Puksu esittäytyy

Kysymyksiä pyörii päässäni toinen toisensa jälkeen, kun vain saisi ne sanoiksi muutettua. Osittain vastauksia olenkin jo saanut lukiessani teidän kokemuksia. Täytyy tässä yrittää tsempata itseään tulevaan koettelemukseen. Leikkaukseen tähtääviä kokeita on tehty jo useita. Mahalaukun tähystys olisi vielä edessäpäin aivan lähiaikana. Odottelen kutsua. Leikkaukseen haluan mennä ihan terveydellisyyden takia ja tietenkin toivossa saada itselleen kevyempi olo. Sairauksia on jo kertynyt monenlaista, uniapneasta heikentyneeseen sokerin sietokykyyn, selkäsärystä verenpaineeseen asti. Leikkaus tehdään mahdollisesti ensivuoden alkupuolella.
Ikää on kertynyt 62 vuotta. Pituus 154cm, painoa pahimmillaan 123kg. Pikkuhiljaa olen saanut sitä itsekseen pudotettua, mutta nyt se on jostakin syystä jumittuna 112-109kg välille. Heijaa siinä edestakaisin.
Ravintoterapeutin kanssa oli puhetta että voisin kokeilla pian siirtyä pussikeitoille. Aivan vieraita ne ei mulle ole, koska osittain niillä ja oikean ruuan avulla pudotin lähes 30kg painoa muutama vuosi sitten. Valitettavasti kilot tuli tuplaten takaisin. Aika masentavalta tuntuu tilanne sellaisen urakan jälkeen, kun huomaa taistelun jälkeen epäonnistuneen. Pienempiä yrityksiä on ollut useita.
Eniten minua mietityttään, että minkälaista on käytännön elämä leikkauksen jälkeen? Tuleeko siitä vielä hankalampaa kuin nyt? Kuinka pian niihin muutoksiin tottuu? Oletteko saanee kuinka tarkan ohjeet sitä mitä saatte syödä leikkauksen jälkeen? Entä kuinka pitkään on kontrollikäyntejä sairaalassa, että ravintoterapeutilla leikkauksen jälkeen? Onko kaikilla paikkakunnilla vertaistuki ryhmää? Kertoako tulevasta leikkauksesta tutuille vai ei? Itse en ole vielä kertonut muille kuin perheelleni. Jossakin kun on tullut puhetta laihdutusleikkauksista, niin aika kielteinen kanta on ihmisillä leikkauksiin. Itsekin olen ollut myös hyvin epäilevästi suhtautuva, mutta nyt olen ruvennut ajattelemaan sitä terveydenkannalta. Onneksi olen luoteeltaan ennakkoluuloton, joten ei muuta kuin toivotaan parempaa huomista.

Heippa!

Tervetuloa joukkoon. Käyppä lukaseen tollanen netti osoite ku http://www.foteg.fi/index.php?mid=1. on näitä leikkauksia tekevien lääkäreiden sivu.

Hyvä on syödä ja juoda toisinaan jotain pikkuongelmii ja jotkut ruuat tökkii, mutta muuten elelen ihan normaalisti ja oon onnellinen tilaani.

Eneily alkaa sitten huomenna. Toivottavasti löytyy itsekuria tiukempaan kuuriin.

Pian alkaa lopullinen eneily. Leikkaus ajaksi on ilmoitettu 9.4

Onnea leikkausajasta! (:

Tsemppiä eneilyyn ja onnea leikkuriajasta!

Viikko eneilyä takana -5kg 3viikkon päästä leikkaukseen.

Voi harmi,kuinkahan nyt leikkauksen käy, kun jostakin syystä eilen nousi kuume ja leikkaukseen ei ole aikaa kuin noin kaksiviikkoa. Mitään flunssan oireita ei ole, niin mistä tämä kuume johtuuu, päätä vain särkee. Painokin on jäänyt jo viikon junnailemaan samoille lukemille vaikka eneily on menossa.

