Poppamies kotona taas

Heippa vaa kaikki höpönassut, kotiuduin tänää päviällä sairaalasta ja aattelin tänne kirjotella kokemuksista. Vatsassa on nyt kuusi siistiä reikää.
Tiistai aamuna leikattii, siinä sitten sen päivän ja yön vietin heräämössä tarkkailussa ja tarvii sanoo että olin kyllä kipee.
Keskiviikkona sitten ruvettiin siirtää osastolle jonku aikaa sai ol kätävällä ennen ku päivällä joskus vapauti huone tuokin päivä meni aikatavalla koomatessa ja henkisesti oli aika maissa.
Torstaina rupeskin jo aurinko paistaa kipuja ei ollut mitä sitte huono sänky aiheutti, kävely paransi oloa ja mieli alaa.
Perjantaina eli tänää mut sitten kotiutettiinki ehkä tätä o vaikeuttanut et jo leikkaukseen mennessä oli alkava flunssa mikä vaivaa edelleen.

Kaikista erikoisinta o se et ei oo nälkää, mutta en oo liiemmin kylläisyyttäkää tuntenut, koskakoha sitä taas kokee?
Oon huomannut vain et jos o tullut ahmittuuks liikaa tai liia nopeesti ni o tullut sellanen erikoinen olo, mikä o varottanut lopettaa.
Kipuja ei ole ja leikkaus muutenkin meni hyvi ja mun tekis mieli ahmii kaiken mitä näkee
Enpä juur osaa muut tälläi lonkalta sanoa, jos jollaki o jotai kysymyksii ni koitan vastata jos vain osaan.

Ainiin ja kaikista paras juttu, sairaalassa olessani lihosin noin 3kg mitä VIT...
- JV

Onnittelut ja tervetuloa pikkumasujen joukkoon!!!!

Mulla todella hyvässä muistissa nuo leikkauspäivän kivut...
Mut leikattiin maanantaina Peijaksessa, eli päivää ennen sua!!!!

Kotiin pääsin keskiviikkona. Olo oli eilen vielä aika heikko, mut tänään melkein normaali olo

Minullakin kovasti mielitekoja, eikä mitään ähkyä ole onneksi tullut.
Juon ja syön noin desin kerralla.

Painon kanssa mulla kyl käynyt päinvastoin, eli -3kg. Tosin eiköhän se ole vaan tiputuksessa saatua nestettä.

Hyvään aikaan käytiin leikkauksessa, nyt vain hyvillä mielin kohti kesää ja kevyempää oloa!!!

Onnea va sullekki Itte oon kyl vielki ällistynyt tost paino jutusta...
Toivotaan että auttaa molempia...

Kyllä se siitä lähtee. Onnea.

Toipumisia ja kutistumisia

Kertokaaha te jotka ootte leikkauksessa, miten te ootte syömisen kokenut. Ittel ollut nyt se ettei tuu mistää täysi olo, tos aikasemmi söin muussii ja jauheliha juttuu ja varmaa maido kans pääl pari desii ainaki eikä tuntunut missää, vitsailin muijallekki et ei ne varmaa ees oikeesti leikannut mua, vaan teki jotai pinta haavoi.
Ku kuullut tarinoit ettei jaks ku kaks lusikallist kiisselii ja o iha ähkyn ja papereissaki luki et jaksaa korkeintaan puolesta desistä desiin. Oon aika ihmeissäni, ei nälkää tunnu mut ei tunnu muutakaa, ei täyttä oloa eikä pahoinvointia tai muutakaa, kuitenki pelkään että syön liikaa. Mitä te tämän jo kokeneet siihen sanotte?

Onnea leikkauksesta ja älähän turhia huolehdi. Mulla tuli kans sairaalassa lisää painoa hieman reilu 3kg. Tasan viikko leikkauksesta tuo ylimääräinen neste oli hävinnyt ja paino oli sama kun sairaalaan lähtiessä. Siitä sitten on alkanut paino tasaisesti pudota.

