TONNIkeiju88 esittäytyy

Terve kaikille!

Olen seuraillut täällä rekisteröimättömänä käyttäjänä jo puolisen vuotta, ja nyt lähiaikoina rekisteröidyin.

Jos nyt lyhyesti kertoisin vähän omaa taustaa.. Olen 25-vuotias tyttö Oulusta, ja Olen ollut (reeeeilusti) sairaalloisen ylipainoinen jo monia monia vuosia, ja olen pariin otteeseen laittanut lähetettä Oysiin laihdutusleikkausta varten (ekalla kerralla tk-lääkärin kanssa ja toisella kerralla Oysissa neurologian osastolla potilaana maatessa kun olin pseudotumor cerebri-diagnoosin saatuani neurologin kanssa).

Molemmilla kerroilla minulta on puuttunut puolen vuoden painonseuranta ja painonpudotus, ja lähetteet on tullut bumerangina takaisin. Kunnes nyt, joulukuusta kesäkuuhun, kävin terveyskeskuksessa sairaanhoitajan luona punnittautumassa yht. noin 8 krt, ja lisäksi kävin ja käyn edelleen (syksyllä loppuu) painonhallintaryhmässä jonka Oulun kaupunki on järjestänyt. Sain pudotettua 12 kg, (korkein paino 155,2kg, eli nyt 143), ja viime viikolla tk-lääkäri laittoi lähetteen menemään. Ja tänään tuli kirje, paksu kirje, jossa oli aika sisätautipolille 19.9   , ja noin viikko sitä ennen verikokeisiin passitus.

Niin siistiä ja niin jännittävää. Ehkä tämäkin TONNIkeiju pääsee vielä leikkaukseen joku päivä, ja omistaa ihanan pikkumasun. <3 Se päivä oisi kyllä yks hienoimmista mun elämässä! Painoasiat ja ylipaino ja sairaus joka minulla on, ja kaikki niihin liittyvät negatiiviset asiat, jotka varmasti suurin osa teistä tietääkin (ei löydy sopivia vaatteita, liikkuminen vaikeahkoa, väsymys, ranta-ärsytys yms), ehkä joskus ovatkin ihan normaalilla tolalla vielä!   


Pitkä on matka ja kivinenkin varmasti, mutta nyt on alkuun päästy. Toivon että syyskuussa sisätautilääkäri on suopea ja kaikki menee hyvin niin että pääsen seuraavaa etappia kohden. Eikö se ole suurinpiirtein niin (mitä täältä nyt olen lukenut) että sisätautilääkärin jälkeen on ravitsemusterapeutti joka laittaa enekuurille 3 kkdeksi, sitten sen jälkeen jos ja kun tavoite enellä on saavutettu, sisätautilääkäri laittaa lähetteen eteenpäin kirurgille, ja sitten juttelu kirurgin kanssa (?), sitten tähystysaikaa, spirometriaa ja verikokeita uudestaan, ja sitten leikkausjonoon? Vai kuinka? Kertokaa :>. Ihan koko Suomen leikattujen / leikkaukseen menevien kokemukset ja tsempit on tervetulleita, ja erityisesti Oulussa leikatut / leikattavaksi menijät /jonossa olijat, kertokaa kokemuksia ja tietoja! :>.


Ei mulla tällä kertaa muuta.



  

Tervetuloa mukaan.
Eri sairaanhoitopiireissä on eri käytännöt. Itse en nähnyt ravitsemusterapeuttia ennen kuin kuukaus ennen leikkausta. Täällä ainakaan ei joudu 10 vkon Enelle jos on laihdutushistoriaa terveyskeskuksen/sairaalan kirjoissa.
Pitkäveteiseltä tuo odottelu tuntui jossainvaiheessa, mutta näin taaksepäin katottuna aika meni nopsaan.

Kiitoa tuhatkeiju.

Niin se näyttää juu olevan (eri käytännöt).

Huomenna aloitan enekuurin. Jännäisää ja hieman pelottaa etukäteen ne mielihalut... Jospa se siitä sitten..

Kyllä se siitä. Tiukasti eteenpäin

tervetuloa!
Meistä aika monella on allekirjoituksessa laitettuna tutkimusten ajankohdat, tutkiskelepas niitä niin eiköhän siitä jotain käsitystä saa siitä kuinka kauan oulussakin menee.

