aikalailla askarruttaa juominen/syöminen leikkauksen jälkeen. Miltä se tuntuu ja mikä tekee siitä niin työlään? Ymmärrän, että vatsa ei yksinkertaisesti vedä, mutta onko siinä muutakin. Saisinko aiheesta kuvauksia?

Hei Keijuli!
Tässäpä taas vain minun omia tuntemuksiani= en voi sanoa , että syöminen/juominen olisi työlästä, mutta tunnit tuntuvat loppuvan kesken vuorokaudesta. Juoda ja syödä ei oikein voi samaan aikaan, vaan pitää pitää taukoa molemmista. Kun kahden tunnin välein olisi syötävä, niin veden juomiseen ei tunnu jäävän riittävästi aikaa. Siksi lipitän sitä vähän väliä, että ehdin kuluttamaan vähintään 1,5 litraa ja näin helteellä ainakin 2 litraa päivässä. Syöminen tuntuu aivan entisenlaiselta, tulee vaan täydeksi pienestä määrästä!

Olen lukenut monesta paikasta että varsinkin juominen on ollut monella vaikeaa. Eikö leikk. jälkeen voi enää juoda nopeasti, jos on hirveä jano? Ja mitenkä ne hiilihapotetut juomat, minä kun en voi elää ilman vichyä....tämä askarruttaa enempi kuin syömispuoli.

Mulla on nyt 6vkoa leikkauksesta ja pystyn juomaan tyhjään mahaan 2dl. Pillillä jos pikku hiljaa lipittää niin menee 3dl kenties Kyllä 0,5l saa 30min menemään, mutta ei kannata mahaa turhaan venyttää tietty. Kyllä hiilihapollisiakin voi juoda, mutta "mukavasti" röyhtäyttää jonkin aikaa

Keijuli; mut leikattiin 24.5.11 eli uusi maha on vajaa kolme viikkoa vanha. Mun mielestä tämän tekee tässä alkuvaiheessa "työlääksi" se, että syömistä pitää tosiaan ajatella aivan eri tavalla kuin ennen. Aiemmin sitä periaatteessa vois mättää mitä tahansa sisäänsä ja katua sitten jälkeenpäin vaakalla jos lukemat olivat kasvaneet.
Nyt on aivan PAKKO miettiä, mitä voi syödä, mistä mahdollisesti saattaa tulla paha olo/vatsakipua/oksennus. On myös PAKKO syödä todella hitaasti ja pureksia todella hyvin, mitään kokkareita ei saa mahaan tässä vaiheessa vielä mennä. Mulla on ollut tähän mennessä yksi kova kipu/oksennuskohtaus, joka kesti viitisen tuntia, syytä en tiedä. Lisäksi on ollut nyt kolmannen viikon aikana pari kertaa sellainen ilmeisesti dumping -kohtaus, jolloin olen ilmeisesti syönyt liian nopeasti tai jotenkin sopimatonta ruokaa, koska tuossa rintakehässä/ylävatsassa on tuntunut todella epämiellyttävältä, sellaista ikävää kipuilua, joka menee kuitenkin melko pian ohi, mutta ei niitä kohtauksia kyllä todellakaan usein haluaisi kokea.

Onhan se näin alussa vähän työlästä/stressaavaa sekin, että pakostakin sitä joutuu miettimään tätä syömisasiaa, kaikki pitää kokeilla ruoka-aine kerrallaan, että sopiiko tuo ja tämä vai tuleeko siitä paha olo. Tylsää on myös, ettei tässä vaiheessa voi syödä vielä tuoreita vihanneksia, ainoastaan kypsennettyjä.

Tuo on myös totta mitä Elämä edessä sanoo, että juomisen kanssa on tekemistä, tulee väkisinkin juotua varmaan liian vähän - tunnit loppuvat päivässä kesken kun pitää syödä niin usein, ei voi tehdä enää siten kun aiemmin, että on vaikka puoli päivää syömättä ja sitten syö illalla senkin edestä. On pakko syödä tasaisesti pitkin päivää, että saa riittävästi energiaa ja ravintoaineita, muuten sitä tulee huonoon kuntoon ja sairastuu ties mihin ja sitten kun syö, pitää pitää kunnon paussi, että voi taas juoda jotakin - ruokailu ja juominen vaatii siis etukäteissuunnittelua.

Saimaannorppa, ainakaan minä en pysty juomaan enää tai ainakaan tässä vaiheessa nopeasti esim. vettä, kahvia tai mehua. Hiilihappojuomista en tiedä sanoa mitään, minä kun en ole oikein koskaan juonut mitään limuja tai vissyjä. Olen testannut, että pystyn juomaan aika vaivatta sellaisen pienen juomalasillisen (oliskohan siinä 2 dl) vettä maksimissaan kerrallaan, enempää ei mene.