Tuohon nälän ja kylläisyyden tunteeseen mun on vaikea vastata kun mä en tunne nälkää lainkaan missään vaiheessa. Parin viikon ajan leikkauksesta mulla oli ajoittain nälän tunne, mutta lopulta yhdistin sen kaikenmaailman suolenmurinoihin eli tunne tuli oikeastaan silloin kun söin jotain. Aluksi myös nälän tunteen kuvittelin tuntevani sellaisena tyhjänä, onttona olona ja silloin oli aika syödä. Nykyään mulle ei ole nälän tunnetta, ehkä hieman pahaa oloa jos en ole pitkään aikaan syönyt mitään. Mulla määrät ovat myös tosi pieniä, mitä pidemään aikaa leikkauksesta on kulunut (nyt vajaa neljä viikoa) niin olen paremmin tuntenut kylläisyyden tunteen joka tulee tosi nopeasti. Keittoja pystyn syömään sen 1,5dl ja juotavaa menee hiljakseen helposti 2dl, mutta paksumpaa evästä menee max. 1dl kerrallaan. Karkeaa ruokaa en ole vielä lainkaan voinut nauttia, sillä oksennan sen kyllä heti ja varmaan kymmeniä kertoja on tullutkin tän leikkauksen jälkeen veskinpöntön kans juteltua. Paksut smoothiet ja pirtelöt ovat myös helppoja nautiskella. Uskon, että kunhan mutama viikko on kulunut niin sullakin alkaa kylläisyys tuntua ja samoin nälän tunne on erilainen. Tsemppiä kevääseen ja kunhan hetken maltat rauhallisesti syödä niitä määriä joita on ohjeistettu niin kyllä siitä hyvä tulee ja painokin alkaa ihan itsekseen pudota ja olo kohenee ja mieli virkistyy ihan huikeasti.

Juu eiku mun murheeni oli nimen omaa kyläisyyden tunteen puuttuminen, oon vetä omast mielest aika runsaita annoksia ja ei minkäänlaista huonovointisuutta taikka kylläisyyden tunnetta oo ilmaantunut, en tunne niiku mitää. Yritän toki määrissä varoa mut silmät valehtelee, totesin muijallekki että tarvii oikee mitalla ruveta mittaa syömiset. Ku tosiaa kuuntelee monie muitte juttui syömis kokemuksista ja ne kuulostaa aika hurjilta ja se mitä oon itte kokenut ni epäilen pia ettei mua ees oikeesti leikattu vaa tää o joku lääkäriln oma pieni käytännön jekku :S

ja sen vert syömisistäni että oon kaikkee pystynyt toistaseks syömää, eik oo mistää tullut pahaa oloo, se o yks mikä häirittee, toisaalt kai se hyvä o et voi syödä, mut olis se kiva et olis joku selvä merkki omast syömisestä, ettei tarvitsisi olla jatkuvassa epätietoisuuden tunteessa.

Hei Poppamies!
Ihanaa lukea juuri leikattujen kertomuksia, minulla kun on vastaava aikas pian edessä! Minä en aio edes ostaa vaakaa kotiin, koska tiedän pomppivani sillä joka viiden minuutin päästä ja menettäisin hermoni. Elämme jännittäviä aikoja itse kukin ja aivan mahtavaa, että voimme jakaa kokemuksiamme täällä. Ilman palstaa olisin ihan hukassa, enkä varmaan peloltani/tiedon puutteessa olisi edes uskaltanut ajatellakaan meneväni moiseen mahan silpomisoperaatioon!

Hei olen seurannut tätä palstaa pitkään, itse olen menosa leikkaukseen nyt toukokuussa. Noihin sinun ajatuksiisi; leikkauksen jälkeen tuntuu nälän tunteen tunteminen olevan hyvin yksilöllistä niin kuin kivut ja kaikki muukin. Ei voi yleistää niitä asioita. luin että jotkut leikatut punnitsevat ruokansa niin ettei kerralla tule syötyä kuin 200 g, jotta ei aiheuttaisi vatsan venymistä. Joku kirjoitti että voi muodostua erilllinen, haitallinen pussi mahaan jos popsii paljon ja mitä sattuu. joten ruoka kannattaa punnita! alkuun elimistön on kirjoitettu olevan niin sekaisin että mielitekoja ja oikeaa nälkää on vaikeaa erottaa joten kannattaa varoa! muistathan proteiinit suosi vähä rasvasta toivottavasti oli apua itse jään odottamaan toukokuuta...

