Leikkaukseen muutama viikko

Tervehdys kohtalon toverit. Tähän sitä nyt on tultu viimeinen oljenkorsi otetaan käyttöön! 20 vuotta olen laihduttanut ja tuloksena 144kg 162cm:in varressa. Pitempään en uskalla enkä jaksa tätä laihdutusprojektia jatkaa. Kaikki mahollinen on kokeiltu, laihtunutkin olen, mutta tuplasti olen takaisin saanut. Tämän tien olen siis kulkenut.
Leikkauspäivämäärä putosi melko nopeasti ja nyt entiedä itkeäkö vai nauraa . Olen lukenut kokemuksistanne, mutta pitää sanoa, että haluaisin hurjasti lisää tietoa. Tekstit on kovin tuoreita ja niistä olen oikeastaan saanut vain sellaisen käsityksen, että alku on kovin rankkaa. Olisi ihana kuulla myös niitä joilla leikkauksesta on pitempi aika
Maistuuko elämä yhtä makialta kun nyt. Löytyykö balanssi. Voisin sanoa , että olen melko onnellinen nytkin. Toki liikaliha verottaa ja tekee elämään monta estettä, mutta paljon hyvääkin siihen mahtuu.
.
Läskejäni kyllä en kaipaa, mutta ruoka on elämässäni näytellyt niin suurta roolia, että varmaan kriisiä pukkaa, ennenkuin kunnon tulosta saan aikaiseksi.
Mietityttää tietysti myös se jos kaikki ei menekään suunnitellusti. Hui!! Perussairaksia en onneksi omaa. bmi tosin on54,9..
Vuodenvaihteessa tiputin ened dietillä 16 kg. Nyt pitäisi pussia tunnollisesti ennen leikkausta ryystää,mutta sisäinen syöppöni yllättäin on ruvennut huutamaan vielä viimeistä palaa siitä ja tästä. Olenko ainoa näin toivoton syöppö. T:"Ihanasti"lihava
Sekin jännittää pystytäänkö leikkaus suorittamaan suunnitellusti, eli vatsalaukun typistys ja ohutsulen lyhennys.
Hirveästi ajatuksia päässä. Leikatut ja sitä odottavat laittakaa näppäimet soimaan ja helpatkaa.

Kysetlit tossa kokemuksia niiltä jotitten leikkauksesta on jo pirempi aika ja voin ilmottautua.
No mun leikkauksest on koht 2 vuotta ja oon todella tyytyväinen et hakeuduin leikkaukseen. Täytyy sanoo et elämä on muuttunu kertaheitolla.
Kaikki hommat sujuu nii paljon paremmin pienemmällä painolla. Siis tarkoitan ihan perus asioita vaikkapa nyt omien varpaan kynsien leikkaamine tai muu vastaava mikä on ollu aika äheltämistä sillon aikasemmi.
Terveydentila on tietty tullu paljo paremmaks esim. selkä ja nivelkivut, verenpainetauti on pois, sokeriarvot normaalisoitunu jne...
Mite ihanaa on mennä vaatekauppaan ja hankkia normi vaatteita. Ei tartte marssia epätoivosena miesten osastolle ettimään sitä kaikkein isointa t-paitaa tai farkkuu.
Mahtavaa kuljeskella joka puolella ilman tuijotuksii joita ainaki meikäläinen sai sillon ennen. Tuntuu et saa parempaa palveluuki ku on lähempänä normi kokoo vaiks mä en viellä ( tuskin koskaan ) oo mikään laihimus mut en oo enää se kävelevä jättiläinenkään.
Onhan mulla tietty ongelmia syömisten kanssa nykyään mut ne kyll jää tään hyvän olon varjoon eli niillä en kauheesti päätäni vaivaa. Päivä kerrallaan mennään etteenpäi ja toivotaan et se syöminenki siitä normalisoituu jossain vaiheessa.
Kaiken kaikkiaan ei kaduta, tekisin saman uudelleen siis nautin elämästä täysillä mihin en pystyny sillon ennen.
Tsemppiä sullekki

