Selkäsärkyä

Kun aloitin tätä projektia tavoitteena oli parempi terveys. Vointi on kyllä kohentunut, samoin voimavarat. Ongelmaksi nyt kuitenkin muodostumassa selän kivut. Ilmeisesti painopiste keholla muuttunut pudotettujen kilojen myötä ja selkä äittelee vastaan jatkuvasti. Kivut ristiselän kohdalla ja säteilevät molempiin jalkoihin. Oikea jalka on pahempi. Jalka ajoittain häviää alta, eikä "käskytys" liikettä varten mene perille. Kertaalleen sen "issiaksen" vuoksi olin poissa töistä 6 viikkoa, nyt nutjautin se uudelleen, kun kaupassa kyykistyin alahyllylle. Lähete fysiatrille lähtenyt asian selvittämiseksi.

Lähinnä ajatteli kysellä, onko kellään muulla vastaavanlaisia kokemuksia? Kaikkein ärsyttävintä tilanteessa on se, että lihavana minulla ei ollut ongelmia selän/nivelten kera. Nyt on tuo suojakerros sulanut ja sen myötä tullut lisää ongelmia. Keväällä tulossa vielä oikean jalan korjausleikkaus vaivaisenluun vuoksi. Kun jalkaterä oli pullea ja pehmeä vaivasenluusta ei ollut lääketieteellistä haittaa. Nyt kun pehmikkeet ovat poissa, niin jalka hiertyy jatkuvasti auki ja särkyä on tullut niveleeseen/jalkapöytään.

Mahdanko olla ainoa oireileva???

Tervehdys kohtalontoveri!
Et ole yksin,täällä toinen selkävaivainen.(välilevynpullistuma)Säteilee vasempaan jalkaan ja altakin on muutaman kerran jalka lähtenyt.Itsellä myös tuo selkä alkoi oireilemaan noin puoli vuotta sleeve-leikkauksen jälkeen aikaisemmin ei oireillut ja leikkauksesta tulee joulukuun 7pvä jo kaksi vuotta Yhtä lääkärissä ja fysioterapiassa juoksua on ollut viimeiset puoli vuotta Ja sopivien lääkkeiden etsiskelyä.Fysioterapiasta ei ole kummoistakaan apua ollut,välillä elämä on ihan pytyssä tuon selän takia.Taitaa tosiaan niin olla että kun läskit sulaa niin tuo tukiranka jää vaille sitä tukea,mitä tuo läski on sinne antanut.

Tsemppiä

Minulla tutkimukset vielä edessä päin. Rupesi jo työterveydessä tuntumaan, että tuo minun pullistumani on vain korvienvälivikaa... Jotenkin jäi vain sellainen kuva, että rouva vain ei halua tehdä töitä. Selkä vihotellut jo puolisen vuotta, pahimpana lepokipu öisin. Autolla ajo on yhtä helvettiä. Nyt tosin jalat puutuvat ja oikea jalka häviää noin vain kävellessä alta. Eipähän siinä enää paljoa potilaita nostella, kun ei itsekään voi taata omaa pystyssä pysymistä. Tramalin ja panacodin avulla vain eteenpäin...

Hansu: Ei muuta ku käyt vaan koko ajan lääkäris ja mieluiten päivystykses sen selän kanssa.
Itellä vuonna 2000 leikattiin selkä kiitos laihdutuksen -35kg, ainakin lääkäri oli sitä mieltä että painopiste muuttui niin äkkiä niin aiheutti pullistuman ja myös nostelut samaan aikaan töissä, ei hyvä yhdistelmä.
Ite kans särkylääkkeiden voimalla töissä kuljin ja niinhän siinä sitten kävi et yks aamu en sängystä enää ylös päässy ja lanssilla lääkäriin ja leikkuupöydälle

huomenta sinne etelä-savoon
kokeile sinäkin kenkien rolls-roycea - minä sain avun niistä
(kengistä lisää tuolla lopussa)

Mulla on syntyperäinen välilevysurkastuma, joten iskias ja jalat alta-tilanteet on tuttuja jo ajalta 82 - 95 kg. Aikanaan työelämässä jouduin ambulanssilla muutaman kerran pitkienkin matkojen takaa kotiutumaan. Sittemmin on kaikella lailla kuntoutettu
- kerran yksi ortopedi katsoi murhaavasti, kun sanoin, että olen yrittänyt hankkia massaa selän tueksi...

