HUS leikkauspolku tuoreita kokemuksia

Moikka,

Olen uusi täällä ja muutenkin ihan alkutaipaleella koko leikkausprosessin suhteen.
Lyhyt esittely:
35 v nainen, BMI n.38, PCO, suuri riski 2. tyypin diabetekseen ja verenpaineet koholla, mutta vielä ei ole aloitettu lääkitystä.

Olen aina ollut ylipainoinen, sairaalloisen ylipainon ylitin n. 20-vuotiaana. Olen laihduttanut lukuisia kertoja ja aina lihonut takaisin.
Olen käynyt ravintoterapeutin konsultaatiossa useita kertoja, joista pisin jakso kesti useamman kuukauden.

Tällä hetkellä kärsin eniten selkävaivoista ja ainaisesta väsymyksestä. Kaikki labrat otettu ja kaikki ok. Selän kanssa rampatessa työterveydessä minulle on jo vuoden ajan ehdoteltu lähetettä lihavuuden hoitoarvioon ja sitä kautta laihdutuskeikkaukseen.
Olen vastustanut ajatusta tähän asti, koska olen pelännyt kauhukuvia leikkauksen epäonnistumisesta. Nyt keväällä kuitenkin pitkän keskustelun jälkeen sovimme lääkärin kanssa lähetteestä ja siitä, että selvittelen leikkaukseen liittyviä faktoja ja mietin päätöstäni uudelleen niiden pohjalta. Aloitin selvitystyön ja luin monta viikkoa eri ihmisten kokemuksia, hyötyjä, haittoja ja eri leikkaustapoja. Samalla olen siistinyt ruokavaliotani askel kerrallaan - tietoa ravinnosta minulla on paljon. Painoa on lähtenyt tässä kevään aikana n. 6 kg. En kuitenkaan ole aikuisiällä saanut painoa pysymään alhaalla, joten aloin tässä kesän alussa olemaan toivoton painonpudotuksen suhteen ja avoin leikkausajatukselle.

MUTTA, lääkärin laittama lähete tuli Peijaksesta bumerangina takaisin ja ohjasivat Terveyskylän painonhallintaryhmään vuodeksi kokeilemaan painonpudotusta ilman erikoislääkärin konsultaatiota. Ymmärrän, että muut keinot pitää käyttää ensin, mutta VUODEKSI. Nyt on ihan lannistunut olo. Ja mietityttää, että millainen se painonhallintaryhmä on...Että vedetäänkö siellä nyt vuoden verran pussikeittoa - eihän se voi olla kenenkään etujen mukaista - saati sitten että pystyisin syömään pussikeittoja tai 800 kcal tiukkaa ruokavaliota niin pitkään.
Ja ymmärrän, että syöminen on opeteltava leikkauksen jälkeenkin, mutta sitten ei ehkä olisi ainakaan nälkä niin suurena kurimuksena. Voisiko joku tämän kokenut tai Terveyskylän ryhmässä ollut tsempata mua tähän? Ja miksi puoli vuotta ei riitä? Tiedän jo nyt, että saan varmasti painoa alas ja kun selkäranka vähän notkahtaa olen jo lihonut kaiken takaisin korkojen kanssa. Kaikista huonoiten minulle on käynyt juuri tällaisten hullujen dieettien jälkeen. Eikö jojoilu ole huonoin juttu elimistölle? Ja entä jos "laihdun liikaa", niin että BMI menee alle 35, mutta jämähtää sitten siihen. Sitten en pääse leikkaukseen.

Olisi mahtavaa jos jollakin olisi kokemuksia, kommentteja tai muita omia tarinoita tähän!

Hei Ezmankeikka! Asun itse Porvoossa ja sain lähetteen sairaalassa kaksi kertaa vuodessa toteuttavaan ENE-ryhmään. Oma ene-ryhmäni alkoi helmikuun alussa ja päättyi kesäkuun 19 päivä. HUSin alueella leikkauksen edellytyksenä on käsittääkseni tuo ene-ryhmä tai Terveyskylän painonhallintaryhmä. .

Olisiko niin, että sinun BMI ei täyttänyt ene-ryhmään pääsyä ja koska sinulla ei ole vielä (onneksi ) liitännäissairauksia niin he katsoivat, että voisit hyötyä enemmän Terveyskylän painonhallintaryhmästä? Sinun kannattaisi ottaa vielä yhteyttä Peijakseen poliklinikalle ja kysyä onko mahdollista, että pääsisit ene-ryhmään - olen varma, että Peikaksessakin sellaisia toteutetaan.

Terveyskylässä ei varmaankaan laihduteta pussien avulla vaan opetellaan tekemään terveellisiä valintoja loppuelämäksi eikä kyseessä ole mikään pikadieetti vaan pysyvät elintapamuutokset. Osallistumalla ryhmään painosi putoaa, mielialasi kohoaa ja liikuntakin tulee varmasti osaksi elintapamuutostasi. Voihan olla, että sitoutumalla vuodeksi painonhallintaryhmään et ehkä tarvitsisi laihdutusleikkausta ollenkaan vaan saat kilosi kuriin pysyvästi tekemällä pysyvät elintapamuutokset ilman ihmedieettejä. Laihdutusleikkaus ei todellakaan ole mikään oikotie onneen vaan pysyvät muutokset ruokavalioon on tehtävä - sinä saat nuo apuvälineet osallistumalla painonhallintaryhmään.

Onnea ja menestystä painonhallintaryhmään. Itsekin protestoin aluksi puolenvuoden ene-ryhmään osallistumista sillä olin itse pudottanut painoa itsenäisesti ene-dieetillä. Jälkeenpäin voin kuitenkin rehellisesti sanoa, että osallistuminen ryhmään oli hyvä asia ja sain paljon hyviä vinkkejä ja oivalluksia omaan syömisiini osallistumalla ryhmään. Ihanaa kesää sinulle ja ota ryhmä mahdollisuutena muuttaa oma elämäsi loppuelämän ajaksi - pysyvästi!