Leikattojen mahojen toiminnassa on eroja. Ja joillakin uusikin vatsa antaa anteeksi sellaista, mikä toisella aiheuttaa huonoa oloa ym. Silloin on oltava vielä tarkempi, ja itse rajoitettava määrää. Kyllä ne uuden vatsan rajat kuitenkin ihminen kokeilee, ennemmin tai myöhemmin.

Sillä mitä lautaselleen laittaa, määrää sen määrän. Ei voi odottaa kylläisyyden tunnetta. Tarkoitushan on opetella syömään sopivia määriä, proteiinipitoista ruokaa 6-8 kertaa päivässä. Ja juoda pitäisi muistaa, vettä, ruokailujen välillä, se 1,5 litraa vähintään.

Kaikkea hyvää!

No mun tarvii sanoo ettei täälläpäin oo puhuttu mistää pussista ja toi ruuan painon punnitseminen ei oikee must käy järkee koska se ei mittaa sitä tilavuutta, must se o paljo tärkeempi, itte oon iha desi mitalla tänää mitannut ruokani ja tiedän että ruuan laatu vaikuttaa oloon, myös toi juomis juttu on tiedossa, mutta täällä suositus on litra vähintään.

Itseeni kiinnostanut lähinnä toi kylläisyyden kokeminen, kaippa se sieltä sitten aikanaan tulee, tänää jo tuntunut jotain pientä, en osaa selittää mitä mutta järkevältä se tuntui

Kiiosta vain kaikille kommenteistanne, koitetaan tässä pärjätä ja selvitä etiäppäin, kai myöhemmin kirjoittelen sitten jotain tilannekatsausta et mite o menny.

- JV

ps. itte oon ton ruuan mittaamisen lisäksi pitänyt nyt alkuus ruokapäiväkirjaa mistä oon voinut seurata syömisiäni, mutta toistaseks monipuolisesti oon syönyt, eikä mistään ole huonoa oloa tullut.
Ainiin ja tosiaa omasta syömisestäni sen verta että pystyn syömään hyvin yhden leivän jossa on yksi leikkele ja pari juusto siivuu päällä, pää ruokana tänään söin desin muussia ja desin jauhelihe patea
ajan kanssa syönyt ja hyvin pureskellut, eikä oo huonovointisuutta tullut, eikä muutenkaa epämukava olo.

Tsemppiä kaikille leikkaukseen meniöille.

Mä en ole kylläisyyttä kokenut sillai kuin ennen leikkausta lainkaan. Mutta silti ei harmita syödä vähän, ja usein kyllä kesken ruokailunkin tulee tunne että ei tee mieli syödä enempää.

Erityisesti säännöllinen ruokailurytmi myös auttaa tuossa että se pienempi määrä tyydyttää.

Mäkään en oo punninnut tai kaloreita laskenut koko aikana, muutaman kerran olen päivän kalorit tarkistusmielessä laittanut jälkikäteen energy-netin laskuriin.

Ei nuo sun määrät ole isoja, eli en olisi huolissani että maha ei rajoita. Muusi kyllä on pidemmän päälle ihan turhaa ruokaa meille leikatuille.

