Ohi on... ja uusi elämä edessä!

Tervehdys täältä Länsirannikolta.
Minulle tehtiin gbp tiistaina 6.10. ja kaikki meni kuulemma suunnitelmien mukaan.
Ekä yö heräämössä oli kyllä kokemisen arvoinen, niin loistavaa hoito siellä oli. Lääkkeitä sai juuri sen verran kun tarvetta oli ja nopeesti. Osastolla tuskin olisivat ehtineet yhtä nopeaan toimintaan. Itse kärsin eniten selkäni puutumisesta, kun se muutenkin huonona otti nokkiinsa selällään makaamisesta ja onnettomasta, kovasta sängystä. Olen kyllä sitä mieltä, ettei sairaalan patjat oo mitkään suunniteltu isoille ihmisille...ihan sama onko patjaa ollenkaa

Osastolle päästyäni tuli heti hoitaja ja jumppari nostamaan ylös ja kävellen vessaan vaatteita vaihtamaan ja pikkupesuille. Olo oli kyllä kieltämättä melkoisen hutera, syynä varmaan "hyvät" kipulääkkeet, joista meni jonkin verran pää sekaisin. No siitäkin reissusta selvisin

Ekana päivänä sain juoda 1000ml nesteitä, joita tuli kyllä suun kuivumisen takia juotua vähän enemmänkin ja lisäksi tiputtivat nesteitä vielä 2 litraa. Saumojen pitävyys testattiin juottamalla ihanaa " Sinistä enkeliä" ja näyttihän ne pitävän. Toisena leikkauksen jälkeisenä päivänä Sinisen enkelin jälkeen sain nauttia suun kautta jo vapaasti liemiä, 3dl kerralla aina antoivat...tosin toivat aina myös juotavat samaan aikaan. Onneksi olin lukenut läksyni hyvin ja muistin, että mieluusti juoma ja ruoka eri aikaan. Kaikkea en millään jaksanut syödä. Tippaakin tiputtivat lisäksi melkein 2 litraa, kunnes kanyyli meni onneksi tukkoon ja ottivat koko höskän pois. Perjantaiaamuna kasvojani kaunistivatkin todella ihanat silmäpussit. Asiasta viidenteen, kyllä voi soseutettu suolainen soppakin maistua hyvältä ENEilyn jälkeen
Perjantaina eli kotiutuspäivänä sain sapuskaa ihan samalla kaavalla eikä minulla ole ollut koko aikana mitään ongelmia syömisen kanssa, pikkasen välillä vaan tuntuu röyhy jäävän sisälle kiusaamaan. Perjantaina kysyin leikanneelta kirurgilta, että miten voin välttää jälkikomplikaatiot eli esim. saumojen ratkeamisen...arka kun olen... Hän neuvoi syömään varovaisesti ja kertoi, että eka viikko on se pahin aika ja joka eletty tunti tietenkin aina kotio päin. No tällä kertasyömismäärällä ja -laadulla en ainakaan saa saumoja repeämään

Ravitsemusterapeutti kävi vielä varmistamassa, että osaan kotisyöntiohjeet eli kuukausi pehmeää ruokaa ja sitten omaa tahtia tavallisen ruuan sisäänajoa. Eka kontrolli hänen luonaan onkin kuukauden kuluttua.

Sairauslomaa sain 4 viikkoa yhteensä eli pikkasen reilu 3 viikkoa toipumiseen, joka saataa olla pikkasen liian lyhyt
Millaisia saikkuja te muut leikatut olette saaneet ja onko se ollut riittävä???

Nyt olen liikkunut jo ulkonakin pikkasen, kotona ollut pääsääntöisesti pää ylöspäin päivisin eli en ole juurikaan vaakatasossa lepäillyt, vaan olen säästänyt unet yöhön. Sairaalassa valvoin yhteensä lähes 3 vuorokautta kamalan sängyn takia lisäpehmusteista huolimatta ja ekana yönä kotona nukuinkin sitten komiat 14 tuntia

Siinähän sitä tarinaa jo olikin ihan tarpeeksi, nyt pitäisi lähteä perheen kanssa velipojan luo remontin tulosta tarkastamaan...

