TEILLE TIETÄVILLE KYSYMYS???

Niin uni ei tuu simmuun,ei sitten millään.Mietin taas ihan liikaa tätä leikkausta

Osaako joku sanoa että mitkä leikkaukset olisi enemmän riskaapeliä kuin tämä??Hitto kun en osaa pukea sanoiksi sitä mitä tarkoitan...
esim,kitarisa leikkaus on lällympi,,sydämmenohitus paljon pahempi...
Nyt mun vanhin poikani(21v joka on ihan äitin poika vieläkin)alkoi tänään puhumaan ensi kertaa että hän pelkää kun/jos minä menen leikkaukseen,,mitä äiti jos sinä kuoletkin siihen...jne.
No en osaa muuta sanoa kuin että tuskin kuolen,ja kerroin teistä kaikista leikatuista miten kivasti on mennyt...ja teistäkin joille on tullut komplikaatioita,että olette niistä selvinneet.
Itse sitä alkaa aina jotenkin "pelkäämään"kun toiset pelkää..ja tälleen leikkisästi sanottuna..mulla ei ole varaa lähteä vielä täältä pois..kun on näitä lapsia niin paljon,mutta haluan kyllä tosi paljon ja oikeestaan tällä hetkellä en muuta haluakkaan niin paljon kuin tätä leikkausta
Tuntuu jo etukäteen että tämä leikkaus ns mahdollistaa uudelleen syntymän

En osaa vastata tuohon kysymyksees, mutta silti pakko jotain tähänkin laittaa!

Itte aattelin sillon kun lääkäri tätä ehdotti, että on vaarallisempaa olla menemättä leikkaukseen kuin mennä............sitä vaan.... että itseni tuntien joka laihiksen jälkeen on ne kilot tullut tuplaten takas! Siis jojo ei hyvä!
Nyt tän kuukauden perusteella jos tää elo tämmösenä pysyy jatkossakin niin en ainakaan liika syömisellä liho enää takas!

En ainakaan vielä kadu päätöstäni ja kyl ne lääkärit hommansa osaa!

T: Tepa 43

No kuolleisuusprosenttihan on 0,5-1%, mutta lieneekö edes noin suuri, koska sehän tarkoittaisi, että joka sadas tai kahdessadas leikattava kuolisi. Suomessa on leikattu varmasti satoja eikä ainakaa hirveen moni oo kuollu. Onks itseasiassa kukaan? Tietääkö joku?

Ennen leikkausta tulee aina kaikkii ihme fiiliksiä ja sit on oikeastaa aika hankalaa ku niist ei hirveesti voi jutella. Ei oo kiva aviomiehen kanssa alkaa kello 02.00 keskustelee siitä et oon täs miettiny et mitä jos mä kuolen. Aviomies ei halua kuulla sellasta. Eikä lapset. Eikä hyvä ystävä. Useimmat ei itseasiassa halua keskustella vaikeista tunteista ollenkaan, koska niillekki tulee vaikea olo. Sitten itelle tulee sellai olo että on siinä mulla tukija ja ystävä. Yhden ystävän kanssa välit viileni kuukausiki hieman ennen leikkausta ja sen jälkeen. Oikeastaan molemmat kai otti etäisyyttä. Eikä ne välit ole ennalleen koskaan palanneetkaan. Ja tää liittyy aiheeseen tosi paljon taas.

Mutta älä suotta pelkää.

Niiin,,siniziii..en tiedä käsititkö sinä väärin..mutta korjaan kuitenkin..
En tietenkään ole keskustellut klo.2.00 lasten tai mieheni kanssa tästä leikkaus jutusta,vaan en saanut itse unta kun mietin tätäkin asiaa,koska se vanhin poikani puhui eilen ensimmäistä kertaa siitä mitä mieltä hän on..ja minä en ole sanonut heille että minä kuolisin vaan päinvastoin sanoin että en aio kuolla
Onneksi me ollaan pystytty aina puhumaan kaikista asioista...olen opettanut lapsilleni että,kaikesta voi puhua(ainakin minun kanssani,niin vaikeaa ja kamalaa asiaa ei ole olemassakaan mistä ei voisi puhua).