Kiitos kovasti vastauksestasi!!!!!! Mukava kuulla että elämä voittaa leikkauksen jälkeen. Heittäisin vielä muutaman kyssärin jos jaksat vastata ja tietysti muutkin voivat kirjoitella.
1. Tehtiinkö sinulle sekä vatsalaukun, että ohtusuolen operointi? Jännitän kovasti ylettyyköhän nuo instrumentit. Jääköhän monelle puolitiehen suuren bmi:iin takia.
2. Kuinka kauan saiiraslomasi kesti. Milloin olit liikkumakunnossa.
3.Mitkä ovat nuo mainitsemasi ongelmat.
4. Onko jotain mitä et pysty syömään
5.Mikä on ollut suurin haaste
Onko sivustolla muita leikkaukseen meneviä olisi kiva vaihtaa ajatuksia kokemuksia.
Viikon päästä on luvassa tuo ihana tähystys
Leikkaukseen 2viikkoa ja 6päivää "Ihanasti" lihava

moi.Mulla piti olla leikkaus 22.4 mutta flunssahan mullekkin iski, kaikki kolme muksua ku sai räkätaudin yli viikko sitten.Olin vielä leikkausaamuna sairaalassa mutta kirurgi kuunteli stetoskoopilla että hengitykseni vinkuu ettei leikata. Ja oikeestaan hyvä niin koska kunnon räkätauti hevosyskineenhän iski. Ennenkuin lähdin sitten kotiin sain peruutusajan 12.5, eli pari päivää ennen sua Jännittää kyllä tooooosi paljon...

Ihan mielelläni vastailen kysymyksiin ku tiedän millanen hullunmylly päässä pyörii ennen leikkausta kaikki asiat tottakai mietityttää. Nykyään netistä sentää löytyy jo aika paljon tietoa, ite menin leikkaukseen aika tietämättömänä ja kaiken on joutunu opetteleen vähä niinku kantapään kautta.

1. Joo mulle tehtiin vatsalaukun ohitusleikkaus eli vatsalaukku pienennettiin ja samalla ohitettiin n.1½ metrii suolta. Kyllähän niitten vermeet aikas pitkät on mullaki oli bmi yli viidenkymmenen ja saatiin leikattuu ilman ongelmii.

2. Mä sain muistaaksen joku 3 viikkoo sairaslomaa mut sitä kyll pidennettiin ku en sitte ollukkaan viel työkunnossa. Eli sairasloma määräytyy sen mukaan mitä hommaa tekee. Joka tapauksess se on kumminki iso operatio nii sitä saikkuu kannattaa käydä hakemas lissää jos ei tunne olevansa työkunnossa.
Liikkumaanhan ruvettiin jo sairaalas mut viikon verra siinn tais mennä silleen enemmä huilailessa. Pikkuhiljaa siit sitte liikuntaa lisätään mut urheilut ja sellaset saa alkuun unohtaa. Paras homma tossa liikkumisessa taitaa olla sellanen et omien tuntemusten mukkaa mennään.

3. Ekana oli tikkien poiston jälkeen yhteen haavaan (niitähän on 5-7 mulla 7) kehitty paise joka oli tosi kivulias. Puhkes sitte jossai vaiheessa ittestään eli ei tarvinnu avata. Samallahan se haava sit taas oli auki nii siinnä meni sitte kuukauden päivät ennen ku kasvo umpeen. Muutaman antibiootti kuurin siihen söin sitte kans.
Sitte pari kuukautta leikkauksesta mulle tuli sellasta tyhjän vattan kipuu. Alkuun mä luulin et se on mun uus nälkä mut ku vaiva vaan paheni nii pakkohan sitä oli lääkäriin mennä. Lääkärin mielestä mun uus vatta ei kestä vattahappoja eli sain lääkityksen siihen. Alkuun vaa kuukauden kuurin millä vaivan piti mennä pois mut ku kuuri loppu nii vaivat tuli takas ja meitsi uudelleen lääkäriin. No lääkitys on nyt sitten jatkunu siitä asti ja pitää vaivan pois. Välillä kokeilen aina muutaman päivän olla ilman ja silleen testaan et josko homma olis ohi mut toistaseks kivut palaa ku lääkitystä ei ota. Lääkäri sillon aikoinaan kyll totes et voi olla lopun elämän lääkitys mut toisaalta yks pilleri päivässä ei muo haittaa.

