Simri esittäytyy...

Kivutonta huomista! Tsemppiä!

Kiitos! Lähden nyt kohti hatanpään sairaalaa, ilmoittelen kuulumisia heti kun vaan kykenen.

Onnea täältäkin päin

Hengessä mukana:)

Elossa! Mutta sattuu ihan sairaan paljon!

Voimia sinulle.

Kiitos! Kyllä tää olo kipulääkkeiden avulla on jopa ihan hyvä. Mutta jos lääkkeen vaikutus lakkaa, niin olo on todella kurja. Ehkä huomenna on kuitenkin jo helpompaa.

Sano kipulääkärille,että vierailee vartin välein kyselemässä vointia.

Tsemppiä! Surutta vain kipulääkettä kitusiin ja hammasta purren kohti seuraavaa päivää.
Itse kanssa hieman pelkään tuota kipua sitten leikkauksen jälkeen mutta, eiköhän se ole sen arvoista.

Toivottavasti helpottaa huomenna. Pääasia, että kaikki muutoin ok!

Pikapäivitys: ensimmäinen kivulias yö on takana. Yön saldo 4 tuntia unta, ja hevosen annoksia lääkettä. Tästä on suunta kai vaan ylöspäin.

Voimia sinulle. Kuuntele musiikkia, lue jos voit ja yritä siirtää ajatuksia muuallem niin sen jaksaa pikkuhiljaa ja pyydä lisää mömmäjä heti kun kipu alkaa, niin ei ehdi liian kovaksi.

Eilen illalla liian nopeasti syöty jogurtti aiheutti pahoinvointia, tulehdusarvot hiukan koholla, sokerit hyvät. Meinasivat jo jättää vielä yhdeksi yöksi lisähoitoon kipujen vuoksi, mutta lääkäri oli kuitenkin sitä mieltä että pääsen kotiin. Nyt odottelen kyytiä, ja sitten apteekin kautta kotiin opettelemaan uutta elämään.
paino noussut sairaalassaolo aikana 3 kiloa! On ollut kovat nestetankkaukset tipan kautta. Olin kuulemma aivan hirvittävän kuiva tänne tullessani.

Nyt rauhallisestl ettei tuu vahinkoa.

Simri tsemppiä parantumiseen. Kipu toivottavasti helpottaa ja muista levätä!

Mulla nousi paino 2 kg sairaalassa ollessa, joka on varsin tavallista

Aattelinpa päivittää kuulumisiani...

Kaikki on hyvin, elämä hymyilee. On paljon keveämpi olo, kun on painoa pudonnut.
Kirurgia kävin tapaamassa viime viikolla. Hänkin ihmetteli, kun oikein hypähdin tuolista niin nopeasti ylös.
Kyselin myös mistä mun jatkuva väsymys johtuu. Kertoi että olen aivan liian kuiva, kun en juo tarpeeksi. Siitä kuulemma kertoi myös korkea hemoglobiini. Muuten kaikki veriarvot oli kunnossa.
Nyt siis tässä tsemppailen juomisten kanssa. Se on vaan pakko opetella uus tyyli. Olen aina ollut huono juomaan. Opittu tapa siis. Itse juomisessa ei ongelmia ole. Pystyn kyllä juomaan, mutta ei vaan tee mieli, eikä muista juoda.
No nyt mua on kyllä viime aikoina puraissut joku kuntoiluhiiri, ja siksi on tullut juotua vähän enemmän.
Salilla käyn 3 kertaa viikossa. Oon siellä noin 2 tuntia kerrallaan. Siihen aikaan mahtuu n. 6-8 km kuntopyörällä, lihasten kohentamista pienillä painoilla niiden kaikkien laitteiden avulla, crosstrainerilla n. 2 km ja sit venyttelyt.
Lisäksi käyn 1-2 kertaa viikossa pienellä lenkillä.
Ruokailut sujuu mielestäni hyvin.
Paino putoaa hitaasti, mutta putoaa kuitenkin. Keskimääräinen viikkopudotus on kyllä ollut leikkauksen jälkeen n. 1 kg/vko, mutta kun aina sitä vaan odottais enemmän. Nyt tosin painoon vaikuttaa suuri ongelma kuukautiskierron kanssa. Nyt lääkkeillä yritetään saada keinotekoiset kuukautiset ja katsoa mihin asia etenee.
Nyt mulla on matkaa 7,9 kg, että saavuttaisin suuren henkilökohtaisen tavoitteen 104 kiloa, joka vaaditaan että pääsee lapsettomuushoitoihin. Toivoisin sen putoavan ennen toukokuun alkua, että sinne lapsettomuuspolille voisi päästä vielä ennen kesäsulkua. Mutta jos putoo hitaammin ja menee ens syksylle se aika, niin ei se haittaa.
Olen erittäin tyytyväinen tähän kaikkeen mitä leikkaus on elämääni tuonut. On ihanaa liikkua ja voida hyvin, kun ennen istuin vaan sohvalla ja söin.
Voin suositella leikkausta kyllä lämpöisesti kaikille sitä harkitseville!

Hienoa Simri!

Hyvä Simri ja pikaista pienenemistä vaadituun hoitorajaan!

