Riki esittäytyy

Heippa kakille,

Olen Riki Päijät-Hämeestä ja uusi tällä foorumilla. Olen koko aikuisikäni ollut lihava ja lisäksi sairastanut tyyppi 1 diabetestä. BMI on tällä hetkellä 39,7 ja ikää yli 40v. Vihdoinkin pääsin lihavuusleikkausarvioon ja ensimmäinen lääkärikäynti on takana. Ravitsemusterapeutin aika on helmikuun loppupuolella. Jos kaikki menee suunnitellusti ja minut hyväksytään leikkaukseen, niin ohitus olisi edessä joskus loppusyksyllä Lahdessa.

Eniten jännittää painon pudotus ennen leikkausta. Ykköstyypin diabeetikkona kun hommassa on aika monta muuttujaa eikä painon pudotus ole onnistunut tähänkään mennnessä. Minua kiinnostaisi kuulla onko täällä ketään jo leikattua ykköstyypin diabeetikkoa? Kaikki kokemukset olisivat tervetulleita. Kun sairaalassakaan ei sisätautilääkärillä ollut kertoa kokemuksia yhdestäkään vastaavasta tapauksesta.

Riki

Hei Riki ja tervetuloa joukkoon!
Ajattelin heti, että miten sinulle leikkaus vaikuttaa diabetekseen. Kun monet, joilla on 2 tyypin diabetes, ovat saaneet jättää diab.lääkkeet leikkauspöydälle. Liekkö 1 ja 2- tyypeillä eroja..

Kyllä 1- ja 2 tyypeillä on eroa.

Tervetuloa Riki palstalle!

Toivottavasti löydät jonkun ennakkotapauksen ja saat neuvoteltua itsellesi sopivan tavan sen leikkausta edeltävän laihdutuksen ajaksi!

Kiitos tervetulotoivotuksista!

Kyllä, 1 ja 2 tyypin diabeteksellä on suuri ero. 1 tyypin diabeetikon haima on lopettanut kokonaan tuottamasta insuliinia, josta syytä insuliini pitää aina pistää kehon ulkopuolelta. Mikään asia ei palauta haiman toimintaa eli laihdutus ei poista insuliinipistoksiani, se vain vähentää pistettävän insuliinin määrää.

2 tyyppiläisellä kudokset eivät pysty hyödyntämään haiman tuotamaa insuliinia, joten tässä kohtaa rasvakudosten pieneneminen auttaa insuliinin imeytymiseen ja lääkehoidon tarpeen häviämiseen.

Hei ja tervetuloa...

Mä myös Päijät-Hämeestä ja vähän erijanassa kuljen... sis.tautilääkärin tapasin viime viikolla ja maaliskuun puolessa välissä on ravitsemussuunnittelija...

Kiva kun on lisää meitä alkutaipaleella olevia. Samassa paikassa leikataan, jos sinne asti päästään. Alkuhommat vähän erilaiset meillä keskisuomalaisilla, leikkaus lahdessa ostopalveluna.

Tervetuloa Riki mukaan keskustelemaan. Täältä on löytynyt hyvin vastaukset mieltä painaviin asioihin ja niihinkin, mitä ei oo osannut kysyä

Tervetuloa mukaan. Ravintoterppa tai lekuri osaa neuvoa, miten juuri sinulle on paras keino ja millä ruokavaliolla tiputtaa painoa ennen leikkausta.

Niinpä niin. Minun lihavuusleikkauspolkuni päättyi tällä erää tähän. Työryhmä ei suostunut laittamaan minua leikkausjonoon ja he tekivät konsultaatiopyynön psykalle. Perusteluina työryhmällä oli tunnesyöminen, vääristynyt suhde ruokaan ja tyyppi 1 diabetes. Kuulemma leikkaus voi olla vielä joskus mahdollinen mutta nuppi pitää ensin saada hallintaan.

Jostain syytä tämä ei yllättänyt yhtään. Jo ravitsemusterapeutin asenne oli hyvin kielteinen ja epäilevä. Hän kertoi taapaamisella VAIN niistä leikatuista, joille oli tullut ongelmia ja jotka olivat katuneet leikkausta. Yhtään onnistunutta potilastarinaa hän ei kertonut. Syömisen hallinnan kanssa olen ollut aiemminkin psykalla juttelemassa ja mitään mullistavaa en ole niistä käynneistä itselleni saanut. Josko tämä kerta olisi erilainen, tiedä häntä. Jollain tasolla luulen, että minun loppuelämäni on ylipainoinen hamaan hautaan asti. Nyt ei ole kovin positiiviset fiilikset.