4. Mulla on aika paljonki sellasta mitä en pysty syömään. Liha, kala, kana, pasta, riisi jne... siis noi on silleen huonosti alas menevii. Kyllähän niitä pystyn syömään mut sitte tarttis olla melkee niinku soseutettuna eli sellaset karkeemmat sapuskat on ongelmallisii. Joo mä tiedän et kuulostaa siltä et eihän sitä voi syödä mittään mut kyll mä silti ihan hengis pysyn. Ja haluun nyt korostaa sitä et kaikille leikatuille syöminen ei tosissaankaa ole näi ongelmallista. Mä tiedän muutaman samanlaisen ongelma tapauksen mut suurin osa pystyy leikkauksen jälkeen syömään normaalia sapuskaa mutta vaa pienemmän määrän.
Mä oon tullu siihen tulokseen et mulla se vattalaukusta suoleen lähtevä reikä on vaa nii pikkanen et täytyy olla tosi mössöö sapuskaa. Vitamiinit ja kalcium tulee purkista päivittäin ja B12 vitamiini piikki 3kk välein eli mullahan ei oo härän hättää.

5. Jaa et mikä suurin haaste no mun tapauksessa se taitaa olla toi sapuska. Onhan se aika haastavaa kokeilla et mikä pysyy sisällä ja mikä ei.

Kaiken kaikkiaan niinku oon aijemminki sanonu ei kaduta ja oon tosissaan onnellinen. Tänäänki on innolla paiskittu pihahommissa nyt vaa jaksaa ja energiaa riittää.
Tsemppiä sulle vaan jatkoon ja kaikille muillekki.

Kiitos möhrötti!!!!!!
Pitänee sanoa että melko kapea toi sinun diettis on. Jäljelle taitaa jäädä maitotuotteeet ja peruna. . Mahtaa olla mukavaa tuo kilojen tippuminen kun tuon kaiken hienosti kestät. Sen verran kauan tuosta hoikkuuden tilasta on että en muista sitä tunnetta kun normaaleita vaatteita kaupasta vois ostaa tai kävelylenkin tai peräti juoksulenkin voisi heittää ilman , että nivelet paukkuu. Miten onko tullut paljon arvosteluita teille leikatuille. Tästä oikotiestä onneen yhteiskunnan varoilla?
Ened dietti ei toimi yhtä hyvin kuin vuodenvaihteen ryhmässä silloin meni 16kg alas mut nyt on tosi tiukassa ja tilannetta ei helpota se ettei ole ryhmää tukena ja elimistö ei lähde niin nopeasti liikenteeseen kun ensimmäisellä kerralle. Toivottavasti se riittää että saan ehkä vaan 6kg enkä sitä toivottua 10kg.
Ottaa hiukan päähän kun kirjaantuessa laitoin tuollaisen kirjoittajan nimen ja nii n yöllä sen väkersin että on siinä vielä väärä päivä. Tietenkään sitä ei oonistu muuttamaan. Olen ensimmäistä kertaa tälläisellä keskustelupalstalla.
Kirjoittaja "Ihanasti" lihava

mamma-77 kirjoitti:moi.Mulla piti olla leikkaus 22.4 mutta flunssahan mullekkin iski, kaikki kolme muksua ku sai räkätaudin yli viikko sitten.Olin vielä leikkausaamuna sairaalassa mutta kirurgi kuunteli stetoskoopilla että hengitykseni vinkuu ettei leikata. Ja oikeestaan hyvä niin koska kunnon räkätauti hevosyskineenhän iski. Ennenkuin lähdin sitten kotiin sain peruutusajan 12.5, eli pari päivää ennen sua Jännittää kyllä tooooosi paljon...