Kiitos vastauksesta, noinhan se on!

Tuossa, kun vähän järjestelin ajatuksia eilisen aikana, tulin samaan lopputulokseen. Opin varmasti ryhmässä vielä monia tärkeitä taitoja ja voin harkita ylipäätään polkuani rauhassa. En missään tapauksessa kuvittele, että leikkaus olisi oikotie onneen - olen paininut tämän asian kanssa useita vuosia kipuineni.

Uskon, että saan ryhmän avulla tai itsenäisestikin pudotettua painoa, olenhan onnistunut siinä useasti aikaisemminkin. Itselläni ongelmani on eniten se, että en ole päässyt kuitenkaan normaalipainoon asti koskaan. En ammattilaisen avustuksella enkä itsenäisesti. Kaloreiden laskemisesta huolimatta painoni ei putoa, kuten laskennallisesti pitäisi, kuten esim puolisollani joka on pienempi kuin minä. Sen 10% saan pudotettua ja siihen se jämähtää. Olen pikadieettien sijaan kokeillut myös ihan puhdasta elämäntapamuutosta ja pitkäjänteistä painonpudotusta, niin että tavoitteena on pudottaa 1-2 kg/kk. Minulle on jäänyt pysyvästi hyviä tapoja, mutta koska paino ei sitten tipukaan odotetusti tietyn pisteen jälkeen menetän motivaation olla syömättä lisäksi herkkuja.

Ajattelen, että leikkauksen avulla pääsisin tietyn pisteen ohitse painon kanssa ja sitä kautta niin monista vaivoista eroon, motivaationi pysyvään muutokseen on todella suuri. Että jos tekstistä sai sellaisen kuvan, että tämä olisi minulle päähänpisto tai luulisin pääseväni tätä tietä helpolla, niin se ei todellakaan ole.

Ryhmän avulla voin todistaa sitoutuneisuuteni myös itselleni ja ehkä myös vertaistukea.

Miten sinulla tuo prosessi nyt etenee?

Painonpudotuksessa maltti on valttia! Aloitin itse jutta-diettia soveltaen marraskuussa 11/2016 ja eneryhmään mennessä sain 10 kiloa pois. Ene-ryhmässä lähti reilu 20 kiloa eli kokonaissaldo tähän mennessä n. 33 pudotettua kiloa. Paino jumittuu minullakin aina joksikin aikaa ja se pitää vain kestää ja jatkaa sitkeästi eteenpäin. Kyllä se siitä sitten taas lähtee laskuun, mutta kieltämättä pitkä pinna ei ole pahitteeksi

Olen itse laihduttanut varmaan satoja kiloja elämäni aikana ja saanut aina kaikki laihdutetut kilot korkojen kanssa takaisin. Ryhmässä kysyttiin alussa mitkä ovat vahvuuteni painonhallinnassa. Röhähdin nauruun - omalla historiallani vahvuuksia ei varmaan paljon ole kun olen ryhmässä, mutta laihduttamisessa olen haka Lupasin itselleni, että olen armollinen itselleni - laihdutus ei tosiaankaan kaadu yhteen macarons-kurssiin ene-ryhmän aikana eikä paahtopaistimässäilyyn kaveriporukassa vaan se mitä teet pitkällä aikavälillä on paljon tärkeämpää kuin yksittäiset herkutteluhetket. Herkutteluhetket kuuluvat elämään ja ennen minulla olisi mennyt laihari kerrasta poikki, mutta nyt nautin hyvällä omalla tunnolla herkkuja silloin tällöin ja jatkan sitten taas sitkeästi eteenpäin. On hyvä muistaa, että herkutteluhetketkin ja juhlat (joita ei pidä sanoa hairahduksiksi ) kuuluvat elämään.

Ene-ryhmässä 10 viikon ene-kuurin jälkeen sain lähetteen leikkaukseen ja kaksi päivää lähetteen eteenpäinlaittamisesta HYKSistä soitettiin ja pyydettiin tulla seuraavalla viikolla ekalle käyntikerralle. Puhelimessa kerrottiin, että leikkausaikani on suunniteltu 13.9. eli se tulee tuota pikaa eli jänniä aikoja eletään. Ruokailussa jatkan sovellettua jutta-dieettiä eli hyviä hiilareita vähän, paljon proteiinia ja PALJON vettä päivittäin sekä vesijuoksua ja muuta aktiiviliikuntaa fiiliksen mukaan. Itselleni ene-valmisteet ei tuottaneet tuskaa ja korvailen silloin tällöin aterioita ateriankorvikesmootheilla tai Allevon peruna-purjokeitolla.

Ota esim. viiden kilon tavoitteet kerralla sillä ne on helpompi saavuttaa kuin esim. 30-40 kilon pudotus joka tuntuu alkutaipaleella lähes saavuttamattomalta. Iloitse pienistä saavutuksista ja palkitse itsesi (ei ruualla ) kun olet saanut virstanpylvään saavutettua - askel kerrallaan. Oma vinkkini on, että punnitse itsesi vain kerran viikossa ja ole silloinkin armollinen sillä elimistöön kiertyy uskomaton määrä nestettä eli kilon painonlisäys ei ole välttämättä läskiä vaan elimistöön kiertynyttä nestettä. Pääasia, että pitkällä aikavälillä suunta on alaspäin! Ryhmästä saat varmasti myös vertaistukea ja hyviä vinkkejä painonpudotusmatkallasi!