Matalat verensokerit

Leikkauksesta siis aikaa kohta vuosi. Paino tippunut hyvin ja bmi 25. Ongelmana kesän aikana (ehkä jo aiemminkin) matalat verensokerit. Onko jollain samanlaisia ongelmia ja miten hoidettu? Satunnaisia kertoja olen huomannut oloni todella kurjaksi, vetämätön olo, tärisyttää, hikoiluttaa, voimat katoaa jne. Sitten olen ymmärtänyt syödä jotain makeaa ja nostaa näin verensokeria. Vasta sen jälkeen olen muistanut että voisi mitata verensokerin ja yllätys yllätys arvot olleet syönnin jälkeen 3.2-3.5. Eli matalat. Minulla ei ole diabetesta, en siis käytä insuliinia. Uusi oire tämäkin. Onko joku huomannut samoin? Olen menossa lokakuussa sisätautilääkärille ja siellä otan puheeksi, uteliaisuuttani vain tiedustelen onko jollain ollut samaa vaivaa??

Hei
Minut leikattiin myös vajaa vuosi sitten. Minulla on ollut 2 type diabetes ja tablettilääkkeellä, ennen leikkausta - eli lääkitys lopetettiin jo enen aikana. Leikkauksen jälkeen on mennyt hyvin, tosi hyvin ja paino laskenut tasaiseen - paitsi nyt kesän jumittunut paikalleen. Sokerit ei enää juuri nouse. Ja sitten keväällä yllättäen, muutaman kerran verensokerit hetkessä romahti alas. En ensin edes tajunnut, kun ovat olleet tasaiset ja en ole edes mittaillut aikoihin. Tuli vaan huono, heikko olo ja kylmä hiki ja kaikki klassiset oireet ja aloin mittamaan sokereita ja ne menivät todella alas. No, makealla äkkiä ylös, mutta se ei ole niin hyvä, koska makesta tulee taas toisenlainen huono olo ja sen jälkeen menee pari-klome tuntia, että saan paremalla ravinnolla nostettua sen ylös ja niin että pysyy tasaisena pidempään. Kun kerralla ei voi paljoa syödä, niin aikaa menee siinä vähitellen ruista tai muuta vastaavaa syödessä, että saa nousemaan, niin ettei tule huono olo...siitä ravinnon laadusta. Koetin miettiä miten olin syönyt ja kuinka usein ja korjata tilannetta. Jonkin aikaa menee hyvin ja sitten kesällä alkoi taas tulla näitä kohtauksia ja niitä on ollut nyt paljon ja usein. Tulevat yks kaks muutamassa minuutissa ja oireet ovat muuttuneet hiukan vakavan oloiseksi, kun eivät ala enää edes perinteisellä huonolla ololla, vaan ensi oireet ovat vaan, että korvissa soi ja sitten taju alkaa sylttäämään ja meinaa lähteä taju. Näitä on tullut myös öisin. Siitä huolimatta että olen syönyt oikein ja usein. ??!! Aika pelottavia on ja puoliso on aika hermona, kun olen joutunut öisin mittaamaan ja syömään keskellä yötäkin. Hän on valvonut öitä kun ei ole uskaltanut oikein nukkua kun on pelännyt etten herää itse kun alhaalla, yksi yö oli niin käuudä. Alimillaan minulla on nyt pudonnut liki ilman varoituksia 1.2 ja sehän on jo todella vaarallista, jos shokkiin menee. 1.2 - 2.8 seutuvilla ovat joka kerta olleet.
Välillä menee muutama viikko hyvin ja sitten taas toistuvia ja en osaa yhdistää oikein näitä mihinkään.
OLin kesällä leikkaavan kirurgin Koivukankaan kanssa puhelimitse yhteydessä useaan otteeseen asiasta. No nyt seurataan ja niitä tasaisia välejä suositteli ja että myös nukkumaan mennessä hyvin syödä hitaita hiilareita, että pysyisi pitkään ja tasaisena. Oli puhetta, että jos jatkuu ja pahenee niin palaamme asiaan. Ovat siis pahenneet ja minulla myös on loppuvuodesta se sisätautilääkärin kontrolli ja odotan sitä hartaasti kun se taitaa olla paremmin sen heiniä.
Tosi huolestuttavaa se on silloin kun niitä tulee ja on tullut kesken ulkoilun, töissä, yöllä jne jne ei katso aikaa ei paikkaa. Nykyään minulla on aina joka paikassa pientä purtavaa tai juotavaa mukana, lenkillä taskussa ja autossa, käsilaukussa yms. Hommasin apteekista glukoosigeeliä ja olen siitä informoinut läheisille, että sitä löytyy laukusta ja voi limakalvoille levittää jos en itse pysty, ja muutenkin on joutunut heitä informoimaan kun on niin monta kertaa ollut tajunnan taso matala. Myös hunaja ja siirappi käy hyvin samaan tarkoitukseen, mutta tuo on kätevä laukussa, jos on muualla. Myös siripiriä, glukoositabletit ja noita välipalapatukoita, joissa paljon siemeniä ja kuituja ovat minulle ainakin olleet hyvä hätävara.
Mutta näin toimin lääkärin menoon asti ja katson sitten. Arvauskeskukseen en surmin suin mene, kun ei siellä tajuta yhtään mitään näistä.
T: Onnekas45

Tosi hyvä että kirjoitatte tälläisistäkin asioista. Mun isällä on 1-tyypin diabetes ollut yli 30 vuotta, joten asia on tuttu.