En tiedä koko maan tilastoja, mutta ainakin Peijaksessa on kait sen tuhannen leikkausta nyt tehty parin vuoden ajan eikä ole kukaan vielä kuollut. Kysyin itsekin tätä samaa syksyllä. Tosin kunnallisella puolella Suomessa on niin tiukka seula että jo sen takia on selvää että komplikaatiot ovat harvemmassa. Aika rajusti ollaan siis kunnallisella puolella Suomessa alle maailman tilastojen juuri tiukan seulan takia kun potilaat valitaan tarkasti. Sanoivat vielä että tämä on keskimääräistä riskittömämpi leikkaus. Siis kaikista tehdyistä leikkauksista yhteensä. Siinä sulle on heittää faktaa pöytään itsellesi ja läheisellesi.

Jos tämän tiedon jälkeen vieläkin epäilyttää, niin ehkä et vaan koe nykyistä terveydentilaasi (riittävän) vakavana. Itse olin jo pari vuotta henkisesti niin huonossa kunnossa että koin että mulla ei ole yksinkertaisesti mitään muuta vaihtoehtoa, ainakaan sellaista jossa aurinko nousee aamulla. Siinä mielessä päätös oli mulle "helppo".

Niin ymmärsin kyllä tigrunen että mitä tarkoitit, tuli vain itselle mieleen se, että kun itseään vähän pelotti ja muita varmasti pelotti vielä enempi ku eivät varmasti tienneet asiasta yhtä paljon kuin minä siihen mennessä. Se oli lähinnä yleistä pohdintaa siitä, miten ihmiset reagoi ja miten joskus voi olla vaikeaa omista peloista edes lähipiirissä puhua, kun ei halua ketään "pelästyttää". Yrittää vaan itse olla vakuuttava ja varma asiasta, että muidenkin olisi parempi olla, vaikka omassa päässään kehittelee ties mitä kauhu kuvia. Ja just ku joku mainitsi sen et pelkää et kuolen ni tuli jotenki paha olo, ku ajatteli että eikö se riitä että mä mietin sitä asiaa.

Kimbyllä oli hyvät tiedot, kiitos niistä.

Kiitos kimby tiedosta
Uskoisin että tuo teito helpottaa ainakin jonkun verran läheisiäni

Ma just taas juttelin perhelaakarin kanssa eilen naista riskeista.
Han sanoi, etta suurin riski naissa leikkauksissa on nukutusriski. Toiseksi suurin on ne vuodot, jotka kylla ilmanee parissa paivassa eli kun viela on sairaalassa ja apu lahella. Kaikenkaikkiaan han sanoi, etta riski kuolla on minimaalisen pieni.
Yhdessa dokumentissa, jonka sain kirurgilta, sanottiien, etta sairaalloisen ylipainoisen ihmisen riski kuolla yhtakkia on 89% suurempi kuin leikatun.
Tietysti joskus jotain menee pieleen ja potilas kuolee. Mutta luulen, etta nama tapaukset tulee lahinna sielta Amerikasta, jossa tosi monet leikattavat potilaat ovat kaliiberia yli 200 kg ja verrattain huonokuntoisia.

