Pipariina koki matkalla rosvosektorin ja joutui lähtöruutuun!

Pitkä aika on mennyt kun olen täällä käynyt, syystäkin kaikki ei mennyt sittenkään niinkuin piti. Vatsalaukun ohitusleikkaus tehtiin minulle noin neljä viikkoa sitten. Kaikki meni hyvin. Leikkauksen jälkeen kudosvuotoa, joten dreeni jäi leikkauksesta. Se poitettiin seuraavana päivänä. Kotiuduin normaalisti toisena päivänä leikkauksesta, kaikki oli hyvin.

Koin olevani välillä huippukunnossa, haravoin, lenkkeilin hiljakseen. Eikä ollut mitään syytä epäillä , että jokin olisi hullusti. 10pv leikkauksesta, herään aamulla oksentamaan, maha sekaisin, onko mahatautia vai jotakin muuta? Onko nämä nyt niitä oireita, joilloin ei saa jäädä odottamaan? Soitto leikkavaan sairaalaan ja saman tien lääkäriin. Tk:ssa ei mennyt kuin tunti ja sitten mentiin jo ambulanssilla kohti sairaalaa. CT-kuvauksessa paljastuu rosvosektori. Olen tietysti siinä ryhmässä mukana, jonka "vanha" mahalaukku kerää nesteet ja on ihan täynnä nestettä. Lisäksi suoli oli tukkeutunut aikaisempien operaatioiden ja niistä tulleiden kiinnikkeiden kautta.

Iso leikkaus oli edessä seuraavana päivänä, jolloin riittävän ammattitaitoinen lääkäri olisi paikalla. Pelko, ahdistus siitä mitä olin itselleni antanut tehdä muodostuivat kuplaksi ajatuksiin. Vaikka luotin koko ajan, siihen että olin hyvissä käsissä. Ensimmäinen leikkaus ei ollut mitään verrattuna tähän korjausleikkaukseen ja sairaalapäiviä kertyi 10. Kotiuduin PEG-letkun ja yli 20cm haavan kanssa. Olo on keskinkertainen. Joka päivä suunta parempaan. Halusin kertoa myös tämän puolen ja mahdollisuuden leikkausta harkitseville. Nyt jos pitäisi päättää uudelleen en suostuisi, mutta tilanne voi olla eri kuukausien päästä. Tarinallani en ketään halua pelotella, mutta leikkaukseen liittyy aina kompikaatioiden riski. Itse tiesin kyllä nimenomaan tästä riskistä, koska ne halusin kartoittaa ennen leikkauspäätöstä. Painoa kertyi sairaalassa yli 8kiloa jotka olen saanut pois. Muuten painonlasku ensimmäisestä leikkauksesta noin 4,5kg.

No, no huh, huh. Onneksi kuitenkin selvisit ja vointikin parempaan päin menossa. Aikamoinen sattuma kun olen juuri lukenut viimepäivinä suolen kiertymistä ja suolitukoksista ym. ja kyselin tälläkin palstalla juuri onko kellään käsitystä kuinka yleisiä ne on. esim 10-20 vuoden ajalla, et vähän tietäs mitä on odotettavissa.

Itselläkään ei ole mennyt yksikään leikkaus aivan putkeen ja niitä kuitenkin on jotakuinkin 10 kertaa, minulla on myös paljon kiinnikkeitä ym. joten se onkin viime päivinä taas mietityttänyt, et mun tuurilla olen vielä vaikeuksissa.

Mutta kiitos tarinastasi, minusta on todella hienoa, että kerrotte niistä komplikaatioista ja näistä ikävänkin puoleisista seurauksista, että me vasta leikkaukseen menevät osaisimme, kipujen tai muiden ongelmien tultua hakeutua ajoissa hoitoon.

Kiitos tarinasta, myös näitä ei niin onnistuneita on kiva kuulla...
Toivottavasti vointisi alkaa kohenemaan ja tilanne paranemaan...

No huh huh Pipariina, jopas on ollut kokemus! Toivottavasti toivut pian ja mieli muuttuu paremmaksi! Tiedätkö kauanko PEG-letkua pidetään?

Peg-letkua pidetään 4 viikkoa. Itselläni on vielä sellainen suolen ahtauman jäljiltä.