Nyt kun paino on pudonnut ensin tuolta yli 160 kg:stä 130 pintaan vuosi sitten enellä ja nyt jo leikkuun jälkeen lähelle 115 kiloa, niin oli kyllä vaihe, kun polvi oli kipee. Lepo ja polvituki rauhoitti sen. Kropan asentomuutokset vaikuttavat siihen, että erilaisia kipuja voi tulla. Mulla on toinen nilkka rakennettu uusiksi, molemmat polvet loppuun leikattu ja tuo selkäongelma, mutta nyt kevyempänä alkaa taas astuminen(kin) sujua;-)

Kun viime syksynä opettelin uudelleen kävelemään hieman kevennyttyäni, niin yhdellä urheiluopistolla pojan treenireissulla kävelin sisähallissa itteni sisään kenkiin, joita en ota enää koskaan jalasta. Sen jälkeen ei ole ollut selkävaivoja - ja vanhan ruunan askelluskin on muuttumassa samanlaiseksi kuin nuorella orhilla, joka odottaa kevätlaitumille pääsyä...

Aluksi luulin tuotakin kenkähommaa huuhaaksi, mutta sinnikäs fysioterapeuttini pakotti minut kokeilemaan ja minulle ainakin tuli siltäkin osin uusi elämä noiden kenkien myötä... Alkuun meinasi huimata - tasapainoaistimme reagoi alkuun voimakkaasti, mutta jonkun aikaa menee ja kroppa joutuu oikeanlaisiin töihin kaiken aikaa - ja oikeaan asentoon!

http://fifi.mbt.com/

http://www2.aamulehti.fi/teema/muoti/masai-kengat-panevat-hommiin-keskivartalonkin/184356

otahan siitä jalkineet, niin kohta nelistetään sellaista laukkaa, että...

voin privana kertoa lisää jos aihe enempi kiinnostaa

Heh heh... Tämä vanha tamma nelistää neliveto päällä ainakin tuon sairasloman loppuun. Lääkäri tarkasti tilannetta, sairaslomaa 4.12.2011 asti, lyricat ja fysioterapiat kaupan päälle. Sairaslomapäiviä niin paljon, että putoan nyt 2/3 palkalle. Taitaa tollaset 250 euron kengät olla tällä hetkellä ostamattomissa.

Voisihan noita tosin koettaa, kunhan pääsee ensivuodelle ja jalan leikkaus on ohitse. Sitä ennen ei oikeastaan kannata ostaa uusia kenkiä venymään piloille tuon vaivasenluun vuoksi. Mutta kun jalan saa kuntoon, ni voisihan sitä noihin kenkiin satsatakin. Kyselenkin sitten sinua kirmaamaan keväisemmälle viheriölle... Työkaverillani on vastaavat ja sillä ainakin vauhtia tuntuu riittävän.

