GoodEnough esittäytyy

Ajattelin liittyä joukkoon, kun kerran lihavuusleikkaukseen olen hakeutumassa. Olen 33-vuotias nainen, viimeisen 10 vuoden aikana paino on noussut lähemmäs 40kg ja yli sadan lukemissa mennään. BMI on "vain" 35, mutta liitännäissairauteni kuulemma riittävät leikkaukseen. Kärsin pahoista selkäongelmista, tuki- ja liikuntaelinongelmista, vatsaongelmista, närästyksestä ja molempien vanhempien puolelta on kovat sukurasitteet sydän- ja verisuonitaudeista, diabeteksesta jne. Silti tunnen ajoittain syyllisyyttä siitä, että olen etsinyt "helpon tien" onneen.

Prosessi on ollut nopea, 19.5. kävin tiedotustilaisuudessa ja maanantaina sain sisätautilääkäriltä viimeisen aamenen - leikkauspäivä on 8.9. - tulen siis juhlimaan uutta alkua oikein ilotulituksen voimin

Mielialat on todella ristiriitaiset. Olen päätökseni tehnyt ja leikkaukseen menen, mutta silti välillä nämä syyllisyyden tunteet tuntuu ylivoimaisilta. Tulen perheestä, jossa heikkouksia ja virheitä ei tunnusteta/hyväksytä. Saan kuulla painostani läheisiltäni lähestulkoon päivittäin, eikä kritiikki ole aina positiivisimmasta päästä. Viimeisin niitti taisi olla kesäkadulla kuultu: "Hei läski, menepäs peittämästä näkymää kauniimpiin naisiin."

En tarvitse tyhjiä vakuutteluja siitä, että kaikki kääntyy parhain päin jne jne. Haluaisin vain rehellisiä kommentteja - paraneeko elämä leikkauksella?

Kiitos ja anteeksi

Heipä ja tervetuloa palstalle!
Kerron oman kokemukseni. Leikkauksestani on 5 viikkoa. Painoa on pudonnut 6,2 kg, veren sokeri-, kolesteroli- ja rasva-arvot ovat jo alkaneet pienentyä. Verenpaine pysyy hyvänä ilman verenpainelääkkeitä. Minulla ei siis ole enää ko. lääkitystä. Tunnen liikkumisen keveämmäksi, eikä ruoka enää hallitse minua. Mielitekoja joskus on, mutta ei ylitsepääsemättömiä. Nälkää en tunne ja syön ohjeiden mukaan. Mielestäni tämän on aiheuttanut mahalaukunohitusleikkaukseni. Kun ajattelen elämääni eteenpäin, voin vain hymyillä. Tulevaisuuteni näyttää leikkauksen ansiosta aina vain paremmalta. Edellä olevien asioiden ansiosta mielialani on toiveikas ja luottavainen. Minä voin siis sanoa, että elämänlaatuni on todellakin parantunut leikkauksen myötä.

En tarvitse tyhjiä vakuutteluja siitä, että kaikki kääntyy parhain päin jne jne. Haluaisin vain rehellisiä kommentteja - paraneeko elämä leikkauksella?

Kun kerta totuus kelpaa niin sanon että sitä ei voi kukaan tietää. Homma on leikkauksesta riippumatta kuitenkin itsestäsi kiinni. Elämänmuutos on toki paljon helpompi tehdä leikkauksen myötä, mutta sun pitää itse tehdä päätös muuttaa elämäsi. Ja se ei aina ole niin helppoa kun meillä kaikilla on tuo kukkakaali olkapäiden välissä...

Tervetuloa GoodEnough. Minulla prosessi on mennyt vielä nopeammin, kävin tiedotustilaisuudessa suht samoihin aikoihin kuin sinäkin. Minulla leikkaus on heti juhannuksen jälkeen 27.6. Minua ei pelota enkä tunne syyllisyyttä mistään. Päinvastoin, olen iloinen, että saan mahdollisuuden palata normaalipainoisten joukkoon. BMI 35 minullakin.

Tiedän, että leikkauksen jälkeen on hankaluuksia tottua uuteen ruokailutapaan, mutta sekään ei pelota, kun minulla on ystävä, joka on käynyt leikkauksessa. Vertaistuki auttaa.

Heippa GoodEnough

Tervetuloa joukkoon mukaan! Leikataanko sinutkin Eirassa 8.9., niinkuin minut? ja myös minä kävin siellä sisätautilääkärillä maanantaina. Toivottavasti löysin nyt leikkaustoverin itselleni! Tsemppiä kovasti matkaan, olen täysin vakuuttunut, että olet tehnyt oikean ratkaisun

Kyllä, Eirassa leikataan 8.9. Tarkempi aika selviää myöhemmin. Tässä sulle siis leikkaustoveri, ehdottomasti!

Ihan huippua!! ollaan kutakuinkin saman ikäisiä (minä 32), mutta minulla tuo bmi on vähän yli 50.. Onpa kivaa "tavata" leikkaustoveri näin etukäteen! Olkaamme yhteyksissä!

Jee, yhteyksissä ollaan!

Onnee Teille molemmille Ottakkaa kaikki ilo irti vertaistuestanne

Ylihuomenna se sitten on - JÄNNITTÄÄ! Kesä meni todella nopeasti ja viimeisten viikkojen ENE:ily on ollu hermoja raastavaa. Paino ei ole ihan tippunut suunnitelmien mukaan, mutta siitä ei kuulemma tarvitse "ressata". Toivottavasti kaikki menee hyvin, ja tästä alkaa se kuuluisa uusi ja ihana elämä

Jee, ylihuomenna nähdään Toivottavasti päästään kämppiksiksi!

Tervetuloa minunkin puolestani palstalle ja tervemenoa molemmille leikkuuseen menijöille

Omasta leikkuusta nyt kolme viikkoa ja rapiat ja kunto on hyvä, syötyä saa , juomisen kanssa pitää oikeesti tehdä "töitä".

Täällä ainakin sanottiin, että juuri vertaistuen vuoksi pyritään samassa leikkauksessa olleet laittamaan samaan huoneeseen, joten toivokaa parasta

Tsemppiä

-minni

Itselläkin leikkaus edessä huomenna! Koitetaan saada unen päästä kiinni