Riski_Iita hyppäsee ulos kaapista

Hei!

Olen aika ajoin lueskellut tätä foorumia pitkin kesää, ja vihdoin sain "rohkeutta" esitellä itseäni. Olen 42v naikkonen Lohjalta, ja kokeillut kaikki lailliset ja varmaan joitakin laittomiakin keinoja pudottaa tätä massaani :) siinä kuitenkaan lopullisesti onnistumatta. Olen kokeillut vartijat varmasti 22 kertaa ja siellä suurin pudotus on ollut 35kg joista takaisin on tullut varmasti 70kg :) eneä on kokeiltu myös 6 viikkoa ja tulos oli -18kg ja takaisin tuli varmasti 32kg viime keväänä kokeilin vähähiilarista runsaat pari kk ja pudotusta n. 9kg ja siitä kokeilusta jäi lanteille varmasti se 18 kg... enää en edes ole viitsinyt asiaa miettiä....

Kesäkuussa sitten tein päätöksen hakea lähetettä leikkaukseen, ja sellaisen työterveyslääkäri kirjoittikin oikein ilolla. (viisas nainen kun on :) ) Olen syönyt RR-lääkkeitä jo pari vuotta, sokerit on olleet yläkantissa, ja BMI:ni on 51 eli täytän kyllä kaikki leikkaukseen vaadittavat kriteeritkin.

Nyt odottelen innolla milloin saisin kutsun aluesairaalaan Lohjalle, jossa kuulemma tekevät alustavat tutkimukset ja varsinainen leikkaus tapahtuu sitten Peijaksessa .... joskus... tulevaisuudessa.... jos olen sovelias leikkaukseen :)

Olen nyt todella motivoitunut kaikkeen, siitä ehkä eniten kertoo se että ensimmäistä kertaa 23 vuoteen olen lopettamassa tupakan polttelun. Olen ollut aikamoinen sauhuttelija, aski ei oikein päivässä enää riittänyt. Champixin aloitin 17pv sitten ja 4 päivää tässä on elety vedellen haiku silloin ja toinen tällöin, sillä mieliteko on lääkkeistä huolimatta IHAN KAMALA ajoittain. Liha on NIIN heikko!! :) Mutta tänään en vielä ole ottanut kuin kaksi henkosta aamukahvilla ja nyt kello on jo kohta 11. Tämä on varmasti hankala päivä, ensimmäinen työpäivä loman jälkeen.... niin tekis mieli mennä työkavereiden kanssa pihalle.... Mutta en mene, ainakaan tupakalle :)

Koko kesä on tässä mennyt ajatellen että ensi kesä olisi sitten ehkä jo helpompi.... minua ei kuumuus häiritse, mutta olisi kiva kun voisi mennä esim kahviloihin tar terasseille, ilman että ensin pitää katsastaa millaiset tuolit siellä on, mahtuuko mun takapuoli niihin.... ja vesipuistossa olisi ollut mukava laskea liukumäkiä.... mutta tällä koolla ei niihin ränneihin varmaan ees mahdu ... mutta parempia aikoja odotellessa :)

tsemppiä tupakan lopetukseen, itse kanssa lopetin champixilla
tuossa kolme vuotta sitten (poltin 35v)
ja usko pois tsemppaa ,
se helpottaapäivä päivältä, en kiellä vielkin joskus tekee mieli,, mutta
mä en kyllä kertaakaan ratkennut ,,

muista et voit syödä kaks kuuria eli 6kk yhteensä,,
mä söin ekan 3kk kuurin 4,5 noin koska unohdin ottaa aloituksen jälkeen aina sen ns ilta pillerin
ja silti meni hyvin vaiks vaan yhden päivässä popsin,, muista säännöllisyys niissä ajankohta,, kyllä se siitä tsemppiä!!!!
itse antaisin nobelin palkinnon lääkkeen keksijälle,,hyvä tuote vaikka ei sovi kaikille, silti itse en koskaan olisi ilman sitä pystynyt lopettamaan.

ja onnea odotukseen jonotukseen myös tuossa leikkaus projektissa!!

Kiitti Hylje! On tämä ajoittain aika vaikeata, tupakka tuntuu olevan mielessä ihan koko ajan. Mutta eiköhän se tästä pikkuhiljaa. Luotan noihin sun sanoihisi, että helpottaa päivä päivältä. Sitä odottelen.

Päivitelläämpä tätä hieman...

