Mitä kuuluu 1,5 vuotta leikkauksesta

Minut leikattiin Oulussa 1,5 vuotta sitten ja elämä on ihanaa.Kiloja kadonnut -54kg ja hitaasti menee loppu,mutta vielä on vähän jäljellä.
Sitten edessä talven päälle nahkojen poisto Lapin keskussairaalassa.
Tein elämäni parhaan päätöksen menemällä leikkaukseen.
Taakse on jäänyt uniapnea,verenpaineen alkanut kohoaminen,kolestroliarvojen lievä kohoaminen.
Itsetunto on kohonnut huimasti ja nyt uskallan pukeutua kuin naiset.
Vaatekoko on pudonnut 12 numeroa ja kengätkin 2 numeroa.

KUVIA ENNEN LEIKKAUSTA:

[img] [/img]


[img] [/img]


[img] [/img]


KUVIA TÄNÄ PÄIVÄNÄ,KUN LEIKKAUKSESTA 1,5 v.





[img] [/img]


[img] [/img]


[img] [/img]


[img] [/img]

Mitäpä tähän voi muuta sanoa kuin...

WAU!

Ihan uskomattoman hienoa!! Onneksi olkoon muutoksesta

Toivottavasti pääsisin itsekin joskus yhtä upeaan tulokseen...

Waude!!!

Ei kyllä ihan heti samaks henkilöks tunnistas... Ja kilojen lähdettyä oot myös nuorentunut!!! En tiedä ikääsi, mut jos olisin Alkon kassalla töis ni kysysin papereitasi...

:D:D Olen jo nelikymmpinen :D: Mutta kummasti sitä tuntee itsensä nuoremmaksi.Muutos on niin iso.Nyt sen vastaa pikkuhuiljaa alkaa tajuta itsekkin.Vielä 1/2 vuotta sitten peilistä näki itsensä samanlaisena kun ennen leikkausta.Vieläkin menen välillä isojen tyttöjen vaateosastolle ja kun rekkejä selaa niin huomaa että nämähän on isoja.

Hienoa Rovatar!!!!

Hienoa onnea sinulle saavutuksestasi.

Mahtavat tulokset Rovatar!

Tästä saa motivaatiota jatkaa kohti leikkuuta kyllä! Kiitos siitä, ja onnea sinulle upeasta saavutuksestasi!

Ooooh! Eipä kyl uskos nelikymppiseks!!

Toinen nelikymppinen tääl oottaa malttamattomana tietoa leikkuripäiväst...

Uskomattoman upeaa!!!! Sun kuvat sai mussa aikaan kylmiä väreitä - niin upea olet!

WAUUU! Uskomattoman upea muutos!!!!
Paljon onnea! Ja todellakin näytät nyt ihan nuorelta ja kauniilta likalta!

mahtava muutos. just muutama päivä sitte aattelinki et miten sulla menee nytten

Aivan upea tulos, ja nuortunut olet parikymmentä vuotta alkukuvien oton jälkeen. Tämä antaa taas motivaatiota jatkaa etiäpäin ja elää toivossa että itsellakin joskus asiat noin hyvin. Joten oikein paljon onnea .

Todella hieno tulos ja varmasti itsellä hyvä olla nyt!
Mulla leikkaus vajaan 4 viikon kuluttua edessä, joten kumpa itsekin 1,5 vuodne päästä voisin kertoa samanlaisia kuulumisia

Hyvää kesän jatkoa!

Wauuuuuu Siis niin suuri muutos että ei oikeesti uskois kuvien alku ja loppupään ihmistä samaksi..ONNITTELUT todella suuresta muutoksesta

Mulla tulee elokuussa vuosi leikkuusta,paljon on lähtenyt,paljon on jäljellä...jotenkin vaan tuntuu että tämä laihtuminen jäi tähän..jumittaa tosi pitkiä aikoja..myönnän että en osaa edelleenkään syödä niinkuin pitäisi..määrät on jokseenkin pieniä mutta se laatu

Voi rähmä. Onnittelut ja kunnioitukset täältä.

Kiitos, että jaoit nämä kannustavat kuvat kanssamme.
Olet tosi kaunis ihminen

Onnea Rovatar. Hieno saavutus.

Minullakin on 1,5 vuotta leikkauksesta. Muistan sut Rovatar jo siltä ajalta... Onnea!!! Kuvissa näkyy hoikempi ja ennen kaikkea itseensä tyytyväisempi nainen!

Minulla menee hyvin. Olen laihtunut koko prosessin aikana noin 70kg. Viimeiset puoli vuotta paino ei ole juurikaan laskenut, joten nyt olen alkanut käymään kuntosalilla, jotta saisin aineenvaihduntani käyntiin. Palelen tosi helposti ja jos saliin jää taukoa palelu palaa takaisin. Aion saada vähän lihaksia kasaan, koska ensi keväänä on vuorossa roikkojen leikkaukset. Hartain toiveeni ois, että saisin mahan, rinnat ja allit leikattua julkisella. Alleista ja mahasta oli jo puhetta sisätautilääkärillä, mutta rinnoista ei.