Litra on kyllä tosi vähän miehelle, kun Suomen johtava ravitsemusterapeutti Palssa ohjeisti mulle sen 1.5 litraa. Juominen auttaa sekä vatsan toimintaa että aineenvaihtuntaa, joten auttaa myös painonpudotuksessa.

luulen että tuo litra onki sellanen ohje tähän alkuu koska toisille sen saavuttaminen voi olla täysin mahdotonta, sen tiedän että joka paikassa on kuulemma omat kokemuksensa.

en odotakkaan että täyttymisen tunne tuntuis samalta, mutta et se ilmenis jotenki ja mielestäni toi desi mittaus o iha hyvä kuitenkin et oppii sitä sitten silmin arvioimaa mikä o oikea määrä ja juu toi muussi o sillai aika köyhää, mutta se on pehmeetä ruokaa kuitenki joka o iha hyvä täs iha alus. Toisaalta melkee kaikki lisukkeet o meil leikatuil aika turhii, mut koitan syödä monipuolisesti kaikkee.

Enkä ittekkää enää oo nii huolissani tästä vaikka leikkauksest ei oo viel viikkookaa, mut se vakuutti ku desimital tarkisti ruua määrä, ni todellisuudes se oli huomattavasti enemmä mitä olin kuvitellut, mutta oon aina tällänen stressaava kaikessa uudessa.

Ja pakko sanoo viel tähä loppuu et ne ylimääräset jotka sairaalas oli tullut ni olivat kaikonneet yhes yössä :p iha siistii, nyt vaa keskittymään uuteen elämään ja toivottavasti laihempaan huomiseen.

Joo, juomisohjeisiin tuo leikkauksen läheisyys vaikuttaa ja toisaalta se että nyt on talvi. Mut kun leikattiin, oli 27 astetta lämmintä, ja tietty ne oli huolissaan että en rupea kuivumaan. Ja kyllä huomasin itsekin käsien päältä, jos ei vettä mennyt riittävästi, oli suonet pinnassa..

Mulle annettiin aika tiukka ohjeistus siitä, että ensimmäiset kaksi viikkoa leikkauksesta vain nestemäinen ruokavalio ja siitä seuraavat kaksi viikkoa sosemaisella ruoalla ja vasta neljän viikon jälkeen voi siirtyä tavalliseen ruokaan. Mulla oli kirurgin kontrolli torstaina ja mun kohdalla tullee käymään niin, että normaliin ruokaan siirtymistä siirretään parilla viikolla eteenpäin. Mun masu ei nimittäin vedä mitenkään hyvin. Leipää olen koittanut muutaman kerran syödä sillä seurauksella, että puolikkaan leivän jälkeen tulee jumi ja sitten oksennus. Samoin käy esim. lähes kaikille jauhelihasta tehdyille ruuille. Lähes kaikesta syömisestä on tullut mulle aikamoinen peikko enkä uskalla kokeilla enää mitään "normaalia" ruokaa kun olen äärimmäisen kyllästynyt siihen epämukavaan tunteeseen ja siitä seuraavaan oksentamiseen. Jos en sen kuuden viikonkaan jälkeen saa uppoamaan normaalia ruokaa niin sitten sähköpostia leikanneelle lääkärille ja sitten mietitään uudelleen. Edessä siis saattaa olla jälleen kerran gastroskopia jos tilanne ei muutu. En kyllä mitenkään enää haluaisi kun se tehtiin jo kertaalleen leikkauksen jälkeen kun etsittiin vuotoa joka heti löytyikin, mutta onneksi oli hyytynyt sitten itsekseen.

Hienoa, että pystyt syömään suht normaalisti, mutta kannattaa ottaa iisisti ja syödä oikeesti tosi jouhevaa ruokaa, En nimittäin kenellekään toivo näitä jumituksia ja vessanpytyn kanssa jutteluita. Juominen on myös aika yksilöllistä, sillä mä olen aina juonut ja juon edelleen todella vähän (ihan liian vähän näihin suosituksiin) ja siitä huolimatta lääkäri oli sitä mieltä, että mun tarpeisiin ihan riittävästi kun kaikki nestetasapaino- ja munuaisarvot olivat ihan loistavat. Ja mulla ainakin suu kuivuu ihan kiitettävästi jos tulee juotua liian vähän. Kerropa sitten jossain vaiheessa tosiaan kuulumisia kun on mukava lueskella miten toipuminen ja ruokailutilanteet leikatuilla etenee.