muumimamman tarinat

Onko muuten kenellekkään tietoa tei ylipäätään, kuinka yleisiä ne suolen kiertymät ja suolitukokset on leikatuilla ?
Esim verrattuna normi ihmisiin kai niitä niillekkin voi tulla, kun olin pieni naapurista kuoli 18- vuotias tyttö ns. suolisolmuun, mut ei kai se kauhean yleistä ole. Mutta itsellä ei ole tullut mitään käsitystä asiasta. esim 10 vuoden aikana leikkauksesta, onko se odotettavissa tuleeko mahdollisesti kaikille leikatuille esim. jossain vaiheessa.

Pohdin edelleen, eikö periaatteessa ole ihan yhtä mahdollista saada esim. suolen kiertymä tai jopa suolitukos, jonka joku vanha kiinnike on saanut aikaan, ihan ilman leikkaustakin, eli jos joku kiinnike sattuu pyörimään suolen ympärille.
Täällä keskustellut suolitukokset on vissii myös ollut niitä, missä syöty ruoka on tukkinut suolen, vai olenko käsit. väärin, vai oliko kuitenkin ollut molemmista syistä johtuvia.

Hei mites se hansun jalka joko on parantunut? oletko mennyt jo töihin?

Entäs se lihava89: kuntokuuri miten on lähtenny kulkee, onko rankkaa? eikös sulla ollut pieniä lapsiakin, ei oo varmaan helppolöytää sitä treeni aikaa? mut onhan sitä energiaa vissiin nuoremmalla vähän enemmän, kun meillä mummoilla ja sulla vaikuttaa jo varmaan pudotetut kilotkin jaksamiseen. Ei muuta kun tsemppiä.
Saitko muuten sen tupakkilakon onnistuu, vai lipesitkö?
Itse en nimittäin kyennyt laiduttamaan ja tupakkalakkoon samaan aikaan koskaan ja olen sitä mieltä ettei siitä kannattaisikaan, ottaa mitään ylimääräistä stressiä. Minusta on kuitenkin parempi ensin laihtuu ja lopettaa vasta sen jälkeen, kun niin, että molemmat asiat kärsii ja elämä on yhtä piinaa. Mutta toki teet kuten haluat ja mikä sinulle on parasta. Itse lihoin 18 kg heti lopetuksen jälkeen, vaikka kuin vahdin syömisiäni, tosin se että olin 9 vk, melkein makuu asennossa vaikutti asiaan myös, mutta joka kerta paino on noussut 10-15 kg, mut mie kyllä poltinkin paljon, kun univaikeuksien ja kipujen vuoksi ravasin yölläkin tupakilla vähän välii, joten maxi askikaan ei aina riittänyt.

Eipä ole kuntoutunut tuo minun koipeni. Nyt leikkaushaava tulehtui, just kävin antibiootit hakemassa. Sairaslomaa ensi viikon keskiviikkoon.

No, voi harmi et tulehtui, mut mikäs tämmösillä keleillä on sitte lomailla, on sit saikulla tai kesälomalla, kuten minä.

Tietysti toivoa täytyy et paranis kuitenkin nopeesti, on sitä kaikenmoista kivaakin tekemistä näin keväisin ja kai sit' on kuitenkin, jonkun verran varottavakin, ettei siihen mikään osu. Miä meinasin paistuu just, kun olin ulkona vahtii ukkoa, kun nosteli kuorma-autolla/hiiopilla vähän pihalaattoja ja aitaelementtejä aidan yli pihan puolelle, oli vähän varottava sähkölankoi ja ettei auto kaadu, ku ei tuki jalat oikein ollut yhteistyö halusia. Laittelin aamusta vähän kesäkukkii ym.