Itselläni leikkaus tehtiin Vaasassa, joten en Oulun aikatauluista tiedä tuon taivaallista, aikasempina vuosina tosin Oulun päässä aikataulut oli aika tukossa mutta jospa ne olis saatu jo järjestettyä kuntoon.

Kiitos Hyeena.

Juu aika monella näyttääkin olevan nuo tutkimukset aikoineen allekirjoituksissa, kiva!


En malta odottaa sisätautilääkärin aikaa syyskuussa... Voihan perä! Mutta ei tässä muuta voi.. Toivottavasti aika kuluisi nopeaa vaan.

Hauskaa viikonloppua kaikille, Oulussa sataa vettä, mutta ei se mitään.

Heipähei ja hyvää syksyä kaikille.

Tänään oli sitten sisätautilääkärin tapaaminen Oysissa (kaksi vkoa sitten verikokeet), ja sieltä näytettiin vihreää valoa eli prosessissa päästiin eteenpäin.

Lääkäri sanoi että seuraavaksi odotan ravintoterapeutin aikaa jonka jälkeen sitten kirurgin tapaaminen ja leikkausjono.

Onko muita Oulussa leikattuja/leikkaukseen Menijöitä? Kertokaa omia kokemuksia ja tilanteita

Onnex olkoon

Väliaikatietoja:

Tänään tuli aika ravintoterapeutille joka on jo ensi maanantaina. Kivan nopeasti tuntuu etenevän nyt asiat

Ja tänään sitte oli ravintoterppa! Siellä oli oikein mukava nainen kertomassa ja opastamassa leikkauksenjälkeistä elämää Eteenpäin. Eli prosessi jatkuu ja taas porskutetaan... kohti seuraavaa etappia eli preoperatiivista käyntiä. Aikaa sinne siis odotellessa.

Tsemppiä Aika saattaa tulla nopeastikin, tosin en Oysin tilannetta tiedä.

Kiitos Valopää juu varmaan tulee parin kk sisään! Leikkaus kuulemma tammikuussa suunnillee. Eli ene sit jouluna .

Heipähei ja tännekin vähän väliaikatietoja

Eli preoperatiivinen aika jossa minulle tehdään gastroskopia ja jossa tapaan kirurgin ja nukkumatin, on kahden viikon päästä perjantaina, eli 21.11, ja viimeinen käynti ennen leikkausta eli ravintoterapeutin ryhmätapaaminen on 9.12

Sitten oottelen vaan lupaa enelle ja leikkausaikaa. Näillä näkymin helmikuussa olisi leikkaus! Aluksi meinasivat että tammikuussa jo, mutta saa nähdä kumpaan ehdin mukaan. Jos tekevät lisävuoroja mitä ovat suunnitelleet niin sitten mahdollisesti jo tammikuussa pääsisin leikkuriin.

Jännittävää ja ihanaa. Uusi elämä edessä kohta. <3.

Päivitystä :

Perjantaina oli tosiaan Preoperatiivinen käynti Oysissa.

Letkunnielentä tehtiin niin että sain tipan kautta rauhottavia lääkkeitä, mutta silti.... voi jestas. Aivan jäätävän inhottava toimenpide. Tuntui siltä ku pyörivä palava puuhalko ois lävistäny yläosaa kehosta. Hyi olkoon.

Mutta Koivukangas ei kuitenkaan nähnyt mitään estettä leikkaukselle (sivulöydöksenä palleatyrä tosin), ja olen nyt leikkausjonossa. Jee!!

Tapasin myös fysioterapeutin jonka kanssa harjoittelimme hengittämistä, asentoja ylösnousuun sängystä, pulloon puhaltamista yms.

Sairaanhoitajan kanssa juttelimme pitkän tovin yleisistä asioista koskien minun terveyttä ja anestesialääkäri kertoi esim sitä että ovat minun kohdalle tehneet tarkan suunnitelman millä tavalla minua seurataan leikkauksessa ja sen jälkeen (koskien pseudotumor cerebri-sairauttani). Paineet aivoissa siis ovat riskinä nousta entisestään leikkauksen aikana.