Varmaan tuollaiset oireet vaikuttavat erityisesti siihen millaista ravintoa pitäisi nauttia se määrä jonka pystyy syömään. Maitotuotteet ainakin ovat verensokeria nostavia.

Niistä henkilöistä joilla on taipuisuutta sokeriaineenvaihdunnan ongelmiin varmaan osa kehittää myös 1-tyypin diabeteksen.

Mun tutulla on ja leikkauksen takia siis tullut oireisto ravter puhunut jälkidumpingista...

Moi nostan tätä uteliaisuuttani ja siksikin että itsellä on samaa ongelmaa pienemmässä mittakaavassa onko tullut mitään selkoa asiaan!!

Hei
Olin vuoden kontrollissa ja lääkärin kanssa keskustelin aiheesta. Hän oli vahvasti sitä mieltä, että alhaiset VS liittyneet liian vähäiseen enrgiaan. Eli edellisen päivän ruokailut liian niukat, sitten pitkä yö ja pieni aamupala. Eli lisää ruokaa... Olen ohjetta noudattanut ja vain kerran on pudonnut sen jälkeen sokerit. Paino on kyllä edelleen laskussa, bmi 24. Täytyy vain muistaa syödä myös yötä vasten esim ruisleipä tai rahkaa tms. Muutoin yöstä tulee liian pitkä tauko.
Muuten olo loistava. Rautakuuri virkisti ja olen niiiiiiin onnellinen. Tavoitteeseeni olen päässyt ja elämä maistuu taas ihan eri tavalla kuin 54 kg sitten.

Ihanaa joulua kaikille. Nauttikaa kohtuudella jouluherkuista, mutta täysin siemauksin tunnelmasta!!!

Minulla muutamia kertoja tullut tämä vapina hikoilu sydämentykytys pyöritys kohtaus. Edellisestä synnistä n.1,5-2h ja nyt pääsin eka kertaa mittaamaan verensokerin joka oli 3.2 siis ed.syönnistä noin vähän aikaa. Tärkein huomio on se että ed.kerralla olen syönyt huonosti eli hiilareita liikaa. Esim äsken nuudeleita ja namia vähän.
Kohtauksen tultua tiedän että lihaa pitää saada ja sillä olo paranee noin 5 minuutissa. Eli hiilarit/sokerit on pahoja!! Muutenkin tiedän että näiden kohtauspäivien aikana olen muutenkin syönyt huonosti..
Mutta tsemppiä ruokailuihin en silti vaihtaisi entiseen...

Moikka. Pitkästä aikaa eksyin tänne. Mut on leikattu joskus.. olisko 2011?
Minulla on myös ollut ongelmana tuo verensokerin lasku ruokailun jälkeen. Kävin kerran myös diabeteslääkärin juttusilla selvittelemässä asiaa. Siis diabetestä ei ole ollut eikä ole tullut.
Mittailen kuitenkin sokereita jos olo on poikkeuksellinen.

Käytännössä sokerit laskee tilanteessa jossa olen ollut liian pitkään syömättä ja sitten syön normaalin (pienen) aterian. Ensin olo on ok, 30-60 minuuttia ja kunto romahtaa aivan. Hiottaa, vapisuttaa, jalkojen isoja lihaksia ja harteita/käsivarsia särkee kovasti. Matalimmillaan olen mitannut tällaiseen oloon sokerit 2,3. Lääkärin ohjeen mukaan olen korjannut oloa jollain sokeripitoisella. Olo helpottaa yleensä puoleen tuntiin, kipu voi lihaksiin jäädä pidempääkin.
Kaikkein huonon olo tulee jos se syöty ruoka on pastaa. Onko ne niitä nopeita hiilareita sitten.

Lääkärin mukaan kyse on imeytymishäiriön aiheuttamasta hypoglykemiasta. Koska korjaantuu nopeasti kotikonstein ja on pääosin estettävissä oikeanlaisella säännöllisellä syömisellä, ei asialle tarvitse tehdä mitään. Kuulemma on joskus jollakulla ollut niin pahana, että jopa laihdutusleikkauksen purkua on harkittu, en tiedä onko käytännössä tehty.

Mutta tästä oireesta huolimatta, noin -50 kiloa, BMI lähellä normaalia ja olo hyvä. Leikkaus oli elämäni paras päätös, siitäkin huolimatta että tuli vakavia komplikaatioita leikkauksen jälkeen ja piti tehdä uusintaleikkaus, suolisto lamaantui tämän jälkeen hetkeksi, sain keuhkokuumeen ja verenmyrkytyksen. Kaikesta selvisin ja elämä normaalipainoisena on ihanaa!

Onko teillä tehty ohitus vai sleeve?