Kyllä se kuume hoitunee kahdessa viikossa. Muistat levätä kunnolla ja hoitaa pöpöt pois/loppuun asti. Älä lähde puolikuntoisena töihin yrittelemäänkkään. Ja käy lääkärissä, jos tilanne huononee tai pitkittyy. Lääkekuurit kannattaa ottaa nyt ajoissa ja muista kertoo lääkärille, että olet menossa isompaan leikkaukseen ja sitä varten pitäisi olla kunnossa!

Kiitos Hansu. Kaksi päivää olen nyt urakalla lepäillyt ja nestettä juonut ja juossut vähänväliä vessassa. Paineita lisää kun tarttee käydä mökkiä lämmittämässä pääsiäiseksi. Vieraat tulee keskiviikkona ja he ovat tottuneet viettämään perinteisesti pääsiäisen mökillä. Siellä ei ole sähköjä niin peruslämpö on uunilämmityksen varassa. Mut mukaavaahan se on että tulee vieraita, saa ajatuksiin muutakin kuin leikkaus. Meillä mies joutuu melkein heti polvileikkaukseen kun itse pääsen sairaalasta pois. Sitten on kotona kaksi toipilasta

Onneksi tänään on jo kuumeeton päivä. Voiko eneilyn aikana mennä säästöliekille. Olen yrittänyt syödä ohjeitten mukaa. Pussijen lisäksi, vain tomattia, paprikkaa, kukka-parsa-keräkaalia ja sieniä.

Nytkähtihän se paino jo hieman alaspäin. Kokonais pudotus vuoden aikana on nyt 23kg. Enää 6 pv leikkaukseen. Jännittää..

Tsemppiä Puksu loppujännitykseen! :sunny:
Viikon päästä sinut on jo leikattu! :sunny:

Hieno että sulla on heti leikkauksen jälkeen ruvennut menemään hyvin, se antaa uskoa kyllä omankin leikkauksen onnistumiseen. Tässä yhtenä iltana tuli sellainen "pakokauhu" ajatus, että mitä sitä on oikein itselleen tekemässä, mutta onneksi mies sai ajatukset muuttumaan kertomalla, että hänen isälleen oli jo kauan sitten jouduttu tekemään vatsalaukun pienentäminen vatsahaavan leikkauksen yhteydessä. Alussa hänkään ei olut pystynyt syömään kuin pieniä annoksia. Jännintä tässä jutussa on se, kun en koskaan ollut huomannut mitään erikoista appeni ruokailussa. Ennätettiin kuitenkin n.30v olla aina sillointällöin saman ruokapöydän ääressä syömässä. Kuoli yli kahdeksankymppisenä keuhkosyöpään. Olisi tosi ihanaa jos ajankuluessa näin oppisi elämään pienen mahan kanssa.

Tsemppiä loppusuoralle! Ainakin minulla meni kaikki oikein hyvin ja nyt kaksi viikkoa leikkauksesta tuntuu siltä, että ei mitään kovin kummallista olisi tehtykään. Tuo appesi vointi tuntuu ihan mahdolliselta.

Ei tuota pientä masua enään niin huomioi vuosien päästä. Minulla nyt kolmas vuosi menossa ja elämä rullaa painollaan eteenpäin. Ravintoloissakin normaaliin tapaan jo ruokailen ongelmitta. Kaikkea muuta voin syödä, mutta nyt on tuo sokeri kiellettyjen listalla. Onneksi makeutusaineet on keksitty.

Älä anna pakokauhulle valtaa. On tosin tervettä puntaroida asioita mielessään ja läpikäydä vaihtoehtoja. Itsekin tänään lääkärikäynnin jälkeen mietin ratkaisuani ja samaan hengenvetoon totesin, että tää yhäkin on parasta mitä olen itselleni tehnyt. En suostu katumaan en... Se nyt on pientä jos joutuu suklaalle ja herkuille sanomaan melkoisen pitkälti hyvästit. Elo jatkuu ihanaisen ruisleivän kera...

Onneksi ne imellykset eivät ole välttämättömiä syötäviä.
Kesä helteellä toivoisin pystyvän syömään jääteleöä, jos silloin vielä mieli tekee. Kuinka tiiviisti olette viimeisenä enepäivänä noudattaneen ruokavaliota? Itselläni mieli tekisi syödä silloin ruisleipää ja mämmiä. Mämmi on mun lemmari herkku näin keväällä.