Tuli olo että huolehditaan hyvin ja ennakoidaan yms.

Nyt 9.12 vielä ryhmätapaaminen ravintoterpan kanssa ja seuraava osa prosessia onki sitte lähteä leikkuupöydälle.

Jännää!

Ihanaa joulunodotusta kaikille!

💚

oi, suahan on perusteellisesti opetettu. kun mut leikattiin Vaasassa niin vasta kun oltiin leikattu opastettiin nousemaan sängystä ja pulloon puhaltelusta ei puhuttu mitään. Mahtavaa että sun asia edistyy noin hienosti! Jään seuraamaan.

HyeeNa!

Juu tosiaan sai kyllä hyvin ohjeita ja oli tosi hieno homma tuo.


Väliaikatietoja :

Kävin 9.12 ryhmätapaamisessa ravintoterpan luona. Meitä oli siellä vain kaksi leikkaukseen menijää. meille kerrottiin leikkausta edeltävästä enestä ja kerrattiin vielä ruoka-asioita.

Tuossa toissapäivänä tuli muuten puhelu; keskiviikkona oikeastaan, eli 3 pv sitten, että leikkaus on 9.2 että enelle mars hetimmiten seuraavana pvänä puhelusta.

Oon mielissään ja innoissaan ja jännitän.
Kolmas päivä eneä siis menossa ja hyvin pyyhkii.

30 päivää The Päivään! 💚

Hei Tonnikeiju88

Joko ENEily aloitettu. Itse aloitan huomenna ja vähän hirvittää. Olen työmatkalla Köpiksessä keskiviikkoon asti ja ollaan 6 hengen porukalla kokouksessa nämä päivät ja herkkuja yllin kyllin. Täytyy vain olla tiukkana ja pitää leikkaus mielessä.

Odotan todella paljon leikkausta ja kevyempää elämää.

Pidetään yhteyttä näin jotta tiedetään miten elämä sujuu leikkauksen jälkeen.

Leenu68

Hienoo! tsemppiä teille molemmille! ENE on raskas mutta painakaa eteenpäin sinnillä vaan!

Hei,
tsemppiä sulle
Itse olen menossa Oysiin 2.2 leikkaukseen ja Ene-dieettiä takana nyt viikko. Tosi hyvin mennyt dieetillä olo. No toki on välillä hetkiä että tekis mieli jotain muutakin mutta kyllä nyt motivaatio on niin korkealla, että ei sen vuoksi voi lipsua
Viime helmikuussa laittoi työterveyslääkäri lähetteen Oysiin ja siitä eteenpäin sitten pikku hiljaa asiat edenneet tähän pisteeseen

Oysissa ollaan ja olen Pikkumasunen! Ohitus siis tehtiin eilen aamulla 08.30-10.00.

Muahan tosiaan jännitti koko vklpn että leikkaako ne vai ei koska olin flunssassa vielä jonkin verran.

Oli helpottava kuulla heti alussa hoitajalta kuitenkin että joo leikataan että eihän sulla kuumetta ole yms jej!!!!

Hoitajan haastattelun jälkeen huoneeseen ja avaruuspukua pukemaan . Ei juma että lähti järki. Ei mahtunu eka päälle. Ja se oli niin kuuma ja ärsyttävä!!! Lisäksi tukisukat oli perseestä. Ne rullautu koko ajan alas. Tekee sitä edelleen. Hoh hoi.
(Ps Oysissa ei näemmä käytetä hurusukkia. Siis äänekkäitä punppaavia sukkia. Ihan normaalit reiteen asti ulottuvat tukisukat nämä ihanuudet on....)

Sain esilääkityksen 08.00 aikaan ja voi pojat mikä hassunhauska ja hulpaisa olo mulle tuli niistä!

Hahahaha.

Kirurgi kävi 08.20 juttelemassa ja olin aika tööt siinä vaiheessa. Naureskelin ja heitin "hyviä " läppiä. : D.

sitte leikkaussaliin.
Siellä hoitajat esitteli ittensä ja mut aseteltiin paikoilleen. Sitte tunsin jotain kylmää kädessä ja nukahdin.