Voi kiitos kiitos taas tuostakin tiedosta Tantta
Rauhoittaa kummasti mieltä ja varsinkin läheisten mieliä

Eipa kesta. Suoraan sanottuna mua pelotti aivan jarjettomasti ne leikkauksen riskit ennen leikkausta. Ja mita enemman imuroin tietoa internetista, sita enemman pelotti.
Mainitsin pelostani leikkauspaivan aamuna sairaalassa ja antoivat heti sellaisen pillerin etta nukuin jo ennen leikkausaliin saapumista. Herattivat siella ja olin niille akea kun eivat anna nukkua. Sita tyylia etta heraa ottamaan unilaakkeesi!
Mutta kaikki meni hyvin vaikka mulla oli aikamoinen paino, eli nukutuslaakarin homma ei ollut maailman helpoin. Minkaanlaista pahoinvointia, suuria kipuja tai erityista epamukavuutta en ole tuntenut koko aikana ja leikkaukseta tuli eilen 4 viikkoa.

Meistä jo leikatusta varmaan jokaisella on ollut ennen leikkausta mielessä kuolema ja moni varmaan on järjestänyt asiansa sillälailla että ei omaisille ole jäänyt mitään vaikeita hommia esm. taloudellisesti niin minäkin tein mutta onneksi leikkaus meni hyvin ja heräämössä eka ajatus minkä muistan että hengissä ollaan ja vaikka mulle sattui vakavia komplikaatioita ja isoja leikkauksia jälkeenpäin että säilyisin hengissä ja vielä elossa ollaan vaikka vasta tulin taas sairaalasta parinpäivän reissulta kun halusivat selvittää mistä taas alkaneet vatsakivut johtuvat.
Mutta onneksi näistäkin asioista pitää näillä foorumeilla pystyä puhumaan sillä vaikka valtaosalla kaikki menee tosi hienosti niin meitä on niitäkin jotka olemme taistelleet hengestä ja emmehän kuole ennenkuin aikamme on täynnä ja tämä leikkaus on tosi iso leikkaus jossa muutetaan koko vatsan alueen anatomia ihan toiseksi.
Toivottavasti saat nukutuksi sillä sehän on tärkeää etkä mieti etukäteen liikaa asioita sillä kaikki me uskotaan että kaikki menee hyvin.

Kiitos

Hei Tigertyttö!Minäkin pelkäsin ihan hirveästi ennen leikkaustani , joka vielä siirtyi sairastelun takia keväästä viime syyskuun 1 päivään.Uskon , että me kaikki olemme ennen sitä enemmmän tai vähemmän peloissamme.Suomessa kuitenkin osataan nämä hommat hyvin , ainakin Peijaksessa on erittäin ammattitaitoinen henkilökunta .Tunsin siellä , että olen erittäin osaavissa käsissä ja hetkeäkään ei ollut sellainen tunne , että minusta ei pidettäisi hyvää huolta.Lähtiessäkin vielä kerrottiin,että kaikesta voi ottaa osastolle yhteyttä jos ongelmia ilmenee.Onneksi kaikki on mennyt hyvin.Toivon sinulle kaikkea hyvää tällä matkallasi , kyllä kannattaa.Keventynyt olemus korvaa kaikki vaivasi.Tsemppiä!

Olen itse ollut leikkuupöydällä kymmeniä kertoja. Olen täynnä kaikenmaailman arpia ja koloja. Kaikista olen selvinnyt tälläkin painolla ja nukutuksilla! Viimeisin leikkaus tehtiin aivoihin ja selvisin siitäkin! Siis todellakin kaikesta selviää! On kaikessa riskinsä, mutta kuolleisuus on niin pieni %! Komplikaatio riski mahtaa olla suurempi, mutta komplikaatioita on lihavuudessakin!
Minä en ole kertonut aikeista kellekkään muulle kuin teille täällä netissä. Kerron vasta sitten kun saan leikkauspäivän. Kuten aina. En halua turhaa rasittaa läheisiäni kun tiedän jo kokemuksesta, että monesti se rasittaa heitä enemmän kuin minua itseäni!
Lapsillehhan tämä on tieto vaan paremmasta. Olen parempi äiti pidempään ja heitä tukemassa kun olen terveempi ja pystyvämpi. En kuollut viimeksikkään pöydälle enkä kuole nytkään. Lapsien takia taistelee vaikka kuolemaa vastaan jossei itsensä takia!

