Liikkumisesta..

Mulla on nyt apauttiarallaa vuosi siitä ku olin leikkauksessa ja paino on sitten ottanut ja jumiutunut lukemaan joka ei oikeastaan vielä miellytä. On siis ollut jo pari kuukautta siinä eikä tee elettäkään että liikahtaisi alaspäin. Joten, nyt on varmaan viimeistään aika hilata se peffanen sohvalta jonkun liikunnan pariin, mutta kysymys onkin että minkä? Haluaisin että saisin liikunnasta iloa ja hyvää oloa muutenkin kuin fyysisesti, joten yksinään pitkin pitäjää tallustelu ei välttämättä kuulosta parhaalta. Toki siitäki tulee hyvä mieli ja kaikkee, mut ei ole niin kivaa että intopinkeenä olisin lähdössä, vaan päinvastoin ei tule lähdettyä muuta ku pakottamalla. Kuntosalille ei pokka kestä yksin menemään, uiminen on ihan jees, mut vähän sama vika ku kävelyssä. Tottahan toki käsitän, että kävely, uiminen jne ovat edullisia, kevyitä ja kertakaikkisen hyviä liikuntamuotoja, mutta olisin nyt kiinnostunut että onko joku kehittänyt muita vaihtoehtoja? Eli mitä liikuntaa harrastatte? :)

mulla tuo bmi 48 ja käyn silti säännöllisen epäsäännöllisesti salilla. oma kokemukseni on ettei siinä ole mitää hävettämää ja kehtaamista. saliporukka on tosi mukavaa eikä katso kieroon meitä paksujakaan ihmisiä. ainekaan suurin osa ei katso. joten jos muuten sali kiinnostaa käy edes kokelemassa. en voi muuta kun salimaailmaan kannustaa sinua.

tsemppiä liikunnan löytymiseen

Ma aloitin kuntosalilla kaymisen kun mun BMI oli 58. Ma en tarkkaillut toisten reaktioita, oli tarpeeksi tekemista siina hikoomisessa.
Nyt kayn edelleen 2-3 kertaa viikossa salilla ja tykkaan siita yha enemman ja enemman. Mulla on irlantilainen personal trainer, joka mua huudattaa ja hiotuttaa. Ja motivoi.
Olisko sun mahdollista ottaa sellainen traineri ainakin ens alkuun? Sillai sinne salille meno on tosi helppoa.
Ma siita jankutan siksi kun ma naen koko ajan miten hyvin se salihomma ainakin mulla toimii, uutta lihasta pukkaa ja kroppa muotoutuu pikkuhiljaa. Ja ma oon aina ollut liikunna viholainen nr 1.
Ma oon niin tykastynyt siihen hikoomiseen, etta kun tulen Suomeen sukuloimaan viikoksi, niin kerran pari taytyy menna siellakin salille. Siina Kampissa Helsingissa ainakin on sellainen sali, jonne paasee kertamaksulla, ei tarvii olla jasenkorttia.

Itse olen bmi 57 omaava tyllerö. Käyn uimahalleissa (hydrobickiä ja -hydrospinningiä), salilla ja eri ryhmätunneilla (spinningiä,pumppia,zumbaa jne.). Rohkeasti vain mukana jos joku katsoo kieroon niin se on kyllä sen ongelma. Ja yksi hyvä puoli tästä pulleudesta on ainakin porukat tulee juttelemaan. Hyvät ohjaajatkin osaavat antaa silleen mukavasti vinkkejä johonkin liikeeseen mahakkaallekkin vähän helpompia liikkeitä. Joka paikassa jossa olen liikuntaa harrastanut niin mukana on ollut kaiken kokoisia, ikäisiä ja tasoisia harrastajia. Joten innolla vaan liikkumaan ja etsimään sitä omaa juttua.

Itse aloitin liikunnan kuukausi leikkauksen jälkeen. Aloitin ihan pienestä. Päätin, että joka sunnuntai käyn vähintään 1/2h lenkillä ja se on onnistunut. Kun olin sitä jaksanut kk verran lisäsin myös tiistailenkit. Lisään kertoja kun saan hieman rutiininomaisemmaksi tämän.