Hei mamma-77!
Kiitos kommenteistasi Itsellänikin kolme lasta ja pyydän niitä pesemään käsiään ihan hysteerisenä. Mutta nyt onkin miehelleni iskenyt hirvee flunssa hyvä et saa tulla mun kanssa samaan huoneeseen. Mä en kestä jos flunssa iskee. Pussikuureilla kun on niin käsittääkseni on suurempi riski noita viruksia poimia, kun keho stressitilanteessa muutenkin.
Vielä piti kysyä mitä ne sanoi sun painonpudotuksen vajaudesta. Olit kirjoittanut joskus aikaisemmin, että painoa pudonnut 4kg. Mikä sulle oli asetettu tavotteeksi? Itsekään en ole saanut ja tuskin saankaan ihan niin paljon kun toivottavaa.
Kirjoittanut "ihanasti" lihava

Täytyy sanoo et mulle ei ainakaa oo tullu negatiivista kommenttii leikkauksesta, tai sit se ei vaa oo tullu mun koriviin asti. Mulla kumminki kaikki tutut tietää et sen painon kans on tapeltu koko ikä ja sitä tuli vaan koko ajan lisää ilman leikkausta en olis tähän päässy.

Leikkaushan on sairaanloisen lihavuuden hoitoon tarkoitettu homma eli ihmiset jotka siihen lähtee ja pääsee ei todellakaan mee muutaman kilon takii leikkaukseen ja mä luulen et se tekee hommasta hyväksyttävämmän. Tietty maailma on pullollaan niitäki jotka on sitä mieltä et jos kiloja on hankkinu nii niistä pitää sitte luomu konsteilla päästä eroonki mut mehän tiedetään et homma ei mee ihan nii.

Sitten ku ajattelee asiaa silleen et vaikka yhteiskunnan rahoja hommaan käytetään niin leikkauksen jälkeen niitä yhteiskunnan rahoja taas säästetään kun monilla säännöllinen lääkitys jää pois.
Mitä tulee oikotie onneen nii monilla taitaa sellanen käsitys ollakkin mut mä oon kyll ihan toista mieltä.
Ei tää leikkauksen jälkeinen elämä aina nii onnellista oo noitten syömisten kanssa ja totuus on se ett vaikka paino alkuun laskeeki rajusti nii kaikille leikatuille tulee vastaan se hetki et on pakko ihan perinteiseen tapaan laihduttaa. Painon putoominenhan lakkaa sitte jossain vaiheessa eli sillon on pakko heittää vanhat konstit kehiin jos haluaa painon alemmas.
Mullakin on nyt periaatteessa hyvä olla mut jos haluan päästä jossain vaiheessa vattanahka leikkaukseen nii viellä pitää pudottaa sellanen 4-5kg ja se homma täytyy tehdä ihan perinteisesti laihduttamalla.

Moi 14.04.09! Hoitaja jolle soitin pari kertaa (joka oli toooosi v-mäinen) sanoi että mun pitää tiputtaa 10-14kg ennen leikkausta. No sit ku piti leikata lääkäri ei sanonut painonpudotuksesta muuta ku et olin tiputtanut papereitten mukaan 8,5kg painoa kun sanoiun et mun vaan mukaan 6kg, ja ku leikkaus lykkäänty 3viikkoo sanoi että voisin yrittää jatkaa painonpudotusta, ei muuta!

möhrötti kirjoitti:
Mullakin on nyt periaatteessa hyvä olla mut jos haluan päästä jossain vaiheessa vattanahka leikkaukseen nii viellä pitää pudottaa sellanen 4-5kg ja se homma täytyy tehdä ihan perinteisesti laihduttamalla.

Hei möhrötti!
Luin tuolta toisesta kirjoituksesta kuinka paljon olet laihtunut jo ja sähän olet jo ihan hoikkeliini. Kuin kummas ne vaatii sua pudottamaan viel 4-5kg. Olin viime viikolla kirurgin jälkitarkastuksessa ja se sano, että puolentoista vuoden päästä tulee lähete töölöön, jossa vattanahka poistetaan. Kiloista ei ollut mitään puhetta. Tuohan on terveysriski jos jää siihen ihoa tulehduttamaan.
Omasta leikkauksesta kolme viikkoa. Syömiset sujuu yllättävän hyin ja mieliteot sain kyllä loppuelämän riesaksi, kun eivät valitettavasti jääneet leikkauspöydälle, eli joudun tota sisäsyöppöäni tarkkailemaan, ettei ala tulemaan esille uudestaan. Nälkää ei juurikaan ole, mutta makuaisti edelleen nautiskelijan.