Se pitää kyllä vielä sanoa, että pikkasen pessimistisenä luonteena olen ihan älyttömän hämmästynyt tästä upeasti edenneestä toipumisestani ja kohta toivottavasti lopetan pelkäämästä saumojen ratkeamistakin...


Syysterkkuja kaikille jo leikatuille, operia odottaville tai sitä suunnitteleville!!!

Koitetaanhan kaikki voida hyvin

Mukava kuulla että kohdallasi on mennyt kaikki hyvin ja kyllähän suurimmalla osalla meneekin joten nyt pelko pois ja rupea nauttimaan jatkuvasti uudistuvasta minästäsi Ihmettelen vaan että jouduit olemaan niin monta vuorokautta sairaalassa. Itse olen menossa yksityiselle puolelle leikkaukseen ja kuulin että sieltä voisi kotiutua saman päivän tai viimeistään seuraavana päivänä leikkauksesta. No kohtahan se selviää.
Käyhän kertoilemassa täällä aina välillä kuulumisiasi, mielenkiinnolla niitä odotan

Onnea vastaleikatulla täällä se vielä edessäpäin

Hienoa kuulla että kaikki mennyt noin hienosti! Antaa itselleni lisää uskoa, että minunkin leikkauspäätös on oikea. se on 27.10 ja aina silloin tällöin ajattelen, et mihinköhän pääni olen oikein laittanut? Hienoa kuulla noin positiiviset mietteet.

Hei ja onnea uuteen elämään!
Itselläni on kuukauden päästä gpb ja nyt alkoi mulle kerrotut tiedot hieman kauhistuttamaan: olen yksityisellä, joten homma menisi siellä näin: Ei yhtään sairaalayötä, vaan 12 tunnin tarkkailun jälkeen kotia ja itsehoidolla siitä eteenpäin. Saikkariakin on luvattu hurjat 2 viikkoa, minkä jälkeen pitäisi pystyä syömään normaalia ruokaa? Hurjasti vaihtelevat nuo sinun aikasi Noh, haen sitten työterveydestä lisää saikkaria jos en kahden viikon jälkeen uskalal syödä vielä kiinteää ruokaa. Tuntuu siltä että ekalla viikolla en uskalla syödä kuin nestettä...

Voitko kertoa lisää, minkälainen oli vointisi heti leikkauksen jälkeen? Kuinka toimintakykyinen olit, paljonko oli kipuja? Olen järkännyt itselleni yöpaikan leikkauksen jälkeen että ei tarvitse yksin olla, mutta hekin ovat työssäkäyviä ihmisiä, joten esim vessaan ja jääkaapille on pakko omin avuin päästä heti leikkauksen jälkeisenä päivänä.

Läskitär-69 Onnea onnistuneesta leikkauksesesta. Ja mukava kuulla että kaikki meni hyvin. ITse olin leikkauksesta 1.9-20.9 asti sairaslomalla ja palasin keittiöön töihin. Joten itselleni tervehtyminen tapahtui nopeasti.
Mutta suosittelen kuuntelemaan omaa vointiaan. Pikaista paranemista.

Onnea onnistuneesta leikkauksesta ja uuden elämän alusta!

Aika tavalla ilmeisesti eroavat nämä sairaalassaoloajat, eli olen menossa Pulssiin sleeveen, ja mun kuvio menee näin: maanantaina sairaalaan ja sinä päivänä leikkaus ja kotiin keskiviikkona. Samaan hintaan saa kuulemma vielä yhden ekstrapäivän, jos ei halua/voi silloin vielä kotiutua! Eli aika pikaiseen meinaavat Sörkansallin kotiin laittaa...

MoI!
Löysin mä sut täältäkin!
Kivasti tunnut toipuvan....toivottavasti jatkokin menee yhtä hyvin!
Perästätullaan!!!!!
T: Tepa 43

Moikka
Minut leikattiin 12.10 Peijaksessa ja mulle tehtiin ohitus,menin maanantaina sisään ja torstaina pääsin kotio.
Minun mielestä kyllä pääset aivan turhan aikasee kotia,itse ainakin oli niin tokkurassa ja väsynyt leikkauksen jälkeisenä päivänä,ettei olisi ollut puhettakaan,että olisin lähtenyt/päässyt kotio.