Ranskis leikattu 13.4.2011

Jeps, ohi on ! Vähän päivitystä:
Leikkaus oli keskiviikkona 13.4. ja kotiin pääsin lauantaina. Heräämössä helvetilliset kivut mahassa, henkilökunta anto enste niin paljo kipulääkettä kun uskalsi, muttei se riittäny: verenpaineet ja pulssi taivaissa ja muija huutaa tuskissaan..Lopulta soitto jollekin ylilääkärille ja lupa antaa viä lisää kipulääkettä. Siihen loppu tuskat ja olin nukahtanu uudelleen. Osastolle pääsin vasta illalla 9:n jälkeen. Se oli kuin hullujenhuone: täynnä ( potilaita sänkyineen käytävällä ) ja meteliä riitti. Joku mummu esim. huusi jatkuvasti apua ja äitiään apuun, viereinen rouva oksensi verta pari vuorokautta yms. sairaalaan sopivaa...
Olin niin onnellinen, kun pääsin kotiin!!! Kopallinen kipulääkkeitä ja muita lääkkeitä apteekista ja omaan sänkyyn! Kipuja ei ole päässyt viä tuleen, olen syönyt tunnollisesti lääkärin määräämät ropit. Pystyn makaan hyvin kummillakin kyljilläni eikä dumping-oireitakaan ole viä tullu. Elämä hymyilee!

Että sellainen Tays-kokemus..ohhoh. Onneksi nyt kaikki hyvin!

Hyvä että kivut helpotti. Aina kotona paranee paremmin.

Onnea ja kivutonta jatkoa.

Mut jeeee nyt se on ohi vai mitä Pian et ees muista enää, että oot ollu leikkuussa. Vielä kun saat tikit veks niin ah että ku pystyy nukkumaan mahalteen ym!! Tsemppiä jatkoon!

TAYSin tapa saada potilaat toipumaan ja kotiutumaan; sitä odotellessa:)

Onnea sulle hyvin menneestä leikkauksesta ja mukavaa toipilas- ja opetteluaikaa!

Hei, kiva kuulla että olet päässyt kotiin!

Kyllä koti aina sairaalaolot voittaa!!

Hienoa Ranskis!

Onnittelut onnistuneesta leikkuusta

Tuleeko kaikille noin kovia kipuja=ja mistä ne mahtaa johtua?Tiety ymmärrän että se maha on just leikattu mut jos noin kovasti koskee???

Älä tigertytto pelkää niitä kipuja liikaa.

Itse oon TOSI kipuherkkä ym, mutta hengissä selvittiin. Vähän kipuja taitanee olla kaikilla, ymmärrettäväähän se on kun on niin kovasti sörkitty. Mä sain ainakin ekana päivänä kipulääkettä niin paljon, että meni nukkuessa koko aika Muutaman päivän oli välillä aikamoiset kivut (osittain siks koska mun toipuminen hidastui tulehduksen takia), mutta onneks ei kestä kuin sen hetken! Nyt 2vk myöhemmin ei ees tiiä että ois leikattu Haavatkin on jo raskausarpien kokoluokkaa

Ikävimmät kivut tais meikäläisellä olla lukuisten kanyylien laitto ja ilma vatsassa. Mutta muistakaa aina pyytää kipuihin lääkettä kun siltä tuntuu.

Heippa taas! En usko, että kaikki tosiaankaan tulee niin kipeeks kun mä leikkauksen jälkeen. Se on varmaan aika lailla yksilökohtasta. Halusinkin kertoa sen siksi, että saadaan sellanenkin muistutus, ettei kaikilla ala heti uus elämä ihan naureskellen. Ja niinku sanoin, nyt on helppo hymyillä, kivut pysyy hyvin pois lääkkeillä, varsinkin kun myös ottaa ne!
Olen huomannut tässä hauskoja asioita: vatsasta TOSIAAN kuuluu melkonen mulina juomisen jälkeen! Mua se onneks vaan naurattaa, joku vois ehkä nolostua. Samoin ne nykyset ruoka-annokset: epäuskosena tuijottaa pikkulautasta syömisen jälkeen, kun maha on ihan täynnä vaikkei lautaselta näytä hävinneen mitään...pistää hymyileen.
Jos jotain epäkivaa vois olla, niin jaksaminen ei oo kovin kummosta viä. Siis väsähtää tosi nopeesti, mutta pikku huilin jälkeen kyllä voimat palautuu.
Kiitos kaikille stemppareilleni!

Se vatsan mölinä on kyllä huvittavaa. Eilen miehen kanssa naureskeltiin ihan tosissaan kun join vettä ennen sänkyyn kömpimistä ja meteli kuullosti kyllä ihan sammakon kurnutukselta taas.

Joo ekoina päivinä saattaa olla nauru kaukana, niin oli mullakin. Mut tsemppaan sen verran vielä, et oikeesti ei kovin montaa päivää pitäis mennä kun vointi kohenee jo hurjasti ja AH MIKÄ FIILIS KUN SAA TIKIT POIS!! Sit on jo ihan eri meininki.