heips vaan, mulla ei oo selkäsärkyä ,mut kaikkea muuta senkin edestä, sairastuin pahaan fibromyalgiaan tossa 2vuotta sitte ja vuos meni sairaslomalla ja silloin toi paino pääs takas ylös, nyt taas alas leikkauksen takia, mut säryt ei oo kadonnu mihinkään ja ei ne tuu kuulema katoomaankaa, että näillä pitää mennä lupun elämää. onneks oon päässy osa-aikatyökyvöttömyys eläkkeelle, eli töissä 20h viikossa ja sopii mulle tosi hyvin, vaikka joudunki syömään vahvoja särkylääkkeitä aina oxycontinia myöten, mutta ei mut pää kestäny kotona olemista, jäi kaikki sosiaalinen elämä ppis ja ruoka tuli kaiken tilalle, nyt siis onneks taks työissä ja leikkauksen käyny ja siaraseläkettäkin jatkettiin 31.3.2013 asti ja lekuri sano et ei mun enää tartte koskaan mennä kokopäiväseks töihin kun kaikki siarauden on parantumattomia, yös keuhkoahtautuma, molemmat kyynärpäät menny, vasen polvi ja fibromyalgia ja siinä mulla todettii kaikki 16 kipupistettä, eli niin pahana ja siihen sit tietty oheisesna masennusta ja nyt kilppari arvot aivan liina matalana ja siihen lisää lääkkeitä välillä tuntuu et nyt alkaa olee mulle jo liikaa noita vaivoja, mut ainakin yks pois eli toi ylipaino tai onhan sitä viellä jokunen kilo jäljellä mut sen takii jo helpompi olla ja polvi ei enään kiukuttele niin paljon ku ennen, eli kyllä tässä on niin paljon hyvääkin jos myös noita saamarin särkyjä, ainoo paikka missä ei särje niin etelän lämmössä, siks nytkin lähden tammikuussa kuukaudeks thaimaaseen ei tartte kipulääkkeitä ja masennus katoo taivaan tuuliin ku pääsee pois täältä talven keskeltä ja mulla on jo 7 vuos ku lähden kukaudeks pois suomesta lämpöseen ja jos muillakinj on mahdollisuus niin suosittelen suomesta pois lähtö talveks, aikanki fibroa sairastaville ja tietty kaikille muillekkin ja nyt on kiva istuu taas lentokoneessa ilman et oon sinne pusertuneena läskieni kanssa, ei oo mukavaa koittaa änkee ittensä pieneen penkkii ku kroppa tarttis 2 paikkaa en tiedä auttaako tietä selkäkipusia, mutta thaimaassa minne meen ni asun vaatimattomasti ja sangyn patja on tosi kova ja ne johin oon siellä tutustunu niin sanoo et selkäkivut katoo siellä kokonaa, ehkä patjan takia tai thaihierronan, kun sitä pitää helliä kroppaansa joka toinen päivä ja siellä ei maksa hieronta eikä mikään muukaan just mitään, eli myös mulla on varaa siihen vaikka oonkin osa-eläkkeellä koittakaa jaksaa kipujen kanssa, vaikka tiedän ite että ei sanat paljon helpota ku kuvut raastaa kroppaa ja unet jää 2-3 tuntii yössä ja sekin menee puolen tunnin pätkissä, kesällä jotenkin jaksaa ku on valosaa, mut tää pimee aika on ainakin mulle ihan hirveetä, mutta ku tietää et pääsee pois vähäks aikaa niin sen voimalla täs räpiköidään mulle saa vatillaa kivuistaan koska ite elän kipu helvetissä niin tiedän mitä se on ja saa muuten kirjotella ja kysellä tai kertoo itestään ja koitetaan jaksaa vaik ei välillä siltä tunnu ja onnkes toi paino putoo sekin helpottaa masennusta ja muitakin vaivoja vähän nyt iski järkky flunssa et saas nähdä miten ton painon kanssa tapahtuu, ku nyt ei jaksa keskittyy siihen mitä syö tai juo, jotain kuumaa oon saanu alas ja vähän suklaata, kait sitä kipeenä tartee jotain hyvää, ku muuten kurja olo, vointeja kaikille ja onnea teille jotka ootte saanu ajan leikkaukseen

Moi Hansu, mullakin oli jossain vaiheessa ikäviä oireita jalassa, tuntui että toinen jalkaterä käyttäytyi jotenkin omituisesti, "puutui" jne. Liittyi varmaan myös tuohon painopisteen muutokseen. Mutta ehkä vaivasi jonkun kuukauden, mutta hävisi yhtä äkkiä kuin alkoikin.