Tosi kurja uutinen Mutta usko pois, ei ne sitä päätöstä ilkeyttään tehnyt. Tuo on kuitenkin tosi hyvä uutinen et sait konsultaatiopyynnön psykalle, sehän tarkoittaa että ylipainoasiaa lähdetään työstämään.

Mä olen itse saanut kolmasti pakit heti alkumetreillä, nyt vasta ensimmäistä kertaa pääsen niin pitkälle että menossa varsinaiseen lihavuusleikkausarvioon.

Jollain tasolla luulen, että minun loppuelämäni on ylipainoinen hamaan hautaan asti. Nyt ei ole kovin positiiviset fiilikset.

Tsemppiä Riki!! Ajattelevat varmasti sinun hyvinvointiasi siinä tiimissä, ja mitä vaaraa tuolla tunnesyömisellä olisi leikkauksen jälkeen sinulle!
Ja nythän siihen apua olet saamassa, joten varmasti se leikkaus siellä edessä aikanaan on, kun olet siihen valmis.
Lueskelin tuossa Kimbyn kirjoituksia, löytyiskö niistä ehkä sinulle tukea tässä tilanteessa?

Juu, en epäile yhtään etteikö tämä päätös heiltä ole ihan asianmukainen ja varmasti oikea. Ei siinä mitään. Lähinnä olen pettynyt itseeni ja en jaksa uskoa että koskaan tulen saamaan näitä ongelmia haltuun/kuntoon. Kaipa sen olisin jo osannut hoitaa jos minulla olisi siihen voimavarat ja keinot. Olen skeptinen psykan suhteen, sen jo monta kertaa kokeilleena. Eikä leikkaus todellakaan hoidan tunnesyömistä, tiedän sen.

Oi voi, tsemppiä täältä

Ihan uteliaisuuttani kysyn, että kuinka he ilmottivat tämän asian? Soittivatko vai tuliko kirje kotiin? ... Mä meinaan oottelen sen obetiimin päätöstä omalta kohdalta ja mitään ei kuulu

Lähinnä olen pettynyt itseeni ja en jaksa uskoa että koskaan tulen saamaan näitä ongelmia haltuun/kuntoon. Kaipa sen olisin jo osannut hoitaa jos minulla olisi siihen voimavarat ja keinot. Olen skeptinen psykan suhteen, sen jo monta kertaa kokeilleena.

Hei Riki, sulle tulee alan ammattilaiset siihen tukijoukoiksi, joten ei sun tartte yksinään tuota taistelua käydä. Ja koska voimavarat ja keinot itseltä loppuu, niin silloinhan ulkopuolinen apu on paikallaan. Ja vaadittava, että sitä apua myös saa.

Itse uskon vahvasti vertaistukeen asiassa kuin asiassa, joten toivotaan että sinulle sellaista löytyy meistä täältä foorumilta tai sitten sieltä siviilistä jotka potkii eteenpäin. Kunhan tuo suurin pettymys sulta haihtuu, niin skeptisyys nollille, ja uuteen taistoon!

Pellukka, olin pyytänyt arviokäynnillä obetiimin sairaanhoitajaa soittamaan ja ilmoittamaan tiimin tuloksen kaikissa tapauksissa. Joten sh soitti ja ilmoitti, että lekuri soittaa seuraavana päivänä ja haluaa itse kertoa tilanteen. Niin se lekuri sitten soitti ja kertoi konsultaatiopyynnöstä ja heippa. Siinä ei turhia jaariteltu. EDIT 28.4.13 klo 19:10: työryhmän palaveri oli ollut viikolla 16.

Kiitos kaikille kannustavista sanoistanne. Toivon sydämeni pohjasta, että tällä kertaa psykan keikka on antoisa, tukeva ja asiaa eteenpäin vievä. Toistan itseäni, mutta olen ollut psykalla ennenkin mm. näiden asioiden tiimoilta, eikä sieltä ole löytynyt tarpeeksi minulle apua. Siksi olen varpaillani myös sen suunnan suhteen, tälläkin kertaa.

Eli mä elättelen täällä toivetta, että mä olen mennyt tästä palaverista jatkoon tai sitten mun asia käsitellään vasta toukokuun Obetiimissä... En kyllä ole siellä tavannut vielä edes mitään sairaanhoitajaa, ainoostaan sisätautilääkärin ja ravitsemussuunnittelijan, jotka molemmat näytti vihreetä... en kyl ees tiedä keneltä sen lähetteen perään pitäis alkaa kyseleen...

Riki, sulle toivotan hyvää jatkoa... toivottavasti saat avun ja jonain päivänä mahdollisuuden leikkaukseen

Pellukka: sä voit kysyä sisätautien polilta tai ravitsemussuunnittelijalta. Kannattaa kysellä, koska jos lähete etenee niin seuraava yhteydenotto on kirurgian polilta ja siihen menee jotain 3kk.