SAIRAALLOINEN YLIPAINO- MIKÄ MEILLÄ LEIKATUILLA JA LEIKKAUKSEEN HAKEUTUVILLA KAIKILLA ON. ON ITSELLÄÄN RISKI esim. SYÖPÄÄN, SYDÄMEN PYSÄHDYKSEEN, VERITULPPAAN, ESTÄÄ TAI VAIKEUTTAA TIETTYJÄ KIRURGISIA TOIMENPITEITÄ, LISÄÄ HUOMATTAVASTI RISKIÄ SAIRASTUA MONIIN KROONISIIN SAIRAUKSIIN... ELI MITÄ TODEN NÄKÖISEMMIN LYHENTÄÄ OLETETTAVISSA OLEVAA ELINIKÄÄ- AINAKIN HUNONTAA SEN LAATUA.
ITSELLÄNI PELOT YLLÄ MAINITUISTA JA HALU ELÄÄ JA OLLA TÄYSILLÄ MUKANA NYT VIELÄ ALA-ASTE IKÄISTEN LASTENI JA JONAIN PÄIVÄNÄ VIELÄ LASTENLASTEKIN ELÄMÄSSÄ, VOITTIVAT LUKUISIA ÖITÄ VALVOTTANEET PELOT LEIKKAKSEN RISKEISTÄ!!!!

NYT REILU VUOSI JA YLI -40 KILOA KEVYEMPÄNÄ, VOIN SANOA ETTÄ EIPÄ AINAKAAN KADUTA!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

KERÄÄ ROHKEUTESI JA VOITA PELKOSI- SULLE ON ANNETTU MAHDOLLISUUS IHAN UUTEEN ELÄMÄÄN!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

T. TYLLERÖ

Vautsi Tyllerö...-40kg...........oisko nimimerkin vaihdon paikka!

Tsemppiiiiiiiii kaikille!

T: Tepa43

Kiitos Tylleröllekkin hienosta vastauksesta

Mulle sanottiin et keisarinleikkauksessa on suurempi riski kuin gbp:ssa.Ja vaikka niitä oli kolme tehtynä, muakin pelotti ennen tätä.Jotenkin kun niissä ei ollu valinnanvaraa sen jälkeen ku raskautui, niin ei pelottanutkaan. Tämä taas oli ihan omasta halusta.Kyllä se muutaman unettoman yön vaati,ennenkuin tulin siihen tulokseen,et jos on mun aika lähteä niin se tapahtuu paikasta ja tilanteesta huolimatta.Jos ei leikkaukseen, niin auton alle tai kotona kinkkuleipään tukehtumalla.Taidan olla fatalisti, koska näin saan itseni levolliseksi ennen lentomatkojakin.Hyvin se menee usko pois! Tsemppiä!!!

Tuo olikin kiva kuulla
Minulla nuorin tytön tyllerömme syntyi maailmaan keisarinleikkauksella ja siitäkin on selvitty.

Mä sain sydän infarktin 39 vuotiaana ja sillon mun kardiologi sano ett jos mulle ei tehdä tätä leikkausta, mä kuolen ylipainon aiheuttamiin ongelmiin 2v sisällä... Sen jälkeen ei pelottanut itse leikkaus vaan sen odottelu ett pysynkö sinne asti hengissä..

No pysyin hengissä ja nyt oon -40 kg kevyempi ja sydän on täysin oireeton, vain pientä lääkitystä vaativa enään
Eli niinkuin toss moni on todennut, ilman leikkausta kuolee joka tapauksessa aikaisemmin kuin pitäis, ja tällä leikkauksella saadaan lisä aikaa nähdä elämää ja mahdollisia lapsenlapsiakin
Ja Suomessa tuo leikkaus-kuoleisuus on toooodella pieni eli turvallisin mielin leikkauksia kohden!

Kiitos Tiluski