Eli tod. näk. ihan ohimenevää, vaikka onkin ikävää. Tietty varmaan liikunnalla tms. voisi asiaa edistää.

Jep. Liikkua pitäisi, kun vaan kykenis ja jaksaisi. Tällä hetkellä voimavarat vähissä. Isäni kävi sydämen ohitusleikkauksessa, joka onnistui hyvin. Hänen piti kotiutua viikonlopuksi, mutta sai laajan aivoinfarktin. Nyt on vasen puoli kehosta pois pelistä ja fyysinen kunto pohjilla. Ennuste on todella huono. Kaikki aika menee sairaalalla seisoskellessa.

Eikä tuo helpota tilannetta yhtään, että iskä on ns. "omalla" osastollani. Sitä tietää kuinka pitkä ja kivinen tie on tuosta eteenpäin. Kuntoutuminen vie kuukausia ja toimintakyky jää huonoksi. MUTTA... Eteenpäin vain on pyrittävä.

oon tosi pahoilla sun vuoksi, koita jaksaa, vaikka varmasti on vaikeeta, nyt toi oma valitus tuntuun niin turhalta, et oikeen hävettää, anteeks toivotaan parasta ja et ei tulis enään mitään muuta yllätystä tohon lisää, voimia sulle ja sun perheelle

Voi kuinka ikävää Hansu! Oikein kovasti voimia sinulle ja perheellesi!

Ikäviä uutisia sulla Hansu, olen pahoillani isäsi puolesta . Kaikkea hyvää, jaksamista teille omaisille ja toipumista isällesi, kokemuksesta tiedän, että raskasta on .

Kyllä se tästä varmaan taas eteenpäin menee. Ei tuo iskän ennuste ole hyvä, vointi tänään huonompi. Lähes puolet aivoista "mennyttä", mies vielä alle 60-vuotias. Suorilta jaloilta suoraan vuodepotilaaksi. Hitto tää elämä on epäreilua.

Kiitoksia kuitenkin kaikille mukana eläjille.

Hansu, voimia sinulle ja läheisillesi!

Haidi66 ja muut fibroihmiset, ko kivuista vuosia käsineenä ja eroon päässeenä on pakko tulla kertomaan, että mulla auttoi kun jätin punaisen lihan pois ruokavaliosta. Se tapahtui ikäänkuin sattumalta enen aikana, kun en tietenkään lihaa syönyt (eneilin vaan 2 viikkoa kun leikkausaika tuli niin pikaisesti tallinnaan). Leikkauksen jälkeen kun ruokavalio oli nesteitä ja soseita niin kivut pysyivät poissa, ja ajattelin että ruokavaliolla on pakko olla yhteyttä kipujen katoamiseen. En ole leikkauksen jälkeen missään vaiheessa palannut punaiseen lihaan, kalaa ja kanaa syön kyllä. Ja yllättäen kivut ovat pysyneet poissa, vaikka tällainen kostea sateinen syksy olisi entisinä aikoina ollut pahinta mahdollista kipuaikaa. Suosittelen kokeilemaan.

Hansu, kovasti voimia sinulle ja isällesi sekä muille läheisille!

Noista selkäkivuista sen verta et ootko varma ettei sulla oo munuais kiviä...mä nääs oon ollu sairalomalla n.5kk selkäkipujen takia jotka lopulta selvis tt kuvis et mul oli munuiskiviä seläs ja luulin et selkä on muuten vaan kipee ja kävin siis ostamas uuden sängynkin ym..kuvattiin ultras ym. mitään ei näkynny ennen tt:tä. ja siis lihavuusleikatuilla on usein kuulemma virtsakiviä ja sappikiviä.Tuli vaan mieleen ku siihen just liittyy tota jalkojen särkyä ym-

Käväsin oikein fysiatrinkin puheilla ongelmieni kera. Issiasta kuulema on tai siis lähinnä oli. Nyt selkä kohtuullisen hyvässä kunnossa, kunhan muistais että ei nostais ja kääntäisi yhtä aikaa