Tähystetty

No niin, Tuulahdus on sitten tähystetty. Tai mahalaukku lähinnä. Kokemus oli aika hmm hmm, mielenkiintoinen. En uskalla hirveesti kauhistella sitä, ettei ne, jotka vielä ole siinä käyneet, jännitä hirveesti sitä. Minäkään en jännittänyt etukäteen, kun en suostunut ajattelemaan asiaa. Mietin, että ajattelen ihan muita enkä sittenkään jännittänyt kun sain puudutussuihkeen. Yökkäsin kyllä jo siinä. Mun mielestä puudutus rupes vaikuttamaan vasta sitten kun koko toimenpide oli ohi. Ekaks suihkaus ja sitten ihminen sanoi, että käy kyljelleen ja avaa suu ja laitettiin hammastukisuoja mikä se nyt on ja sitten heti letkua sisään. Ei siinä ehtiny mikään puutua. Mutta se on nyt ohi. Mietin siinä vesien valuessa silmistä, yökkiessäni, korskiessani ja mitä ääniä siinä nyt sitten päästinkään, että ei v... että ihminen itsensä vapaaehtoisesti pistää tälläiseen, että saa leikkuu asia jäädä kohta sikseen. Ja kaikkea muuta mieltä yleviä ajatuksia siinä muutaman minuutin aikana ehti ajatella. Kyselin, että jos jos sitä helikkoa löytyy ja se parannetaan, niin joutuuko uudestaan tähän juttuun. Ihminen siinä sanoi että ei tarvitse, että sen parantumisen voi todeta muullakin tapaa. Mut hetkinen, sanoiko se että jollain hengitystestillä??? No en tiiä. Toivon totta totisesti että mitään ihmeellistä ei löydy.
No niin, sain tietysti kaikki nyt pelkäämään tätä toimenpidettä. Mainittakoon nyt sellainen juttu, että kun olin toista tenavaani synnyttämässä, niin silloin ajattelin ihan samalla tavalla, että miten ihminen voi tätä haluta niin paljon, että vapaaehtoisesti rupeaa synnytyspuuhiin. Mulla on taipumus dramatisoida asioita, liioitella ja sillai. Että jokaiselle tuo mahalaukuntähystys on erilainen, tuskin siitä kukaan hirveesti nauttii, mutta on niitä joille kaikki ei mene oikein putkeen (tää oli ehkä vähän huono sanavalinta) ja on yhtä tuskaa, ja sit on niitä, joilla kaikki menee putkeen ja kaikki on ihan jees. Kuten äitini vuosia sitten sanoi, että ei se hänestä nyt niin kauheeta ollut. Jokatapauksessa, olen tyytyväinen, että maltoin odottaa julkisen puolen gastrokutsua enkä maksanut satoja euroja. Kiitos niille, jotka "puhuivat" järkeä. Muutenkin yritän tässä taipua sille kannalle, että ei haittaa vaikka leikkauskutsu ei tulisikaan ihan ensi viikolla, että myöhäissyksykin on ihan hyvä...
Tällä hetkellä kurkussa tuntuu kuin olisi palanen tai kurkku olisi tulossa kipeäksi. Nieleminen vähän tuntuu, mutta ei satu. Missään vaiheessa ei kyllä sattunut mihinkään kohtaan. Ainoastaan se yökkäys oli ällöttävää. Parin viikon päästä lääkärille aika ja sit lähete lähtenee. Jos ei siis tuloksissa mitään ihmeellistä. Elämme siis jännittäviä aikoja. Vaan valoa kohti, kuten se "vanha rouva" telkkariohjelmassa sanoi. Kevätpäivä on tasattu tänään ja mieli rupeaa valoistumaan. Tai no, ei se nyt niin kauhean synkkänä ole ollutkaan, mutta silti... Kevättä rinnassa. Molemmissa.

No, tiedä noista rinnoista mutta hienoa että uskalsit ottaa tuon (ikävän) askeleen noin rohkeasti. Tampereella ei kyllä mitään suihkeita annettu..

Hienoa tuulahdus, yksi etappi takana ja tavoitetta lähempää .
Tähystyksestä kyllä selviää, vaikkei se kaikkein rentouttavin kokemus olekkaan. Nopee toimenpide, onneksi.

Juu ei toi tähystys mikään maailaman mukavin juttu ole, mutta puudutuksen kera kyllä satakertaa mukavampi kuin ilman (molemmat koettu).
Helicon voi todeta kyllä hengityskokeellakin , siinä puhalletaan putkeen (tai kahteen) jonka jälkeen nautitaan ureatabletti ja 10 min jälkeen uus puhallus, aika simppeli koe siis....käytetään useimmiten helicon häädön onnistumisen seurantaan. Ja sittenhän on tietty ulosteesta mahdollisuus tutkia helico.
Näistä kaikista testeistä kuitenkin toi tähystys varmin (luotettavin)

Ureatabletti??? Huh, urea jacta est. No, toivotaan että mitään ei ole, mutta jos kustapletteja saa syyväkseen, niin vot sie...

Heh, niinpä.....