Kaikki ei menekkään aina niin kuin luulee. Mulle ei tänään tullut sitten sitä pientä masua, vaan leikkaua-aika, joka mulle oli ilmoitettu oli väärä- Oikea aika on ensi tiistaina. Oli papereitten lähettäjälle sattunut ilmeisesti joku inhimillinen erehdys. Tänään sain tavata leikkaavan- ja nukutuslääkärin sekä sairaanhoitajan jonka kanssa käyttiin läpi mun aikasempi sairaskertomus. Loppujen lopuksi näin olikin parempi, että sai heidät tavata etukäteen, eikä vasta leikkauspäivänä, kuten olisi käynyt jos tänään olisi leikattu.

Ihanaa, että löysit tuosta takapakista sen hyvän puolen ja käänsit asian positiiviseksi! Onnellista viikonloppua!

Jollakin tapaa levollisenpana nyt odottaa sitä leikkausta, kun sai lääkäreitten kanssa punnita omakohtasista riskeistä ja hyvistä puolista.
Osittainhan niihin riskeihin myös itse voi leikkauksen jälkeen vaikutta, kuten että ruokailu tapahtuu rauhassa eikä nieleksele mitään mikä voisi tukkia suolen. Tässä sitä opettelemista riittää.
Sairaalasta kotiin tullessa itselläni on vähän huono tilanne, kun joudun olemaan 2-3 pv ajan olemaan päivällä yksin 3 koiran kanssa. Mies on myös samanaikaisesti sairaalassa.

Terve Puksu!
Minä söin leikkuria edeltävänä päivänä Nutrilet-suklaapatukoita 2 kpl ja illalla sairaalassa toivat ihan kunnon ruuan! Halusin syödä ne ja olin kuullut, että toiset sairaalaat toivovatkin, että edellisenä päivänä olisi hiilaritankkaus, joka auttaa jaksamaan leikkuun! Suoli ei kyllä toiminut leikkuuaamuna, mutta se ei haitannut mitenkään!

Huomenna se sitten koittaa suuri muutoksenpäivä. Aamulla kello 5 startataan kohti Kyksiä menemään. Leikkausaikaa en tiedä vielä, toinen ohitusleikkaus on kuulemaan ennen minua.
Painoa oli aamulla 98kg noin reilu vuosi sitten 123kg. Enelyn aikana siitä tippui n.8 kg

Onnea matkaan Puksu!

Kotona ollaan ja kaikki meni leikkauksessa hyvin. Ruoka maistuu liiankin hyvin, itse joutuu rajoittamaan ruokailua ettei syö liikaa

Leikkauksesta on jo vierähtänyt yli 6 viikkoa. Painoa tippunut sinä aikana n.7kg. Mikään ruoka ei ole tökkinyt, vaan liiankin hyvin maistunut. Imelät ja rasvaiset maistuisivat samalla tavoin kuin ennenkin ja myös on välillä tulee nälän tunne. Siinä mielessä olen vähän pettynyt leikkaukseen, kun ei tuonut helpotusta ruokatottumuksiin. Onneksi ostin ennen leikkausta sellaisia pieniä kippoja, joihinka ei sovi kuin 1dl-1½dl ruokaa, näin ei annokset pääse menemääm liian suuriksi. Veden juonti on edelleen vähäistä ,ei vain muista juoda tarpeeksi.
Seuraava suurempi koetinkivi on lauantaina kummitytön lakkiaiset. Ruoka tarjoilusta en tiedä muuta kuin, että tarjolla on erilaisia salaatteja ja täytekakku kahvit. Kuinka pian leikkauksen jälkeen söitte vihreätä salaattia? Itse en ole vielä uskaltanut kokeilla.
Jotain positiivista on kuitenkin tapahtunut. Juhlavaatteita ostaessa hämmästys suuri, kun myyjä toi sovitettavaksi housuja numero 42, ja ne oli sopivat, eli housujen koko oli pienentynyt 54:stä 42