maija411 esittäytyy kunnolla :)

Oon tuolla jo muutamat kerrat kirjoitellu ja kommentoinut.

Mutta jospas kertois oman tarinansa ja samalla tulis teille hiukan tutummaks muutenkin.

Olen 54 v 3 lapsen äiti ja 3 lapsen mummi. Ukkoki on pysyny tossa rinnalla samana 36 v. Omaan sairaan huumorintajun (ystävien määritelmä). Oon aina ollut hiukan pullukka. Tilanne riistäytyi käsistä raskauksien myötä, jokaisesta muksusta tuli noin 20kg painoo lisää. Nyt vanhempana ja viisaampana ja mielenterveystyötä tekevänä voisin sanoa että mulla oli synnytysmasennusta. Muutin uuteen ympäristöön ja jämähdin kotiin. Ja mitäpä muuta ku jääkaapin vieressä on niin syyään. On mua elämä potkinu pitkin matkaa muutenki päähän *selittää*. Mutta se siitä.

Painoa pudottanut milloin painonvartijoissa ja milloin OA.ssa milloin missäkin ryhmässä ( yht.4 ), jotenkin vaan nuo ryhmät ei oo ollu mua varten, ahdistuin ja siitä seuras joka ryhmäistunnon jälkeen pakonomainen ahmiminen. Oon sosiaalinen mut kuitenki vissii hiukan erakkoluonne. Viimeksi oon laihduttanut kunnolla Acomblia lääkkeellä noin 25 kg mutta se sit katos markkinoilta ja paino keräänty takasin. Polvet on kulunut loppuun vuosien painon rasittamina.

Polvileikkaukseen sain lähetteen ja olin siellä kirurgilla marraskuussa 2010. Tää kirurgi ilmoitti että painoa liikaa joten ei voi leikata. Laittoi minun suostumuksella lähetteen tähän leikkaukseen ja aika tulikin nopeasti maaliskuun loppuun 2011. Verikokeissa selvis että elimistö tuottaa liikaa insuliini, josta johtuen lääkärin suorilla sanoilla "hiilarit muuttu suoraan läskiks". Siit sit alkoi VHH dieetti jolla painoa meni 15kg, ja jämähti tossa syksyllä siihen. Kaikki tutkimukset tehty ja leikkaukselle ei ole estettä. Leikkausaika on 7.2 TYKSissä. Tänään aloitin ENE dieetin Easy Diet jauheilla. Nälkä hiukan on, mutta huomasin että en oo ees kaikkee syönyt mitä ois pitänyt . Oon jo hakenut lähetteen uusiks sinne polvikirurgille. Esimiehen kanssa sovittu että mä saan rauhassa sairastaa tämän vuoden ja laittaa itteni kuntoon. IHANA POMO.

Odotan innolla uutta elämää. Olen aina kävellyt paljon lähes joka ehtoo kelillä ku kelillä 5 km lenkkei, mutta jalat ei enää vuosiin sitä oo sallinut, samoin tykkäsin käydä kuntosalilla mutta jalat ei kestänyt sitäkään. Nyt oon harkinnut että leikkauksen jälkeen palaan kuntosalille ja hankin personal trainerin vai mites toi kirjuutetaan. Ja kävelyki alkaa kuhan jalat kestää. löysistä nahoista vois tehä vaikka käsilaukun itelleen sitten joskus

Mukavaa ollu lukee teidän juttuja ja kokemuksia ja ohjeita eli kiitos niistä

Terve tuloa joukkoon !

Moikka Maija!Meillä on paljon samaa...esim. sama leikkuupäivä eli 7.2. tosin mut leikataan Lahdessa. Mutta olen entinen Turkulainen ja mulla on myös kolme lasta. Terveyssyistä hankkiuduin leikkaukseen ja aloitan enen maanantaina. Tsempataan toisiamme, jookos!?

Ehdottomasti ja voidaan vertailla sit myös toipumista jne:)

Jep, hieno juttu:) Palaillaan!!!Voit laittaa myös yksityisviestiä jos tahdot!Käyn täällä päivittäin ainakin jos vaan mahdollista.

Tervetuloa mukaan palstalle Maija ja kiitos esittelystäsi. Siinä oli paljon vähän murheellista asiaa, mutta huomaa kyllä, että et ole unohtanut huumoria kaikista vastoinkäymisestä huolimatta. Meitä leikattuja on aika paljon täällä Turun seudulla, joten osallistu ihmeessä vertaistukitapaamisiin jos sinulla on jotakin kysyttävää leikatuilta ennen leikkaustasi, minua itseäni ainakin helpotti kovasti, että sain jutella kasvotusten leikattujen kanssa ennen omaa leikkaustani . Tsemppiä eneilyyn!

Heippa
Onko Turussa vertaistukiryhmä tms? Onko ne pussit pakko syödä kaikki jos syö vaikkapa vihanneksia. Kun ne tökkii...
Lisäksi mulla löytyi keliakia, se vähän rajoittaa ja ainakin Nutrilett makeat jutut ovat yököttäviä.
Maija, toi heitto käsilaulusta oli hyvä mä kai voisin tehdä vaikka matkalaukun