Kokemuksia Sleeven jälkeen

Olen menossa maanantaina 20.9. Peijakseen leikkaukseen ja valitsin leikkaustavaksi Sleeven. Nyt on ruvennut vähän epäilyttämään. Minulla on ollut vuoden verran tablettihoitoinen 2. tyypin diabetes. Mahtaakohan se parantua? Lääkäri oli kyllä toiveikas. Kertoi kyllä tutkimuksesta, jossa Sleeve-leikatuilla paino alkaa nousta kolmen vuoden päästä leikkauksesta. Onko kokemuksia? Voinkohan vielä vaihtaa ohitukseen? Pitäisiköhän vielä soittaa sinne Peijakseen ja kertoa näistä tunnelmista? Kertokaa kokemuksistanne. Apua...miten sekavat tunteet!

Minulle tehty GBP 1 v 10 kk sitten. Jouduin kuitenkin aloittamaan sokerilääkityksen 3 kk sitten Januvia 1 kpl/pv (aiemmin ei ole ollut mitään lääkitystä). Sokeriarvot vaihdelleet 5.8.-6.2 välillä, joten se siitä tämän leikkauksen merkityksestä DM2:n hoidossa kohdallani (aina puhuttu heikentyneestä sokerin siedosta, ei varsinaisesti sokeritaudista). Kaikilla DM ei näköjään jää leikkauspöydälle. Muutoin kaikki labra-arvot olleet kohdallaan. B 12-vitamiinin pidän tauolla, koska arvo yli viitearvon, samoin kalkkitbl:t tauolla, saanen ruokavaliosta. Aikoinaan kirurgin vastaanotolla itsekin oli sleeven kannalla, mutta lääkärin esityksestä päädyttiin GBp:hen, mikä mielestäni oli minun kohdallani oikea ratkaisu. Lääkitys myös kilpirauhasen vajaatoimintaan ollut puolenkymmentä vuotta. Laihdu en helposti. Leikkauksen tuoma helppo painonlasku oli vajaat parikymmentä kiloa. Kaikki sen, mitä yritän lisää saada pois ON EDELLEEN NORMAALIA LAIHDUTTAMISTA, kirjanpitoa aika ajoittain syödyistä kaloreista ja annoskokojen pitämiseksi kohtuullisina, sillä pystyn syömään/juomaan aivan mitä vaan. Vapinaa ja heikotusta tulee, mutta se on suoranaisesti näläntunteesta johtuvaa (huom. nälkää ei pitäsisi olla heti tunti syömisten jälkeen!). Tämän näläntunteen (vapinan, heikotuksen) "poistamiseksi" ehkä tuo sokerilääkityksen aloittaminen on ollut "hyödyksi", mutta painonlaskun kannalta lääkityksellä lienee omat vaikutuksensa, ei ainakaan laihduta pikemminkin paino herkemmin nousee (m.o.t.).

ööööö...käsitinkö nyt oikein alati roculis että sulle tosta leikkauksesta ei ole ollut mitään hyötyä??

No voihan Tiikeri! On siitä leikkauksesta jotakin hyötyä ollut, kun ylipainosta on saatu pois jo 80 % (eli sen takuun verran!). Leikannut lääkäri oli todella tyytyväinen kolmen ja puolen kuukauden jälkeen jo siitä 68 %:n painonpudotuksesta (minä kun halusin kaikki liikakilot pois heti). Mutta kaikki tämän puolentoista vuoden aikana tapahtunut vähäinen muutaman kilon pudotus on täytynyt ihan oikeasti laihduttaa tosissaan alhaisella kalorimäärällä. Lihoan vieläkin herkästi. Kiloja tuli viime talven aikana takaisin puolenkymmentä, jotka taasen kesällä sain pois. Minulle 1200 kalorin ylitys on jo painoa nostava, tuon kalorimäärän alle mentäessä aina vaan jumittaa, paino ei juurikaan laske. Todellinen nälkäkuuri vie vain kilon kuukaudessa pois painosta. Pidänkin välillä ruokapäiväkirjaa syömisistäni, sillä keinoin vahdin painoani. En aio enää ottaa useankymmenen liikakilon painolastia takaisin, sillä vanhat nivelet eivät sitä enää kestä, koska eivät kestä tälläkään painolla mitään suurempaa retkistelyä ja notkistelua (pyöräilen ja sauvakävelen sekä talvella hiihdän). Pettynyt olen vain siihen, että jouduin leikkauksesta huolimatta aloittamaan tuon sokerilääkityksen ja apua en sitten sillä rintamalla saanutkaan. Yritän vielä korjata ruokavaliotani, vaikka jäätelöt, pullat, limsat, karkit ym. makeat eivät siihen liioin kuulukaan. Leipä ja peruna on vielä ehkä listalla liikaa ja marjoja olisi paljon säilössä, mutta kun niitäkin pitäisi syödä kohtuudella.