Nää mun kokemukset ovat tosiaan alkuvaiheen kokemuksia, kyllähän tää varmasti helpottuu monin tavoin ajan kanssa kun oppii tietämään mikä itselleen sopii ja mikä ei. Ja pitää myös muistaa, että me kaikki olemme erilaisia tuntemuksiemme kanssa, nämä ovat mun kokemukset, jollakin toisella asiat voivat olla ihan eri tavalla :).

Suuri päivä on koittanut melko lyhyiden yöunien jälkeen. Mieli on rauhallinen, mutta samaa ei voi sanoa kropasta (verenpainetta en edes yritä mitata).
Vaaka oli kuitenkin suosiollinen - 11 kg.
On kuin olisi matkalle lähdössä: pyykit pesty, lakanat mankeloitu (vielä tänä aamuna) ja puhtaat vaihdettu.
Sairaalaan meno klo 10.30, joten kohta puoleen hyppäämme autoon.

Toivotamme teille kaikille oikein leppoisaa tiistaita!

Zemppiä leikkaukseen ja pikaista toipumista!

Onnea matkaan - ja tavallaan sä lähdetkin matkalle . Tule kuitenkin pian takaisin ja kerro sitten kuulumisiasi kun jaksat.

Tsemppiä leikkaukseen. Mulla "matkalle lähtö" on heti juhannuksen jälkeen. Vielä on kaappi sekaisin.

Toimenpide oli tiistaina ja kotiin tulin eilen.
Tässä sitä uutta elämän opetellaan.

Oma sleeve sujui kuulema ok, mutta kaasu-ähky oli valtava ja hartiapistos sietämätön. Onneksi oon jo kotona, vieläkin on kipuja, varsinkin syömisen ja etenkin juomien kanssa. Minä ent. vesijuoppa, yritän saada määrättyä 1,5 litraa täyteen, eilen ei menny kuin 8dl, kovan taistelun takana sein. Ruoka on n. 1 d annos velliä, jugurttia tai must,keiittoa, yö oli kipujen vuoksi vaikea. JOKA KERTA kun nielaisen satuu mahaan ja kivistää kuin kiviä pyöris seassa. kauanko tää kaasu-ähky kesänee, ja nesteiden juonti helpottaa? sleeve-leikautut pliis voitteko iinfota, ennen kuin epätoivo iskee...kipuälääkkeeksi sain panacod pore.En saa röyhtäistyä vaikka tarve ois suuri..mitenkähän se tapahtuu??

Kokeile juomaksi jotain muuta kuin vettä. Minulla ainakin veden juonti aina ollut hankalinta. Kokeile piimää/maitoa/mehua. Vältä hiilihapollisia juomia. Ja laita ne poretabletit ajoissa liukenemaan. Se kuplinta maha-asteella pahentaa oloa. Itse sekoittelin lusikalla turhat kuplat kaikki pois.

Hei Keijuli!
Pikaista toipumista sinulle!!!!

21.6.2011 leikattiin Tilkassa eli vähän yli kolme viikkoa olen tässä elellyt uuden virtaviivaisemman eväsreppuni kanssa. Tällä hetkellä on sellainen ole, että onko siitä tosiaan niin vähän aikaa. Olo on ollut kertakaikkiaan hyvä. Töihin menin viikko sitten. Olin järjestänyt vapaata pari viikkoa, mutta totta tosiaan olisin voinut mennä töihin jo viikonkin jälkeen.
Pieni työyhteisöni tietää mikä juttu on meneillään. Hokasin kättelyssä, että ns. kahviajalla ja lounaalla syön ja työ lomassa siemailen nesteitä aina, kun ennättää. Aina ei ns. ruoka-ajat pidä, silloin turvaudun esim. banaaniin tosin vaihdan senkin johonkin muuhun, kun ruokavalio vähitellen laajenee.
Syömisten kanssakaan ei ole ollut mitään ihmeellistä, lähes entisellä vauhdilla olen näitä pöperöitä naukkaillut tosin teelusikkoja käyttäen kuten esim. Lyltsu.
Herkällä korvalla olen kuitenkin itseäni kuunnellut ja ohjeita noudattanut. Vatsan toiminta on välillä tupannut olemaan vähän laiskanlaista, mutta oksentanut en ole kertaakaan enkä voinut muutenkaan pahoin.
Askel on entistä keveämpi. Ongelmainen yläselkäni on tosin aika ikävässä kunnossa. Vaivojen paheneminen saattaa johtua painopisteen muuttumisesta tai aktiivisuuden lisääntymisestä tai molemmista. Tunnen olevani energisempi kuin pitkään, pitkään aikaan. Mielestäni tämä aktivoituminen on muuttanut minun ja koko perheen elämää. Tosin väsymyksinkin tulee entistä voimallisemmin iltaisin, hyvä!
Verenpainelääkkeistä ja metformiinista olen luopunut.
Paino putosi ajalla 3.5.-21.6. 11 kg ja laikkauksen jälkeen 6 kg (=17 kg). Bmi 34,5.