Hienoa Simri,iha lukea teidän jo leikattujen tarinoita,ei aina niitä niin ruusuisiakaan,et tietää mitä tuleman pitää!!!toivon että pääset alle tavoiterajan ja pääsisit lapsettomuus hoitoihin!!!mukavaa kevättä sinulle

Päivitetään taas...

Tänään aamulla vaaka näytti 109,5 eli alle 110:n mentiin.
Olo on aivan mahtava! Vaikka välillä huolestuttaakin jos tuntuu että on syönyt liian ison annoksen tai jos paino jumittaa... Mulle kun ei tule huonoa oloa, eikä dumpingia vaikka söisin kuinka. Mut täytyy yrittää vaan pysyä tiukasti pienissä annoksissa.

Soitin myös jo sinne lapsettomuuspoliklinikalle ja sain ajan parin viikon päähän. Toivottavasti paino olisi silloin jo jossain 107-108 kg paikkeilla. Mitään eivät siellä sanoneet, vaikka kerroin mitä vaaka nyt näyttää.

Tänään olin kaksi tuntia kuntosalilla. Kuntopyörällä 8 km ja lihasliikkeet päälle. Olo on mainio, hyvin jaksaa jo liikkua. Seuraavan kerran sitten ylihuomenna.

Juomisen kanssa tuskailen edelleen. Se ei suju vieläkään. Nyt on pakko vaan tsempata sen kanssa. Kesäkin tulossa ja kaikkea!

HYVÄ SINÄ! Tosi kivasti sulla on pudonnut ja mitä mieletöntä kuntoilua, huh. 2 viikkoa ja 2 kiloa, onnistut varmasti tolla kuntoilulla.

Huippuuuuaaaaa Simri ! ! !

Puolen vuoden päivitys...

Leikkaus oli 20.12.2010 (GBP) joten tänään tulee siis puoli vuotta leikkauksesta. Aika on mennyt todella nopeasti.

Painoa on pudonnut yhteensä 41,8 kg. Ennen leikkausta 17,7 kg ja leikkauksen jälkeen 24,1 kg.
Vähän nopeammin oletin painon putoavan, ja kuvitelmat oli ehkä liiankin suuret. Paino saattaa jumittaa kolmekin viikkoa, ja sit parissa päivässä putoo n. 2 kg.
Osittain syynä saattaa olla aineenvaihduntaongelmani, sairaudet, hormonit ja liian vähäinen juominen.

Silti olen tyytyväinen, koska olo on paljon parempi, ja ruoka ei enää ole elämän keskipiste. Painoindeksikin on pudonnut kivasti. Ennen 49.4 ja nyt 34.9
Pyöräilin viime viikolla yhtenä päivänä töihin, ja olin todellakin lievästi sanottuna hämmästynyt ja ylpeä, kun päivän jälkeen katsoin karttapalvelusta että pyöräilyä tuli sinä päivänä 22 km. Ihme että jaksoin.

Roikkoja on jo, mutta ei vielä pahasti. Yhtenä päivänä se jotenkin iski, kun tajusin että ei musta ikinä tule hoikkaa ihmistä. Vaikka paljon vielä laihtuisinkin, niin nahka ei vaan vetäydy takaisin.
Maharoikot ei mua haittaa, koska ne voidaan ehkä julkisella puolella korjata jossain vaiheessa, ja se ei ole vielä ajankohtaista kun en lapsiakaan ole vielä saanut. Ja maharoikon pystyy vaatteilla peittämään.
Mutta nää kädet! Mulla on niiiiiin hirveät allit, ja vaikka ne on jo aikas tyhjät rasvasta, niin iho vaan roikkuu. Ja vaikka kuinka teen mitä (rasvaus, kiinteytys salilla yms) niin ne ei pienene. Ja varaa ei ole mennä niitä leikkauttamaan.
Harmittaa niin kovasti, kun olis nyt niin ihana käyttää hihattomia paitoja ja naruolkaimisia mekkoja... Mutta on nyt vaan opittava elämään näiden käsien kanssa.

Olen kuitenkin todella tyytyväinen että leikkaukseen pääsin, ja elämänlaatu on parantunut.

Menin koko leikkaukseen oikeastaan sen takia että pääsisin lapsettomuushoitoihin, ja nyt kun paino on pudonnut, niin tänään ollaan menossa ensimmäiseen hoitoon, joten tavoite mitä leikkaukselta halusin, on nyt saavutettu.

Painotavoitetta olen miettinyt nyt vähän realistisemmin, ja olen nyt sitä mieltä, että ei mun tarvitse päästä sinne normaalipainoon. Lievä ylipaino olis mulle ihan ok. Eli jos painoindeksi olis jotain 27-29.
Kiloina tavoite vois olla joku 80-84 kg.

Nyt odotan kovasti että pääsisin alle sadan kilon. Siihen on vielä 900g matkaa...

Hitaasti mennään, mutta kai se on ok. Laskin että keskimääräisesti viikkojen perustella mun viikkopudotus on ollut kuitenkin n. 900 g, joten vajaa kilo viikossa saakoon riittää mulle.

Oikein ihanaa kesää teille kaikille!

Onnea kovasti upeasta pudotuksesta ja ennen kaikkea tuonne lapsettomuushoitoihin pääsystä!! Kaikki vaiva taatusti ollut sen arvoista.
Toivottavasti noista roikoista jollakin aikataululla edes eroon pääset. Mukavaa kesää ja toivottavasti tärppää