Heippati, en tiiä arvaako tätä vieläkään julkaista, mutta otan riskin, sain perjantaina puhelun leikkausaika 4.6. ja tänään sitten uuden soiton, aikaa siirretiin kuitenkin viikolla 10.6. sisään ja 11.6. leikkaus, nyt olenkin sitten aivan täpinöissä, peukalot ja varpaat pystyyn, etten sairastu, tai aikaa sieltä puolelta siirretä.
Eneillyt olenkin jo valmiiksi, kun lääkäriltä tiedon sain, että saatan keretä jo ennen juhannusta. Olin ruoka enellä ja perjantaista alkaen pusseilla ja voin kertoo, et kyllä on vaikeaa, nämä pussiruuat minulle, tosin nyt kokeilin Nutriletin ja ne on mielestäni paremman makuisia, pahaa on, mutta kyllä se on nyt pakko vetää, vaik onkin vaikeampaa. Ruokamääriin ja sillä eneilyyn en uskalla luottaa, kun on viimeinen tosi kyseessä. Nyt vain vartoon papereita, että nään oikein mustaa valkoisella, ehkä sitten jo toivo enempi herää.

Se on nyt toivottavasti sitte vanhan elämän viimeiset 3 viikkoa alkanut

Onnittelut leikkausajasta

En tiedä, että saisinko tunkea tähän väliin. Mutta kokeillaan

Olen 23 vuotias nainen lahdesta ja painoa sen 123kg. Sain lähetteen tuossa 2.5.2013 erikois lääkärille, vastaanotolle pääsen luultavasti
loka -marraskuussa.

Tahtoisin tiedustella miten pitkään saattaa mennä ensimmäisestä lääkäri tapaamisesta itse toimenpiteeseen. Eli leikkaukseen? Kokemuksia?

Tervetuloa vaan, minä en pysty sanomaan miten pitkään, kun minulla on oma muu terveydentila esim. rytmihäiriöt lykynnyt leikkausta.
Ilmeisesti, mitä olen lukenut vaihtelee paikkakunnittain ja yksityiselle jos menee voi päästä jo parinkin kuukauden sisällä, julkisella puolella kai odottelu aika on vähintään vuoden, mutta huom. tämä on vain minun käsitys, toivottavasti muut leikkauksessa jo käyneet kertoo myös käsityksestään.

Tilanne elää myös Lahdessa välillä jonot on pitemmät ja välillä lyhemmät, nyt Lahdessa ei ollut pitkiä jonoja, joten ei sitä tiedä, joudut kuitenkin vielä tapaamaan ravintoterapeuttia ja tehdään monia kokeita aina voit kysyä myös sitltä ravintoterapeutilta, hän on aina ajan hermolla, kun tapaa leikkaukseen meneviä ja tulevia.
Ei muutakun tsemppiä ja tervetuloa mukaan kirjoittelemaan.

Tänään on ollut ihan paska päivä, mulla on koko ajan ollut ihan järjetön nälkä. Koko ajan pitäisi jotain syyä, no olen sitten sokerittomia mynttonia pistellyt ja sorruin yhteen lihapalaankin pussien lisäksi, no siinä ei tietty ollu hiilareita jos valoisaa puolta etsii, olen kai tehnyt suru työtä entisiin syömisiin, kyllä on käynyt mielessä, varmaan sata kertaa, et olisko kuitenkin pitänny vielä vetää viimeinen mäkki ateria, mut olen hillinnyt himoni, tiukkaa kyllä tekee, mut mie tiesin et noi pussit ei oo mun juttu, mut siltikin varmaan parempi kun ruualla, koska sitä saattaisi alkaa lisäilee, kun nälkä ei lähde ja maha senkun kurisee. tosin nyt siellä kurisee mynttonitkin.

Apuva, vielä reilu kaksiviikkoa jäljellä, mie en enää jaksais, mut pakkohan se on, ken leikkin ryhtyy, se leikin kesäköön

Älä ajattele ettet enää koskaa saisi syödä jotakin

Sitku sinut on leikattu ja olet parantunut niin ihan hyvin voit käydä mäkkärissä, silloin ei kyl enää mee ateriaa. Ja jossain vaiheessa huomaa, ettei välttämättä tee edes mieli. Mielihalut vaan kasvaa kun miettii etten enää ikinä voi syödä sitä jne. Itelläni oli sama ennen leikkausta, ajattelin et jos nyt vedän viimeisen kerran jonkun kunnon rasvahiilarimätöt jne.

