ketä turkulaisia/TYKSissä leikattavia vielä odottaa leikkausta?

Eli otsikossahan jo mun asiani, mua kiinnostaisi tietää keitä tyksissä leikattavia vielä odottaa leikkausta ja missä vaiheessa olette? Ja miten teidän "matka" on edennyt?
Itellä matka alkanut helmikuussa, jolloin työterveydestä laitettiin lähete ja nyt elokuussa olen menossa gastroskopiaan ja toisen kerran RT:lle. Sisätautilääkäri muuten sanoi, että enää ei rutiinisti tehtäisi kaikille ylävatsan ultraa? Onko kellään muulla samanlaista tietoa, vai mahdoinko ymmärtää jtn väärin?
Kovasti olen töitä tehnyt ja aloin tosissaan laihduttamaan heti kun lähete lähti. Painoa on nyt tippunut n. 30kg ja vielä pitäis tippua vähintään toinen samanmoinen satsi, mutta toivottavammin ainakin 40kg. Olo on mitä mainioin, ihan uskomaton on 30 kilon vaikutus jaksamiseen, sekä psyykkiseen että fyysiseen!

Ihanan aurinkoisia kesäpäiviä ja tsemppiä kaikille leikkausta odottaville ja jo leikatuille!

Lisbet

onnittelut sinnikkyydestäsi painon pudotuksessa..mulle tuottaa suuria vaikeuksia jostain syystä..eikä ole paljon mainitsemisen arvoisia mun kiloni mitkä ovat lähteneet
Mä en viitti alkaa selittämään sulle mun leikkaus matkaani koska se on todella sekava..en edes muista minä vuonna tämä taival mulla alkoi Kertoisin mielelläni jos pystyisin,saat kyllä varmasti muilta turkulaisilta tietoa

Olet kyllä todella hyvin saanut painoasi pois siitä nostan hattua sinulle

Hei, me takuulla ihan jokainen tiedetään painon pudottamisen vaikeus, ei kai me muuten täällä näissä asioissa roikuttais! Se on todella vaikeeta, joka päiväistä syömisten kyttäämistä ja kontrolloimista, jatkuvaa taistelua itsensä kanssa ja ainakin aluksi jatkuvaa itseltään kieltämistä, rasittavaa, mutta helpottaa kun vauhtiin pääsee! Vaikeeta on, mutta kyllä me siihen pystytään! Tsemppiä!

Kiitos hatun nostosta, on kyllä mahtava fiilis jo nyt. Omalla kohdallani asia on niin, että kun saan tsempin päälle, niin kilot saa kyytiä, jonkun aikaa, kunnes alan antamaan itselleni aina enemmän ja enemmän liekaa ja hiljalleen palaan taas entisiin tapoihini ja paino alkaa nousta ja nousee ja nousee ja nousee uuteen huippulukemaan ja sitten (ehkä) saan uuden tsempin päälle ja taas sama alkaa alusta...lienee tuttua muillekin... Nyt olen vielä tiukassa lieassa, ja toivottavasti pysynkin vielä pitkän tovin, että saan mahd. paljon pois jo ennen (mahdollista) leikkausta.

Lähinnä sitä ajan takaa tällä aloituksella, että ketä olis mahdollisesti samassa "vaiheessa" kanssani ja ehkä samoihin aikoihin leikkauksessa. vaikka kivahan se olisi jakaa kokemuksiakin tietty! Vaikka aika vähäisiä ne kohdallani vielä ovatkin!

Mun taival alkoi viime syksynä työterveyslääkärin lähteellä...seuraavaksi odotan kirurgin aikaa ja gastroa...voi kuulemma mennä syksyyn, kesäloma kuukaudet vähän katkaisee...Mulla ollut vähän hidas toi alku, kun ovat halunneet kunnolla selvittää ahmimishäiriötaustaa ja hyvä niin =) Niin monta vuotta on tätä kilomäärää kantanut, ettei muutama kuukausi enää tunnu missää Vaikka pakko myöntää, että välillä on malttamaton olo

Hienosti olet saanut pudotettua painoa pois Mä olen saanut runsaat 10 kiloa pois ja jo se on saanut olon mukavammaksi

Juuu tuttu juttu lisbet,mulla ihan sama tuo lieka juttu..annoin pikku sormen se vei koko käden

Tää odottelee syksyistä (TOIVOTTAVASTI) leikkausta. Pelottaa, kun paino ei ole laskenut odotetusti, samassa veneessä tigertytön kanssa

Nostan tätä ketjua....


Täällä odotellaan kärsimättömänä leikkuria. Kirurgi pitäisi kyllä vielä ensin nähdä. Koskahan tulee kutsu

Miten ihminen voikin olla näin kärsimätön. Yritän nyt sisäistää, että ensi syksynä aikaisintaan.......