Minulle tulee sunnuntaina 11 kk sleevestä, poissa on 50 kiloa ja myös sokeri- & verenpainelääkkeet. Paino jumittelee välillä, mutta suunta silti laskeva. Vieläkin haluaisin sen viimeisen n.20 kiloa pois. Mutta "ilmaiseksi" ne eivät lähde. Hyvin huomaan, että mikäli olen syönyt herkkuja tai juonut muutaman lasin viiniä, niiden tuomat kalorit aiheuttavat painon pysymistä paikallaan. Vatsalaukun koko estää ylensyömisen, joten olen todennut tyynesti, että mikäli on joitain kekkereitä, saatan ottaa ne muutamat viinilasit ja/tai jälkkärin, palaten taas seuraavana päivänä arkeen. Arki sisältää normaalia, vähäenergistä, proteiini- ja kasvispainotteista ruokaa. Mutta sehän on käsittääkseni se "normaali" tapa elää? Sillä tavalla ajatellen toki joudun loppuelämäni tarkkailemaan syömisiäni, mutta toisaalta mielestäni herkut - olivat ne sitten makeaa tai suolaista tai nestemäistä - eivät kuulu päivittäiseen ruokavalioon. Itselleni sleeve mahdollisti annoskoon järkevöittämisen ja näläntunteen hallinnan - sitä kun ei enää käytännössä ole. Kellon kanssa syödään ja kuusi kertaa päivässä ruokaa nautitaan - ja aina kun suuhun jotain laitan, se on syömistä. Mikään ruoka / juoma ei tee pahaa oloa joka on toisaalta paha juttu, kun suklaa on aina ollut intohimoni. Toisaalta en ole kyllä patukkaa enempää sitä kerralla syönyt, eli en tiedä jos överit vetäisin, mikä olisi lopputulos? Paha olo?
Itselläni oli ennen leikkausta maksimimäärä tablettimuodossa sokerilääkkeitä, eli ilman leikkausta olisin tällä hetkellä luultavasti jo insuliiniä pistämässä.
Leikkaus on valtava mahdollisuus oman hyvinvoinnin parantamisessa, mutta siihen tarvitaan myös valmiutta sopeutua sen tuomaan elämänmuutokseen sekä sitoutumista loppuelämän projektiin. Toisaalta liikunnasta ja kaikesta "kivasta" mitä pystyy ilman läskitaakkaa tekemään saa niin mielettömästi kicksejä, etten voi kuin suositella!

Kiitos vastauksista. Olo on jo rauhallisempi. Olen todellakin valmis elämänmuutokseen ja uskon, ett se sleeve on kohdallani ihan hyvä. Tässä vaiheessa tuntuu, että en tavoittelekaan sinne 60 kilon paikkeille, vaan joku alle 80 kilon paino olisi jo todella hyvä terveyden ja ulonäönkin suhteen. Saa sitten nähdä, olenko toista mieltä vuoden päästä. Minulla on paha polvinivelrikko ja tekonivelleikkauseen olen menossa sitten, kun paino on alle 100 kg, eli varmaan jo ensi vuonna. Siis luottavaisin mielin olen nyt menossa eteenpäin. Kiitos ystävät :)

Sokerit 5.8-6.2? nehän on ihan hyvät? Ainakin minulle ollaan sanotu että tommoset sokerit ovat ok! Ja kyllä täsät leikkauksesta on hyötyä jos sitä osaa noudattaa oikein! En ymmärrä miksi jotkut käy läpi näinkin suuren leikkauksen ja ei sitten ihan noudata ohjeita? No jaa, kaikkihan me olemme erinlaisa ;) Olen saanut kuulla yhdestä ihmisestä täällä Kokkolassakin joka katuu leikkausta vaan sen takia koska ei voi enää mässäillä suuria annoksia ruokaa?? Hän on kyllä laihtunut hyvin mutta kuitenkaan hän ei ole tyytyväinen!

Jos on sokeriongelmia, kannattaisi ehdottomasti päätyä GBP-leikkaukseen. Se on kehitetty alunperin kakkostyypin diabeteksen hoitoon ja painonpudotus tuli sivutuotteena. Tämä liittyy siihen että pohjukkaissuolen ohitus vaikuttaa sokeritasapainoon liittyviin hormoneihin, joka toisaalta sekä pitää verensokeria alempana, että siten auttaa painonhallinnassa. Kun veren sokeri on korkealla, ihminenhän myös lihoo helpommin.

Mulle sanottiin sokeriarvoista, että niitä on rukattu alaspäin vuosien saatossa lääkeyhtiöiden painostuksesta. Näin saadaan mahd. moni lääkkeitä käyttämään. Tiedä sitten onko oikeasti tarpeellista vai ei. Itsellä ei onneksi sokereiden kanssa ongelmaa muuten kuin, ett ne maistuu liiankin kanssa =D.

Matami-xxl minut leikattiin (sleeve) toukokuussa. Halusin sen itse, koska on vähemmän radikaali kuin GBP. Painoa on lähtenyt liki 20kg leikkauksen jälkeen ja vuodessa yhteensä liki 37kg. Vielä olisi 25 kg norm. painoon matkaa ja nyt sen todella tahtoisin saavuttaa.

Alussa tavoitteeni oli päästä 90kg, johon olisin ihan tyytyväinen ollut. Ja erittäinen iloinen 80kg. Nyt on nälkä kasvanut syödessä ja toivoisin pääseväni 70kg hujakoille. Voi olla, että mun makeanhimollani se on mahdotonta. Toivottavasti ei! Liikuntaa olen yllätyksekseni lisännyt ja lähden mielelläni liikkumaan. Makeat maistuu edelleen voisi sanoa päivittäin, mutta nyt 4 irtokarkkia tyydyttää tarpeen aikaisemman 500gr. sijaan.

Itse olin kovasti leikkausta vastaan ja mietin asiaa 3 v. ja silti olin jättää väliin. Nyt olen todella tyytyväinen, että menin=)

Tsemppiä!!