Ennen leikkausta oli kausia että tuli aika paljon vedettyä pikaruokaa. Mut nyt en ees muista milloin oon viimeksi mäkkärissä käynyt. Eikä ole tehnyt edes mieli enää... Jos yhtään lohduttaa, mutta minulle on tullut rasvaisesta ruuasta semmoinen "puristava vanne" rinnan alapuolelle. Joten sekin varmasti auttaa, ettei ole tehnyt mieli syödä. Mutta välillä ollaan tilattu kotiin esim pizzaa, ja sit siitä syön 3-4 kertaa

Ja jonnekki kirjoitinkin et makean sito on kokoajan vaan mennyt siihen, et ei pysty syömään kohta ollenkaan kun tulee huono olo. Leikkauksen jälkeen pystyin syömään, mut nyt ku on mennyt se 6kk niin joku suklaakuorrutteinen jäätelö tekee huonon olon. Samoin pieni pala kakkua. Muutaman kerran on tullut koettua ja luulen et kohta se on kyl tuol takaraivossa tiedossa ettei tarvi edes kokeilla Ei tee mieli kun tietää et puskee tuskan hiki ja vatsalaukku kääntyy ympäri

Ihana kuulla, että makean ja rasvaisen himot helpottaa, sitä odotellessa, aion noudattaa vinkkiäsi ja yrittää lopettaa ajattelu kielletyistä ruuista, nyt tulee se päivä vielä et kaikkee voi maistella. (Kai se minulla vain on nyt jonkin asteista itse sääliäkin, esim. mies ja lapset voi mättää herkkuja ja ruokaa mielin määrin ilman lihomista. Vaikka olen siitä iloinen ettei ne liho, niin samalla kait kateellinen, kun itse lihoo, kun vain katselee kun muut syö.) No tasan ei käy onnen lahjat Ja kaikki muu vain haisee niiin hyvälle ja noi pussiruuat niin pahalle, mutta loppu suoralla ollaan, joten ei pitäis valittaa, mutta pakko purnaa, kun se kuitenkin vähän auttaa, kun huomaa miten tyhmältä nää omat jutut näyttää kirjotettuna

Helmikuusta painoa on tippunut 10 kg, joten kaikesta huolimatta jotain myönteistäkin on tapahtunut, yhteensä nyt 13 kg.

Hienoa!

Minä kävin tuolla Rolssissa viikonloppuna ja tilasin Mama-aterian isona.... Veli söi ranskikset, joi limpparin ja minä nautin 1/2 hampurilaisesta. Hyvää oli, mutta enempää ei mennyt... Maistoin ehkä 6kpl ranskalaisia, mutta ne ei olleet herkkua vieläkään .

Kaikkea voi siis syödä ja siitä normaalista pizzastakin minä syön ja 4 kertaa... Ei tosin kovin usein tee mieli niitä "herkkuja". Kotiruoka on parempaa.

Kyllä on elämä tällä hetkellä vissiin tylsää, kun tulee täälläkin käytyä vähän väliä kattomassa, olisiko joku jo jotain kirjuutellu, ja jos ei oo, ni oon kyllä pettynny. Ei tässä oikein osaa keskittyy yhtään mihinkään, kuhan kulutan aikaa ja pitelen nälkää.

Vettä ja purkkaa nii helpottaa nälkää

Taitaapi porukoilla olla kevät kiireitä, kun kirjoittelu on aika vähäistä, harmi just, kun lomailen ja olisi aikaa lueskella. Minuu edelleen jänskättää, et ei tulisi mitään ikävää / peruutusta. Paino tipuu tosi hitaasti, mut ei sillä toivottavasti ole enää väliä. Tavoite 3-4 kg tavoite on saavutettu. mennään ton Lihava89 kanssa aika samoilla luvuilla pituus 170 paino 97-98 sillä erotuksella tietty et mua ei oo vielä leikattu. ( Tai niin olin muistavinani, sori jos muistan väärin)

Hoitajan tapaamisessa ja kokeissa Lahdessa käyty, nyt loppu rutistus, oli vain mielettömän mukava ja ystävällinen hoitaja, ihan tuli sellainen fiilis, kun olisi isolla rahalla menossa johonkin luksus hotelliin, (tosin en ole niissä käynyt, mut mitä telkkarista oon katellellut).