Tupakkilakk... eikun -lopetus onnahtelee hippasen... selkä-sairastamisen "kunniaksi" polttelin tuossa kuun alussa 4 tupakkia, ja viime viikolla työmatkalla maistuivat pikkusikarit.... ja nyt sitten aamu-savu eli ½ pikkusikkeä on salaa tullut polteltua.... Aloin eilen siis uudelleen shampixit. EN todellakaan halua orjaksi taas!!

Eneä on nyt takana 7 viikkoa, mikä mulla tarkoittaa ruoilla eneilyä, ja kerran viikossa "sortumista-sovitusti" eli sovin itseni kanssa mitä ja minä päivänä voin syödä. Toki mm. viime viikolla olin työmatkalla pari päivää ja siellä vetelin seisovan pöydän mennen tullen, MUTTA... empä ollut entinen Iita, vaan lautaselle jäi aina ruokaa, otin sitä järkevästä päästä, en vedellyt ähkyyn asti, ja ainoa heikko nakki oli uunituoreet maalaisleivät.... Mutta kaikkiaan olin oikeen ylpeä itsestäni. Seurailin naapureita, ja söin muuten pienempiä annoksia kuin kolleega vieressä ( kokoa S)



Ja tämän päivän olen tässä hymyillyt sillä eilisen ryhmäpunnarin tuloksena oli -15 kg ja olen oikein tyytyväinen itseeni!!

Ja joulupukille kirjoittelin että jouluksi tavoite olisi tuo 20 kg.... mutta saattaa olla että tiukkaa tekee. Kolme viikkoa ja 5kg .... mutta unelmoidahan aina saa

Ainoa harmitukseni on se että lääkärin kanssa sovimme ennen ryhmää että gastro olisi jo tammikuussa, vaikka ryhmä päättyy vasta 24.1 . Eilen juttelin sitten sh:n kanssa asiasta ja hän oli sitä mieltä että vasta ryhmän päätyttyä varataan aikaa.... no katsotaan mitä tulee, tässä on jo kevyesti naruteltu ennenkin ..... mutta sh lupasi keskustella lääkärin kanssa vielä asiasta.

Upea pudotus, onnittelen

Onnittelut upeasta painonpudotuksesta. Ties vaikka saisit joululahjasi

Huippua Riski_iita, mahtava pudotus !

Upeeta Riski_iita ja mulla tuo tupakka lakko /lopetus edessä päin....

Kissus: Pyydä ihmeessä Shamppix resepti!! Vaikka ovat melko kalliita lääkkeitä, mutta mitä sitä itseään "ylimääräistä" kiusaamaan. Kyllä tässä elämässä näitä kaikenmerkkisiä koettelemuksia muutenkin vastaan tulee. Niillä lopetuksen aloitus melko helppoa, mutta toki mielihalu säilyy vuosia kuulemma. Eräs ystäväni lopetti 7 vuotta sitten ja hän kertoi että päivittäin tulee vieläkin mieleen että nyt maistuis röpsö... on se kamala patukka kun noin vangitsee meitä ihmispoloja

Ja kiitos kanssaihmiset onnitteluista, tästä on oikein hyvä jatkaa. Seuraavaa virstanpylvästä eli sitä 20 kg:a ootellessa.... sais kyllä tulla ennen joulua, sillä jänskättää vähän toi joulun aika, ja varsinkin joulutortut..... namskis

Minun kaverit osti nuo kalliit pillerit ja syömättä jäi. En tosin tiedä merkkiä , mutta olivat kalliita, niistä tuli kaikenlaisia sivuoireita , painajisia ym. Yhä ne poltaa. Ihmettelen itselläni tätä vähennys projektia, puolitoistavuotta ja EI SAVUAKAAN. Polttelin askin /puolitoista päivässä ja kaljoissaan pikkusikareita niistä kun lähti kunnon savut....voi kele. Lääkkeitä en syönyt ja nikotiini purkastakin tuli kurkkuun "takiaisia" , en voinut syödä. Lääkäri sanoi vaan , että heitä helevettiin se tupakin poltto ja niin lyötiin kättäpäälle. Hyvin opittu 30 vuotta kestänyt harrastus on hiipunut.

MAtias:samoja pillereitä taisivat olla. Näitä "elokuviahan" minäkin aluksi katselin kaiket yöt, pikkutarkkoja yksityiskohtaisia yöunia mutta tupakan lopettaminen ei olisi muuten onnistunut. Vähensin annosta puoleen eli otin vain aamutabletin ja sillä jäivät unien näkemiset ja sitä myötä krooninen väsymys. Aivot kun tekivät töitä kaiken yötä

Mutta silti otan ne erikoiset unet monta kertaa mieluummin kuin jatkuvan tupakka-orjuuden.