Kiitos tsempeistä, niitä todella tarvitaan! Merja, et ole turhaan asiaa pohtinut. Nytkin lääkärit sanoivat, ettei voida luvata, ettei näin enää käy minullekaan. Mulla aikaisempia leikkauksia on "vain" 4. Peg- letku poistetaan mulla ilmeisesti jo ensi viikolla. Sieltä ei ole tullut oikeastaan enää mitään. Mikä on siis hyvä asia. Suolisto toimii ainakin nyt niin kuin kuuluu. Tikit sain pois piiitkältä haavalta, sekin oli tässä päivässä kiva!

Tsemppiä

Päivä päivältä täällä petrataan vointia. Tänään uskaltauduin pihalle pienelle vaunukävelylle, kyllä teki hyvää. Peg-letkun sain pois ja sen myötä olo tuntuu jo huomattavasti normaalimmalta. Kipuja on, mutta niitä tulee vielä tovi olemaankin. Ainoa positiivinen asia joka tässä kauheudessa on, on se että paino todella putoaa. Enen aloituksesta tippunut nyt yli 20kg! Bmi on 32 ja rapiat.

Mites olette uskaltaneet aloittaa salaatin syönnin. KOvasti tekisi mieli jotain RAIKASTA, mutta olen nyt jotenkin hirveen epävarma noiden ruokailujen kanssa. Ja miten tomaatin ja kurkun kuoret, oletteko ne poistaneet alussa?Kaikkea olen hiljalleen alkanut maistelemaan, jopa ruisleipää palan!

Onko kukaan Tampereen LILEn toiminnassa mukana? Minkälaista toimintaa täällä järjestetään?

Minun leikkauksestani tulee kaksi kuukautta. Kuorin kurkut ja poistan tomaatista kuoret. Syön kuorittua melonia ihanina makeina paloina ja kuorittuja päärynöitä vielä makeampana. Mansikkasoseenkin siivilöin aluksi, mutta en enää. En ole uskaltautunut kokeilemaan appelsiineja, en ananasta, eli aikalailla varovasti olen edennyt. Ei minusta oikein voi olla liian varovainen, kyllä se ajan mittaan sitten kuitenkin muuttuu normaalimmaksi.

Oma varovaisuuteni lisääntyi, kun pari viikkoa sitten söin liian hätäisesti kolme liian kuivaa broileripyörykkää ja sen jälkeen oksensin ja yökkäsin kolme ja puoli tuntia. En halua toista samanmoista kokemusta!

Tsemppiä sinulle kipuihisi ja ongelmiisi. Kyllä se siitä vielä aikanaan muuttuu, ole vain varovainen itse tarpeeksi pitkään. Hyvä, että olet kertonut meille muillekin tästä kokemuksestasi, on hyvä tietää, että kaikki ei aina suju, eikä elämä muutu taikaiskusta onnelliseksi, kun pääsee leikkaukseen.

Heippa pitkästä aikaa! Aurinko se on jaksanut paistaa vuorostaan tähän risukasaan ja olo on ollut todella hyvä! Toipuminen takapakista on mennyt hitaasti, mutta varmasti. Ja mikä parasta paino putoaa, sitähän tässä haettiin. Nyt leikkauksesta noin 3kk ja painoa on tippunut yhteensä 26kg, joista -13 lähtenyt ekan leikkauksen jälkeen. En ole aikoihin ollut näissä mitoissa ja voinut näin hyvin. Oikeastaan kaikkea olen syönyt ja hyvin tuntuu uppoavan. Määrät on varmaan noin 1 1/2 dl. Makea ei tietenkään dumppaa meikäläistä ( olisi kyllä saanut vähän dumpatakin). Ja karkkiakin siis menee ajoittain ihan liikaa. Tuore leipä tekee mulle todella kivistävän olon ja pieni pala täyttää todella nopeasti. Juomisen muistaminen voi sitten olla hankalaa...Kokeilinpa siinä eräänä kesäiltana pikkuisen alkoholipitoista juomaakin. Jostain syystä ei tullut muutamasta siideristä sen kummempaa vaikutusta kuin ennekään. Alussa mietin, että miten seurassa pystyy syömään ilman, että se herättää ihmetystä. En ole joutunut pienien annosten kanssa edes kysymysten kohteeksi, salaatilla pystyy hämäämään todella hyvin.

Alun isot ongelmien myötä pidin ratkaisuani liian rajuna, mutta nyt voin rehellisesti sanoa olevani todella tyytyväinen.

No huh. Enpä ollut tuommoisesta kuullutkaan, että vanha masu voi tehdä tepposet.
Onneksi olet paranemaan päin
taas saa olla onnellinen, että itselle tehtiin sleeve, niin ei tarvitse vanhasta masusta murehtia

Tsemppiä pipariinalle jatkoon