Bullariina esittäytyy

Hei vaan kaikki palstalaiset.
Olen jo pitkään lueskellut teidän tarinoitanne ja suorastaan ihannoinut teitä. Löydettyäni teidät tajuntaani vihdoin meni että en todellakaan ole ainut tämän asian kanssa kieriskelevä.
No anyway, aika esittäytyä. Olen 34vuotias uusperheen äiti Pohjanmaalta. Aina ollut ylipainoinen mutta nytten sairaalloisen lihava. Mitat on 168cm ja 140kg..
Takana on sairaaladieettiä, kaalisoppadieettiä, 3x Painonvartijat, cambridgeä ja karppausta. Elämäni aikana olen laihduttanut enemmän mitä nyt painan.

Olen miettinyt leikkausta todella pitkään ja nyt maanantaina kävin työterveyslääkärillä joka ei pois sulkenut asiaa ollenkaan. Laittoi minut ensiviikolla EKG:hen, ja liuta verikokeita ja perjantaina soittoaika.
Olin valmistautunut hirveään selittelyyn ja itkukohtauksiin missä revitään haavat auki ja polvillaan rukoilua leikkaukseen pääsystä. Tultuani ulos huoneesta, oli vähän hölmistynyt olo että tässäkö tämä oli, mitäs nyt? Oliko tämä jo alustava lupaus?
Niin hölmöltä kun se kuulostaakin niin mua pelottaa ihan hirveästi se letkun nieleminen!!! Tehdäänkö se kaikille? Saako sen humautuksena? Päässä on niin kamalasti kysymyksiä ja ajatuksia ja samalla ajatuksia hoikkana olemisesta..

Mutta olisi ihana kuulla teistä lisää ja lukea teidän alkujanne ja tietenkin leikkauksen jälkeistä elämää

Hei Bullariina ja tervetuloa mukaan tänne . Voin kertoa oman kokemukseni tästä.Viime marraskuussa sain lähetteen työterveyslääkäriltä eteenpäin koskien lihavuusleikkausta.Tammikuussa kävin Hyvinkään sairaalassa lääkärin juttusilla ja aloin puoli vuotta kestävän painonhallintaryhmän,joka on pakollinen täällä päin asuville käydä ennen kuin lähete leikkaavaan sairaalaan edes lähtee.Kävin ultran helmikuussa ja gastro tais olla huhtikuussa. En kokenut letkun nielemistä kauheana.Pelkäsin,kun olin kuullut kauhujuttuja mutta oli toki epämiellyttävä mutta sen kesti ja viis minuuttia niin se oli ohi .Tuohon painonhallintaryhmään sisältyi ene-jakso joka kesti 10vk.Painoin tammikuussa 118kg ja pituutta on 167cm.Enellä sain pois n-18kg :)Kesällä tuli takas muutamia kiloja.
Toukokussa ryhmä loppui ja endokrinologi,jolla kävin tammikuussa soitti ja kysyi vieläkö halusin leikkaukseen ja tottakai halusin . Lähete Peijakseen lähti ja kesällä sain kirjeen sieltä jossa oli leikkauspäivä 30.9 ja kutsu tulla elokuussa yhteisinfotilaisuuteen jonka jälkeen tapasin lääkärin,ravitsemisterapeutin,nukkumatin ja sairaanhoitajan.
Ennen leikkausta mun piti vielä tiputtaa painoa 3-5kg 6viikon aikana.Sain pois 11kg.
Mut leikattiin tasan kolme viikkoa sitten ja leikkauspaino oli 94,4kg . Kaikki on mennyt hyvin.Toivuin leikkauksesta nopeasti.Kipuja oli aluksi mutta niistä selvisi lääkkeillä Ruoka ja neste uppoaa hienosti. Olen enemmän kuin tyytyväinen,että ryhdyin tälle tielle.Paino on tippunut leikkauksesta kuusi kiloa ja rakastan hoikkenevaa ulkomuotoani.Mulla on tukena ja turvana mieheni,joka tehtiin sama mahalaukun ohitusleikkaus kuin mullekkin tänään Odotan innolla mitä tulevaisuus tuo tullessaan.Tsemppiä polullesi ja voin vain sanoa omasta kokemuksesta,että tämä kyllä kannattaa Olin ikuinen jojoilija ja sain hyvin painoa pois mutta aina ne ryökäleet tuli takas.Tämä on se lopun elämän kestävä muutos

Tervetuloa porukkaan!

Onnea matkaan. Eri sairaanhoitopiireillä on erilaiset käytännöt, ja myös tapauskohtaisesti vaihtelee aika paljon mitä vaaditaan. Meillä keskisuomessa ei mahaa tähystetä ollenkaan, helico tutkitaan puhallustestillä. Itse en joutunut myöskään mihinkään painonhallintaryhmään, mutta mulla oli aika paljon laihdutushistoriaa jonka olin kerännyt yhteen jo ekalle lääkärikäynnille. Aika tasan vuosi kului ekasta käynnistä leikkaukseen, ja nyt alkaa kohta olla vuosi leikkuusta (joulukuun alussa). Tyytyväinen olen enkä päivääkään ole katunut, vaikka alussa olikin vähän ongelmia. PAino alentunut hitaanlaisesti varsinkin puolen vuoden jälkeen, mutta syyn näkee kun katsoo peiliin. Heti kun terästäytyy näkyy painossakin notkahdus, ja takaisin ei kiloja ole tullut, vaikka vcähän repsahteleekin. Nyt jäljellä n.15kg ihannepainoon, tavoitteena olis saada pois 5kg, haaveena 10 ja unelmana se 15kg.