Voi olisipa kaikki yhtä mukavia, niin varmasti tulee hyvä reissu ja kestää kivutkin paremmin ja siten myös paraneminen pääsee vauhtiin, keukot vain tuli pirun kipeeksi pulloon puhaltelusta ;( et saapa nähä, vähän on tukkonen olo, allergia puskee päälle, mut toivossa eletään.

Leikkaus tehty, ja tänään kotiuduttu joten kaikki hyvin, hegissä selvisin kaikesta huolimatta mikä pää asia. Ja nyt vain pranneltava ja opeteltava uutta elämää.

2 viikkoa mennyt leikkauksesta ja hyvin menee, ei ongelmaa syömisessä eikä juomisessa, hieman ollut paha olo, en tiiä pukkaako mahatautia jota meidän nuorisossa on vai johtuuko muusta. Se tästä tietty puuttuisi toivottavasti ei tule, en tiiä kestääkö haavat vielä oksentelua.

Paino ei ole tippunut kun 3.2 kg eli ei juuri mitään, mutta kait se siitä alkaa pikkuhiljaa putoomaan.

Painohan on tippunut ihan ok! 1,6kg/viikko... Sitä vain itse sokeutuu pudotukselle, kun kaikki pitäis saada heti. Minuakin alkuun syletti, kun toiset tipauttelivat tolkuttomia määriä heti alkuviikoilla. Itse olin hidas taapertaja, mutta hyvin on paino alas tullut

Malttia vaan ja toivottavasti mahatauti ohittelee sinut!

Vau sä oot ehtinyt jo käymään leikkauksessa, onnittelut pienestä masusta! En ole kauheasti ehtinyt täällä lueskelemaan mutta miten menee? Mikä on tilanne nyt ?

Eka viikko meni tosi hyvin, sit alkoi ilma ja vatsavaivoja enempi, vatsa tosi kovalla ja sit menee sekaisin aika kovia kipukohtauksia ollut, mutta kai ne ajan kanssa helpottaa, kun masu tottuu uuteen ruokailuun, olen nyt aloittanut maitohappopakteerit jos vähän tasaisi toimintaa.
Paino jumittaa ei ole pariin viikkon liikahtanut mihinkään, 91.2 eli 20 kg pudotettu 200 gramman päästä. Leikkauksesta vain 4,8.

Muuten menee hyvin, lääkkeitä vähentänyt ja Panacodit joita meni 6 pv. lopettanut kokonaan. Para-tapsia otan kipujen mukaan max. 3 pv.

Olkkaria remontoitu katto ja seinät valmiit listoja puuttuu sitten saa kasattua uudet hyllyt ja vitriinit ja senkki. Uudet verhot pitäisi myös löytää, sitte sohvat ja keittiön pöytä ym. jatkuu.... sitä mukaan kun huvittaa. Olen varsinainen aamuvirkku nykyään en juriikaan pysty nukkumaan yli kuuteen aamulla, joten kun muut nukkuu roikun koneella tai luen ja odottelen et saan ukon hereille ja päästään jatkamaan, mie oon ollu lähinnä pomottamassa ja roikkunut tapeetin alapäässä ja vahtinut työn jälkeä.
Jokos sinä ole päässyt työrytmiin sinuiksi.

Uusi kampaus sinulla taas, minulla on nyt muuten kait saman mittainen, paitsi mulla on etu tukka lyhyt. Itseni tekisi mieli kyniä nämä hiukset ihan lyhyiksi muuten, mutta naaman ja korvien välille jotku pitemmät siipat, kun tää lyhenee koko ajan muutenkin, kun pyy maailman lopun edellä, mut naama ja kaksoileukaa on sen verran, etten ole vielä kehdannut.
Mie kuitenkin vaalennan värin poistajalla ja on mulla muutama raitakin joten sekin kuluttaa hiuksia nyt ovat mielestäni jotekin tylsät kuitenkin ja viime kertainen leikkaus ei mennyt putkeen, joten jotain tarvis tehdä ja vaihtelu virkistää.