Ja hienoa kun olet päässyt eroon ilman lääkkeitä tai muuta, minä en olis päässyt, tiedän sen. Ja mulla oli suurimpana kannustimena mahd. leikkaukseen pääsy.... joten sitä ootellessa tiristellään päivä kerrallaan

Noh, ei tullut joulu"lahjana" sitä -20kg, mutta en ihmetellytkään. Nyt on virallinen ene päättynyt ja lopputulos 17kg ja jotain rapioita. Viimeiset viikot vaan on menneet ensin sairastellessa, sitten muutama luottamustehtävä-illallinen, yksi pikkujoulu.... eli senhän sitten tietää kun pääsee isojen puuropatojen äärelle.... Mutta hämmästykseni oli kuitenkin suuri, sillä kahdessa viikossa näilläkin ruoilla on mennyt kaksi kiloa pois. Joulun olen nyt vähän "rauhallisemmin" en koita pinnistellä liikaa, syön sopivasti. Ja sitten välipäivät voi taas pinnistää, mutta loppiaisena sitten lähdetään etelään, jolloin taas syön normiruokaa ja saatan jopa ottaa olusen tai kaks.

Tupakan kanssa ollaankin sitten oltu vähän kiikunkaakun.... aamusavuja olen vedellyt viikon verran, ne kun ovat aina olleet sitä "laatuaikaa" Nyt olen sitten alkanut uudelleen syömään niitä Champixeja ½annosta / pv. Ja kyllähän niillä teho on, mutta samalla pitäisi saada oma elämäkin reilaan. Nyt on työssä sellaisia asioita meneillään että tupakille olisi tarvetta enempikin....

JA vielä yksi asia.... se lääkäri jolla aikanaan kävin, perui jälleen lupauksensa. Vastaanotolla se puhui siitä että voisin tammikuussa mennä gastroon kun ene on ohi. Ryhmähän meillä loppuu vasta 24.1 . Nyt kun aloin sh:lta asiaa kyselemään, mun pitääkin käydä ryhmä ensin läpi, ennenkuin tää lääkäri kirjoittaa gastro-lähetteen. Pieni asia, mutta meinas taas tältä kamelilta katketa selkä... tuntuu että nyt taas kaikki tökkiii , ja on kamala vit... s päällä.

Päivitelläämpä vähän tännekkin viimeisiä tietoja.

Gastro done
Ultra done
Ja tupakkalakko GONE!!! Prkl............. ja toinen iso perään.....

7.3 eli ensi maanantaina soittelee sitten sairaalan lääkäri (jos soittaa, siihen naiseen en enää luota) ja kertoo tutkimuksien tulokset, ja tekee lähetteen ( ja jos tekee.... ) leikkuuseen. Pinna alkaa mennä oikeasti koko tän jutun kanssa, erilaisia kipuja ja kolotuksia on tullut kovasti joulun jälkeen. Iltaisin jalat niin väsyksissä ettei meinaa kivuilta päästä yläkertaan nukkuman. Toinen polvi jumittaa ja reistailee, illalla sängyssä lonkat särkee, aamulla on ihan tönkkösuolattu, ei meinaa liikkeelle kyetä. Niska ihan juntturassa ja fileet kipeet ( ei voi tanssia ees lambadaa *heh*)

Eli sairas vanha akka, ja kärttynen siksi.

Huomiseksi onneksi sain työterv.lääkärin varattua, tarviiin niitä Champpiksia taas. Toi tupakka on alkanut tunkea taas väkisin suupieleen, ja miten se saakin mun itseinhon nousemaan....

Eli sairas vanha ja PAHALLE HAISEVA vanha akka!!

Että ei niin ruusuista taaskaan. Istun siis täällä risukasassa ja oottelen aurinkoa kylään

Hei Riski_iita!
Kovasti tsemppiä tupakista vieroittamiseen! En ole itse ollut sen orja, mutta uskon että ei ihan helpoimmasta päästä ole siitä irroittautuminen, varsinkin kun ottaa pannuun! Itse olin koukussa keskiolueeseen, jolla turrutin ketutusta, mutta sehän vaan lisääntyi. Muutama vuosi sitten sain tarpeeksi ja inhosin itseäni niin paljon, että pääsin irti siitä "iloliemestä". Ihmeitä siis tapahtuu!!! Mutta= paistaa se päivä vielä meille kaikille, uskon näin!