Onnea tuulahdus että olet selvinnyt tuosta yökötys-tutkimuksesta ja jaksat vielä huumoria heittää! Mullehan aikanaan kävi niin että ei onnistunut, ei sitten millään...ei ollut kyllä puudutettakaan mutta kuset tuli housuun ja muuta ikävää. No, mulle kävi sitten niin, että menin seuraavana päivänä ja vein labraan ulosteviljelyn ja siitä tutkittiin ettei ollut helikoa. Itseäni harmitti ihan kamalasti kun se tutkimus meni pileen ja oli kurjaa, jännitin sitten vielä että jos kaikki ei kuitenkaan ole hyvin... mutta ihan suotta. 7.2. mut on leikattu eikä maailma kaatunut epäonnistuneeseen tähystykseen, tiedoksi vaan kaikille että se ei ole maailmanloppu. Nyt on kaikki hyvin. Ja masu on pieni ja paino tippuu;)

Mulle joudutaan tuota yläpään (sekä alapään) tähystystä tekemään sairauteni takia tämän tästä ja en mene siihen enää ilman nukutusta..viimeksi kun menin ja vaikka tiesin, että saan hummautuksen niin sairaanhoitaja sai silti sanonnallaan aiheutettua minulle itkupaniikkikohtauksen. Minä pelkään sitä letkun nielaisemista. Ja kun kyselin, että eihän tartte niellä niin hän tokaisi että eihän se sinne nielemättä mene. Mutta en missään nimessä halua pelotella ketään. Suurimmalla osalla se menee tosi hyvin ja ilman mitään ongelmia..

Juu, mun tarkoituksena ei oo missään nimessä vähätellä kenenkään kokemuksia. Itse luin näitä gastro-kertomuksia viime syksynä ja kyllähän se pisti vapisuttamaan silloin, että jestas jos tuohonkin joutuis. No, nyt kun tiesin, että joudun tähystykseen, yritin välttää esim. tällä sivustolla lukemasta niitä kertomuksia. Olen kamala jännittäjä ja oisin ollu aika paniikissa jos oisin kaikki karseimmat jutut tiennyt ja muistanut. Ja oikeasti, Luoja varjelkoon, etten tuohon touhuun enää joudu. Koska silloin varmasti jännittäisin niin paljon, että minkään valtakunnan letkua ei nieluun mene. Että aika mimmejä/aika jäbiä ootte te, jotka joudutte syystä tai toisesta "jatkuvasti" letkua nielemään (ottaa asennon ja tekee kunniaa).

Mä olin eilen myös tähystyksessä ja vaikka sain pamia esilääkkeeksi oli kokemus ihan kamala mulla silmissä ihan musteni ja luulin kuolevani ja tukehtuvani. Mutta tässä ollaan ihme ja kumma hengissä tosin kurkku arkana.Tiistaina sit ravintoterapeutin tapaaminen sitä oottelen jo innolla.

Olin eilen tähystyksessä, joka tehtiin ilman mitään esilääkitystä, nielu sentään suihkeella puudutettiin. Olen aina ollut todella herkkä oksentamaan ja etukäteen kauhulla odotin sitä tutkimusta, mutta ei se nyt niin paha ollutkaan. Minulle tehtiin ruokatorven ahtauman vuoksi samalla jokin laajennus ja sen vuoksi koko toimenpide kesti normaalia kauemmin, mutta silti mitään kammoa ei jäänyt, ihan turhaan pelkäsin etukäteen niin hirveästi. Kyllä hammaslääkärin tekemä juurohoito on pahempi

onhan tuo vatsalaukun tähystys kamala, mutta hengissä olemme kaikki sen käyneet- Aikaahan koe ei vie, kun minuutin kaksi, vaikka tuntuukin tunnilta

Äidilleni siitä aikoihin itkin, että kuinka kamala oli ja nyt hänen pitäisi siihen mennä, kun tuntuu olevan vatsassa jotain ongelmia hällä ...noh..olen joutunut rohkaisemaan äitikkää ja just sanomaan, että se ei tapa rohkeesti vaan...

Stina 66 on tänään tähystetty ja voipi sanoa, että ei ole niitä miellyttävämpia juttuja. Oksennusrefleksi oli tosi kova, yökköilin rajusti ja hoitajat käskivät hengittää rauhallisesti. No hengitä siinä sitten. No nyt sitten jämnnätänn tuloksia ja ootellaan lääkäriaikaa, joka 9.5. Toivottavasti lähete lähtee

Mulle kävikin niin, että helikobakteeria löytyi. Olen nyt syönyt viikon kuurin älyttömän määrän tabletteja ja kesäkuun alussa saan viedä kakkaa labraan ja sitten lääkärisetä soittelee mulle ja kertoo tarkemmin mitä tapahtuu. Eli minulla nyt ainakin menee reilusti syksyyn leikkausbisnekset. Vaan mikäpäs siinä. Ehtiihän tuota.

Mie kävin kans tähystyksessä. Selvisin hengissä vaikka välillä meinas usko loppua. Viikon päästä tuli kirje kirurgiselta. Syyskuussa leikkuu. Ny uudella innolla painon pudotusta. Pieniä annoksia sanoo systeri, joka leikattiin kesällä.

Mullakin tuli tieto että leikkaus vasta syksyllä, nyt kauhulla odotan kesää ja vanhalla tottumuksella tiedän että kesäsin paino vaan nousee. pitäiskö mun nyt alkaa laihduttaa ?ettei mun leikkaus peruunnu kesän grillimakkaroitten takia.