Heräsin matkalla leikkaussalista heräämöön. Kuulin kun ihmiset sanoivat :"nytkö potilas jo heräsi ???".
Yskin todella paljon. Onneksi se on loppunut jo sinne ihan alkumetreille.

Heräämössä sain hyviä ja ihania () lääkkeitä ja lämmintä peittoa.

Ihana Satu kävi moikkaamassa! !!! Oli niin kiva hän on Facebookin ryhmässä aktiivi ja sieltä tunnisti/tiesi että olen heräämössä Juurikin. Hän sattui siellä sitten olemaan muissa asioissa ja ajatteli moikataa samalla mua! Hii. Kyllä tuli jotenki lämmin olo. Vaikka olinkin vähä tööt.

Heräämössä otettiin verikokeita, nukuin paljon, mua tutkittiin 1 h välein (silmät ja kädenpuristus; mun.neurologisia juttuja; ei vakavaa), ja sen semmosta.

Olin heräämössä aika pitkään. Tyyliin 16-16.30 asti.

Osastolla ollessa pyörrytti heti aluks vähän. Yritettiin hoitajan kans että jos olisin päässyt lähtee pissalle.... mutta ku istuin ja olin just lähössä kävelee nii korvat meni ihan lukkoon ja alko pyörryttää.
Noh.. tunti taukoa.. makasin sängyllä pidätellen pissaa (onneksi ei ollut mikään vuosisadan hätä!) Yms.

Kivut ei tässä vaiheessa onneks ollu ollu todellakaan yhtään mitään ainakaan .Toivottavasti ei pahenekaan, ajattelin.

Sitten yritin toisen kerran nousta ylös kävelemään (jotta pääsisin sinne pissalle), mutta tällä kertaa kävi niin että mun alavatsassa tapahtui jotain riipaisevan kipeää. Aloin itkemään. Ja samalla kun maha oli tulessa kivusta, korvat meni lukkoon ja minua alkoi huimaamaan ja oksettaa. Oksensin vaikkei mitään tullut ulos.

Surkuhupaisaa.

Sitten sain kipupiikin lihakseen (vatsakivun vuoksi) sekä suonen kautta pahoinvointilääkettä, ja lopulta n 45 min päästä pääsin vihdoin sinne vessaan ja sain vaihdettua vaatteet yms. Ilman sen suurempia kipuja ja huimauskohtauksia.

Jes. Erävoitto!

Nyt oon aamu ja yö meni suht hyvin. Heräsin kipuihin pari krt ja lisäksi kutina on vähän vaivannut.
Äsken joku täti kävi ottamassa verikokeita.

Tippa menee koko ajan ja ja vettä yritän siemailla nokkamukista.

Ei mulla muuta tähän hätään! Hih.

Olen onnellinen. Niin onnellinen.

Rakastan elämää. 💕💚.

Onnea Pikkumasuna oloon

Kuulostaa niin sun tarina tutulta viikon takaisista ajoista. Se kaamea vihreä puku ja ihqut sukat

Pyydähän kipulääkettä jos vaan yhtään tuntuu siltä, paremmin pystyt liikkumaan.

Tästä uus elämä sitten alkaa

Onnittelut pikkumasusta

Hei kaikille pitkästä aikaa.


Tännekin pitäisi päivittää jotain kuulumisia.

Kaikki on mennyt leikkauksen jälkeen tosi hyvin. Ruokailut sujuu hienosti. Dumping tullut pari kolme kertaa pahasti ja sit lievempänä lisäksi pari kertaa. Mutta muuten ihanaa elämää! Painoin viime vuoden puolella 155.5 kg. Leikkuuaamuna 142 kg. Eli 9.2.2015.

Nyt painan 122 kg!! Eli leikkauksen jälkeen pudonnut 20 kg ja yhteensä 33.5 . Olen niin onnellinen !

Olen löytänyt liikunnanilon. Uinnin kautta. Käyn 3-4 krt vkossa uimassa pitkää matkaa/vesijumppailemassa /joskus myös vesijuoksen.

Mitä teille muille samoihin aikoihin leikatuille kuuluu?

Niin. Kaikille muuten ihanaa kesää 💚💛👌

Luin läpi Hieno pudotus onnea!

Kiitos möhkö oon kyllä tosi onnellinen !