Mukaan joukkoon!

Alkumetreillä siis ollaan. Toukokuussa työterveyslääkäri ohimennen mainitsi laihdutusleikauksen kun käytiin läpi monia vaivojani. On tosiaan 2-tyypin diabetes, astma, uniapnea, verenpainetauti ja vielä polvissa nivelrikkoa. Kaikesta saan varmaan kiittää ronskia painoa.

Kesäkuussa sitten pantiin pyörät pyörimään ja työterveydestä lähete TYKS:iin. Elokuun lopulla kävin labroissa ja eilen oli joku maksan toimintaan liittyvä koe, piti pari pilleriä niellä edellisiltana ja sitä sitten tutkivat. Eilen myös ravitsemusterapeutin pakeilla olin. Positiivinen ylätys oli tämä ihminen. Ei mollannut lainkaan vaikka suoraan sanoinkin, että koen esim ruokapäiväkirjat ja muut kupongit vähän kettuiluksi. Kyllähän lihava ihminen tietää, että jotain syömisessä on pielessä. Meitä vaan usein ihan oletusarvoisesti pidetään vähän tyhminä. Kyllähän sitä tähän ikään, 49v, on jo nähnyt montakin esitystä terveellisistä ruokatottumuksista ravintoaineympyröineen ym. No, sain kuitenkin hyvää tietoa leikkauksesta, siihen valmistautumisesta ja kaikesta mitä keksinkin kysyä. Ja samalla tehtiin sitten lähtötilannekatsaus. BMI:50,3. Siitä sitten lähdetään.

24.9 on vuorossa sisätautilääkäri ja silloin ollaan varmaan taas viisaampia.

Eniten tässä alkuvaiheessa askarruttaa se mahalaukun tähystys. Itselläni niin voimakas yökkärefleksi, että ei taida tulla mitään ilman, että olisi taju kankaalla. Oma työterveyslääkäri mainitsi jotain, että Turunmaan sairaalassa moinen toimepide tehtäisiin ns. humauksessa. Toivottavasti sellainen onnistuu, muuten jää kyllä meikäpojalta projekti siihen.

Kovasti mietityttää myös elämä leikkauksen jälkeen. Sellainen elämännautiskelija kun olen niin voi olla aika tuskaa. Ovatko saunaoluet ja maukkaat pihvit ym herkut täysin taakse jäänyttä elämää? Ja niinkuin toisessa kirjoituksessani (Sosiaalinen elämä...) pohdinkin miten sujuu tuollainen normaali kanssakäyminen mihin liittyy usein ruokailuja ja joskus vähän juomaakin. No, varmaan nekin asiat selviävät aikanaan.

Nyt vain odotellaan ja yritetään itse saada muutama kilo pois, ainakin se vaadittava 5%. Kokemusta kyllä on suhteellisen isoistakin pudotuksista: 128>70kg. Siitä tosin aikaa yli 10 vuotta ja korkojen kanssa tosiaan tullut takaisin. Viimeisimpien viiden vuoden aikana mopo tosiaan karannut pahimmin käsistä.

Että tällainen pullukkakerholainen täällä. Kai tämä tästä.

Terve tulemast hannu joukoon !!!!

Moi Hannup!
Älä vaan jätä hommaa kesken tähystyksen takia!!!!!
Itse olin juur 2.9. kyseisessä operaatiossa.....parkaisin ennen letkua EIKÖ PUUDUTETA????
siihen tohtori, että ei kannata, voit syödä heti tähystyksen jälkeen ja muutenkin voit paremmin ilman puudutusta.....
Eipä siinä muu auttanut kun avata suu ja yök yök....koko tähystyksen ajan yökin en vaan voinut muuta, vaikka ei se niin kamalalta tuntunut vaikka yökin kokoajan. Tosi nopeesti se meni ohi koepalojen ototkaan ei tuntunut miltään.....Siis tarinan opetus on se aika iisi juttu vaikka yököttääkin!
T: Tepa 43

Kaikki tuntuu jännittävän jossain vaiheessa just sitä tähystystä ja panikoivan etukäteen hirveästi. Ei se kivaa ole mutta ei todellakaan mitään mistä ei selviäisi ja kaikenlisäksi on NIIIN lyhyt toimenpide että siinä ei paljon kerkiä mitään ihmetellä edes. Ihminen kun on rakennettu niin että miettii vaan että miten siitä hetkestä selviää että loppujen lopuksi asiat ei olekaan niin vaikeita kun luuli.

niin kuin itse totesit HannuP , turussa esim tehdään myös huumauksessa,
eli itse ei tiedä mitään, jossain välissä joku siitäkin jonnekkin tänne kirjoitti kokemuksesta , kuinka helppo oli,
en vain löytänyt tähän hättän sitä mistään.

itse olen kans kuullut et turunmaan sairaalas ne just niin tekee sen,
huumauksessa kans mitkä sinne jonot sitä en ikävä kyllä tiedä.

yksi vaihtoehto kaiketi myös on maksaa itse ja teettää se esim mehiläinen tai pulssi??

HannuP itselleni tähystys tehtiin ilman mitään puudutusta ja humausta Tyksissä jonne sinäkin olet luultavasti menossa. Voin sanoa tosi kovana yökkijänä että niin oli parempi kun ei puudutettu eikä mitään muuta. Toimenpide tosin kestää enintään 5 min ja henkilökunta on tosi mukavaa siellä. Tai mulle ainakin oli. Joten rohkeasti vaan eteenpäin.
Itse en ole leikkauksesta toipuva onnellinen

Nyt on sitten sisätautilääkärillä käyty ja odotellaan kirurgin vastaanottoaikaa. Kai tämä menoa nyt sitten on. Paljon kyllä vielä kysymyksiä pyörii mielessä mutta kai niihin vastauksen saa matkan varrella.

Hei Tikrustiina,mitä tarkoitit ettet ole leikkauksesta toipuva onnellinen, onko sinulla ollut vaikeuksia toipumisen suhteen,voi pientä.
Toivon sinulle voimia paranemiseen!

Joo ongelmia oli mutta ne on voitettu ja olen palaamassa töihin. Mulle parantuminen tapahtui nopeasti, mutta tarvitsin antibioottikuurin ja sappi kohtauksen ennen kuin paranin. Nyt on voimat aika hyvin palanneet ja muutenkin olo on todella hyvä. Sappi kohtauksetkin on tällä hetkellä historiaa ja pystyn syömään jopa sipulia ja sieniä. Lanttulaatikkoa ajattelin kokeilla ennen joulua. Mutta olen TODELLA tyytyväinen leikkaukseeni. Vaakakin näytti tänään 92.4 kg ja alkujaan se oli 109 kg.