Elämä on muuttunut paljonkin. Mahdun joka paikkaan!!! Tai no en ihan, mutta yllätyn vieläkin kuinka kapeasta raosta mahdun kulkemaan. Nautin liikunnasta erityisesti, koska voin pyöräillä, juosta jne kuten muutkin ihmiset. Muistin vastikään, että en lihavimmillani uskaltanut pyöräillä lapsi kyydissä, koska tasapainoni oli niin huono.

Vatsani on voinut hyvin. Ei kipuja, ei ongelmia. Kaikki ruoka menee alas. Makeaa edelleen kohtuudella, koska minulle tehtiin ohitusleikkaus. Mahalaukun rajallisuuden huomaa välillä varsinkin ravintoloissa. Hävettää syödä vähän, kun muut tankkaa olantakaa. Kävimme vasta lapseni kanssa kiinalaisessa ravintolassa ja otimme yhteisen annoksen. Minä söin 1/3 osaa ja lapsi loput. Tosin lapsellakin jäi vähän lautaselle. Mietin, että ennen leikkausta vedin kokonaisen annoksen ja jälkiruuat päälle. Ihminen selviää vähemmälläkin, joten miksi olen tankannut niin paljon? Onneksi pieni mahani opettaa minulle päivittäin mitä kohtuus on. Itse en sitä aiemmin tajunnut.

Mitä muille 1,5 v sitten leikatuille kuuluu?

Täällä kans yksi, tosin mun leikkauksesta tulee syksyllä 2 vuotta. Mutta hyvin menee. Kokonaispudotus on nyt 55kg, tavoitteeseen vielä 5kg matkaa. Tällä hetkellä bmi 26.

Kipuja ei ole lainkaan, kaikki ruoka menee alas. Hiilihapollisia juomia ei ole juuri tehnyt mieli leikkauksen jälkeen, mutta niitäkin on tullut vähän silti juotua. Muuta eroa ei ruokavaliossa sinänsä, paitsi paljon pienemmät annoskoot.
Vaatekoko on muuttunut koosta 54/56 pahimmillaan ja nyt on koko 42.

Lääkärin kanssa oli puhetta roikkoleikkauksesta, tosin tuo sisätautilääkäri meinasi, että hän ei lähtisi näin pieniä roikkoja leikkaamaan. Mutta laittoi kuitenkin lähetteen plastiikkakirurgin arvioon. Sitä odotellessa siis.

Salilla olen käynyt leikkauksesta saakka säännöllisesti. Se on varmaan osittain vaikuttanut siihen, ettei roikoista ole tullut niin pahoja. Vaikka tietysti omasta mielestä ne on isot!

Mutta tyytyväinen olen päätöksen, on kyllä elämäni paras päätös ollut leikkaukseen lähteminen. Ja ajoituskin oli täydellinen, pääsin leikkuupöydälle noin puoli vuotta ensimmäisestä lähetteestä. Ja nyt viimeksi sisätautilääkäri sanoi, että tällä hetkellä jos hakeutuisin leikkuulle, en välttämättä lähetettä edes saisi, koska kriteerejä on ollut pakko tiukentaa.

Eli minulla on käynyt tuuri ja olen siitä erittäin onnellinen!

Minullakin jo kohta tuo 2 vuotta leikkauksesta kulunut. Painoa on hävinnyt yli 50 kiloa ja tällä hetkellä olen normaalipainoinen virallisestikin. Vaatekoko tippunut 52-54 tuonne kokoon 38-40. Löysä nahka sen kun vipattaa, mutta en ole vielä edes ajatellut plastiikan käyntiä.

Kaikki ruoka uppoaa, välillä liiankin hyvin... Paino ei kuitenkaan ole osoittanut nousun merkkejä, joten kohtuudessa on kuitenkin pysytty. Välillä nesteet on jumissa, jolloin puntari heilahtaa vähän isommassa kaaressa. Itse olen itselleni tiukin tuomari. Heti kun sukset lipeää hiilihydraattien puolelle, niin armoton itsensä sättiminen alkaa. On hyvä havaita itsessään se "tilanteen korjaaja"/motkottaja, joka panee aina asiat ruotuun. Entisiä kiloja ei nimittäin kaipaa...

Hei Rovatar, kirjoitinkin tapaus Lyytistä tuonne esittelyn. Olen selannut tätä palstaa innolla ja löysin myös sinun tarinasi. Upea nainen! Mahtava muodonmuutos Pyysin myös puolisoani katsomaan ja itkuhan siinä tuli, kun esittelin onnistumiskokemustasi. Minä sain siitä rohkeutta! Jänskättää...ja "rikoksenuusijana" eli kerran jonosta vapaaehtoisesti jättäytyneenä, pelottaa että jos ne ei leikkaakaan. Toivotan sinulle iloisia päiviä! Nauti muodonmuutoksestasi.

Wautsi wau Rovatar, aivan mahtavan upeaa Paljon onnea uuteen elämään

Täällä myös yksi, jolla leikkurista alkaa pian olla 1,5 v. ja hyvin menee!!!