Tervetuloa mukaan! Mielenkiinnolla seuraan sinunkin matkaasi.

Minulla on myös matka käynnissä. Ja vertaistukea kaipaan ja tarvitsen ja täältä sitä löytyy. Vain muutamalle läheisimmälle olen kertonut leikkaussuunnitelmistani. Henkilökohtaisesti en tunne ketään leikattua, siksipä on hyvä, että on olemassa tällainen palsta, jossa voi lukea toisten kokemuksia.

Kiitos ihanaiset! Kyllä tää aika menee hitaasti, vaikka odotan vasta verikokeisiin menoa. Olen nyt kipeenä ja kova kuuri päällä niin sen takia pitää ensiviikkoon odotella. Kyllä niin ajatukset heittelee..tekis mieli jo siivota vaatekaappia ja sivusilmällä kaupassa ihastella pienempiä vaatteita
Ihmeellisiä asioita ja kysymyksiä nousee mieleen yleensä aina iltaisin..esim. Onko mun elämä normaalia sen jälkeen? Pystynkö mä hengittämään normaalisti? Onko mulla lopun elämää maha kipeä..tiedän että kuulostaa aivan pöljältä!!
Mikä voisi olla esteenä leikkaukselle?? Olen sairaalloisen lihava, painonpudotus yrityksiä ziljoona takana, aina takaisin korkojen kera..kuorsaan, jonkinlaista uniapneaa ja pisteenä iin päälle nyt epäily astmasta

Tottakai niitä kysymyksiä tulee mieleen se on selvä. pystyt hengittämään ihan normaalisti,kun alat parantua.Alussa hengityksen ollessa hankalaa on pulloon puhaltelu käytössä.Avaa noita keuhkoja ja mulla oli sairaalassa käytettävä vielä c-pap-laitetta.Mulla ei ole maha enää kipeä ja kolme viikoa takana.Elämä tuntuu täysin normaalilta,PAITSI:se on muuttunut,että nyt pitää syödä ja juoda monta kertaa päivässä.Mä syön ohjeiden mukaan 8kertaa päivässä ja juon siinä välissä.Eväät on hyvä olla mukana,jos pitemmälle reissulle lähtee esim.asioita hoitamaan.Siitäkin tulee rutiinia. .Nälän tunnetta ei ole.Vähän ihme tuntemuksia mahassa välillä.Röyhtäily kertoo mulle milloin on täysi tällä hetkellä ja,jos joskus nikottelee ruoka kurkussa ennen kuin jatkaa matkaa alas mutta hyvin vähän.Ateriarytmi on kaiken a ja o.Mun askel on nopeutunut ja mieli iloinen tällä hetkellä.Kevyempi olemus helpottaa elämää henkisesti ja fyysisesti .Eiköhän lääkäri osaa kertoa tarkemmin ja paremmin leikkauksesta Lykkyä pyttyyn

Tervetuloa!
Ei letkun nielemistä tartte pelätä. Se on epämiellyttävää, mutta ei se mikään kauhun paikka ole. Poikkeuksia toki on, mutta suurimmalla osalla se menee ihan ilman mitään humautuksia.
Mielenkiinnolla jään seuraamaan taivaltasi.

☆ Tervetuloa joukkoon ☆

Voi tätä ajatusten ja mietteiden määrää :shock onko täällä muuten ennen ja jälkeen kuvia? Facebookissa liityin myös vastaavaan ryhmään..

Tervetuloa! En ole minäkään niellyt letkua, verikokeilla katottiin onko helikoa ja mahaoireita ei ole ollut ennen joten letkun nielentää ei katsottu tarpeelliseksi. Mut leikattiin yksityisellä.

Hei Bullariina, olitko leikauksessa toukokuussa? Millainen tilanne sinulla on?

Heippa.
Halusin tulla kertomaan että kaikki on aivan loistavasti
Toukokuun lopussa oli leikkaus ja kaikki meni enemmän kuin hyvin.
Helmikuun alussa painoin vielä 147kg ja nyt vaaka näyttää 90 kg. Eli pudotus on -57kg

Onneksi olkoon

Hieno tulos Bullariina
Paljonko noista lähteneistä kiloista on poistunut leikkauksen jälkeen?

Leikkauksen jälkeen on lähtenyt n. 32 kg 4 kuukauden aikana

Hienoa ja onneksi olkoon. Sitä ihmettä odottelen minäkin että laihtuisin. Mulla leikkaus vielä edessä. Vuoden alussa alkoi tää projekti. Paino kanssa alussa 138 kg. Hiellä ja tuskalla saanut painoa pois ja nyt 116 kg. Vielä on matkaa 80 joka on tavoitteena.

Jestas sentään, hienosti olet saanut pois kiloja, onneksi olkoon!!