Täällä yksi turkulainen, joka tänään kävi tapaamassa nukkumattia ja os 216 hoitajaa eli seuraava tapaaminen operaaation puitteissa on leikkaukseen marssiminen: tiistaina 27.3.12 klo 7:00 pitäisi astua sisään. Pelottaa niin, ettei välillä saa hengitettyä, mutta periksi en anna. Mun prosessi alkoi 18.4.11 terv.keskuslääkäriltä, joka laittoi lähetteen eteenpäin. Tänään painoindeksi alkoi moneen vuoteen eka kertaa 3:lla, kiloja on jäänyt kesästä alk. 14. Eneily meneillään, joskin viime yönä katkesi kaalisopan syönti kun iski mahatauti.
Juhannuksena olis tavoitteena olla jo ihan eri kuosissa! Yes!

Voi...kuullostaa ihanalta. Eipä ole enään pitkä aika

Onnea matkaan!!

Terve taas Fruits13!

Ei ole ei, lähenee niin että hirvittää ja toisaalta hihityttää. Pelosta huolimatta menen vaikka raudoissa. Olen jo sopinut, että kun 27.pv astun osastolle, siellä on jo ovella klo 7:02 valmius annostella ens. rauhoittava.
Huomasin tuosta sun allekirjoituksesta, että samoissa raameissa ollaan oltu ja nyt olet parilla kilolla edellä.
Minäkin ehdin jo sekunnin murto-osan miettiä, että jos en sittenkään menisi leikattavaksi, kunnes muistin, että olenhan minä lukuisia kertoja pudottanut 20-25kg, mutta jokaikisen kerran kaik o tult takasin, korkojen kera ja NYT olisi tarkoitus lopullisesti ne kilot jättää. Tässä kun kirjoittaa, uskoo itsekin asiaan vieläkin vahvemmin...

Marriit...

Oletko ollut ENE:llä ja miten se on mennyt?

Moi Fruits13!
Kiitos kysymästä, ENE etenee! Melkoisesti jänskätti, onnistuuko koko eneily, mut ihan hyvin on mennyt. Aloitin pusseilla ja 10.pv tuli kiintiö täyteen ja vaihdoin ruualla eneilyyn ja tää tuntuu paljon miellyttävämmältä. Tänään on 14.pv ja hengissä ollaan, kohta tarttee taas keitellä vihannes-kasvissoppaa, johon sit laitan sallitun verran paahdettua rasvatonta jauhelihaa (lihakaupan, ei marketin). Tänään kattilaan menee porkkanaa, purjoa, punajuurta ja muutama ruusukaali sekä vettä ja pari liemikuutiota + tuoretta persiljaa. ENEstä selviää, jos sen halusit kuulla !

Hei! Täällä turkulainen, olen vasta matkan alussa. Tammikuusssa olin Tyks siäsät pkl:lla ja nyt pudotan sitä 5% ja huhtikuussa on ravitsemusterapeutilla painokontrolli. Olen joutunut turvautumaan ENE pusseihin, jotta saisin painoa alas. Olen empinyt paljon leikkausasiaa enkä vieläkään ole ihan varma. Päällimmäisinä ajatus,ettei oikein ole muita vaihtoehtoja. Olen laihduttanut elämässäni paljon, välillä ollut normaalipainossakin lähes, mutta aina lihonut,paras pudotus -42 kg.
t. tupu

Mietin itse tuota leikkaus asiaa liian pitkään. Sitten kuin tein päätöksen (minun mielestäni kaikki pitäisi tapahtua heti), jouduin jonon hännille. Nyt ne jotka ovat aloittaneet prosessin minun jälkeeni ovat edelläni jonossa.

Jos nyt aloittaisin uudestaan saman prosessin, menisin eteenpäin, vaikka olisinkin epävarma leikataanko minua lopulta. Leikkauksesta voi aina kieltäytyä vaikka viimemetreillä. Nopeuttaminen ei onnistu sitten millään keinolla.

Heippa!

Mut leikattiin TYKSissä 7.2. Ei mitään ongelmia oo ollut alun ummetusta jos ei lasketa. Syömään oon pystynyt ihan hyvin. Yhtään en edes jännittänyt, en ees saanut esilääkitystä. Leikkurissa aivan ihana henkilökunta samoin osastolla. Neuvoja on saanut osastolta myös leikkauksen jälkeen. Töihinkin olen jo palannut ja töissäkin menee oikeen hyvin ja jaksan olla.

Eli "rohkeutta pappa" sanottiin muinoin paikallisen lääkäriaseman mainoksessakin tosin teijän kohdalla pitäis kai sanoo mamma

Tosta alkaa uusi elämä, mä oon nauttinut joka hetkestä, kun tiedän ja huomaan miten paljon parempi olo mulla on jo nyt. Leikkauksen jälkeen on mennyt 6kg. Olen viimeks näin vähän painanut varmaan 30 v sitten.

Tsemppiä ja rohkeutta. Ja jos tukee haluutte niin yksityisviestillä mut saa kiinni Käyn mä täällä päivittäin katselemassa.

Heippa kaikki

Täälläkin yksi Turun seudulla asusteleva, vielä taipaleen alussa oleva odottelija. Eilen sain postia ja ekat käynnit on edessä rav.terapeutin ja sisätautilääkärin kanssa huhtikuussa. Toivottavasti sieltä tulee vihreää valoa, kieltävä suhtautuminen ois aika kauhistus ja motivoinnin lyttääjä...