Lääkärissä käyty, champpix-resepti taskussa.... huomenna alkaa sitten tupakin häätö operaatio taas Puhuin noista kivuista siellä myös ja otetaan nyt sitten kaikenmoista aineenvaihduntaan liittyvää labraa ( työnantaja kiittelee ) josko noille mystillisille kivuille jotai syytä löytyis.

Ja jännittyneenä oottelen maanantaita kun se lähettävä lääkäri soittaa.....

Nyt jännittää,..... lääkärin pitäis soitella tänään, kertoa gastro ja ultra tuloksista, ja mullahan ei ihan kamalan hyvät fiilikset ole tosta lääkäristä. Laikkauskielteinen, puhuu kuin heikkolahjaiselle, pettänyt lupauksia...... huoh....

pitäis vielä saada töitäkin tänään tehtyä, mutta ajatukset pyörii soitossa. ( ja siinä soittaako se sitten ollenkaa tänää.....) tehdään työt sitten huomenna

Do diih.... Se lääkäri sitten soitti, ja saihan se mut taas karvojani nostelemaan.... mutta senhän jo tietää. Gastro oli ok, mutta ultrassa näkyi hieman rasvoittunut maksa, muttei pahasti. Ja mikä kummallisinta, sappikivi!! En tiedä millaisia ne yleensä ovat mutta tämä minun murikkani on 3cm halkaisialtaan. Lääkäri kertoi tämän sivulauseessa, ei kysellyt onko oireillut ( ei ole) tai onko minulla mitään tietoa mikä se on ( vähän on...) Totesi vain pikaiseen että kirurgi saa sitten ottaa siihen kantaa. Että sillee.... kivi on vattassa, ja se siitä

Kyseli hän nykyistä painoanikin, ja kun kerroin etten tiedä, hän riemastui. KYLLÄ SITÄ PITÄÄ SEURATA; se kun hiipii niin varkain takaisin, kohta sulla on tullut kaikki takaisin..... yritin heittää jotain siihen väliin, mutta en oikein ehtinyt. PRK.... Mutta nyt, 1½kk ryhmän päättymisen jälkeen hän alkaa olemaan huolissaan ettei paino nouse. Tiedänhän ettei se saa nousta, mutta tiedän sen siksi että täällä on siitä puhuttu, ja hän käski mun olla uskomatta näitä "juttuja" täältä, todellisuus on kuulemma paljon pahempi. No itsekseni päätin että nyt alan sitten tiristelemään viimeiset, pyydän työterveyshuoltoa mukaan näihin talkoisiin.

Ja kyllä mä taas tunsin itseni tyhmäksi. Siinä erittäin kiireellisen puhelun aikana lääkäri kertoi ettei peijakseen ole jonoja, mutta älä nyt vielä huomenna odota kutsua. Siis ei mitään siitä miten tästä eteenpäin.... täältä olen saanut tiedon että kirurgi ja rav.terapeuttia tavataan ensin. Joss en olisi tällä "pahamaineisella saitilla" käynyt hakemassa tietoa, olisin ton puhelun jälkeen jo pakkaamassa laukkua, "ehkä ylihuomenna tulee sitten se kutsu!!!" Yritin vielä kysäistä että milloin voin odottaa jotain tietoa, ja lääkäri vain tokas siihe että "johan sanoin, jonoja ei ole" Se etttei ole jonoa on aika laaja ilmaisu, tiedän toki että kuukaus tässä ainakin voi hyvinkin , olisin vain halunnut tietää, milloin lähden kyselemään jonohoitajalta, jospa vaikka lähete jälleen katoaa..... aika monella kun on ollut niiden kanssa ongelmia.

Eiku leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä
ja lompsis vaaka kaupoille.

Jos mahdollista niin kannattaa sopia työterveyshuollon kanssa virallinen punnitus kerta viikkoon. Sano että tarvitset punnitustiedot kirjallisena operaatiota varten. Näin on näyttää kirjallisena, et asiaa on seurattu ja että siihen on panostettu. Mulla leikkaus nytkähti mukavasti eteenpäin, kun oli "virallista" dokumenttia painon pudottamisesta. Saatat saada vaikka peruutuspaikankin nopeesti, kun on kirjallinen tieto painon pudotuksesta. Tässä flunssakauden aikana on kaikki mahdollista.