Kesällä 2012 vaeltamaan?

Olen itse haaveillut vuosien jälkeen vaellukselle lähtemisestä. Kesä 2012 voisi olla sopiva aika sen toteuttamiseen. Olisiko muita halukkaita lähtemään reissuun? Ei ole tarkoitus suunnitella mitään kovin maastollisesti vaativaa reittiä eikä etenkään tappotahtista. Osallistujien mukaan voisi suunnitella reitin pituutta, ja vaikka sellaisen reitin, josta osa voisi olla mukana lyhyemmän reitin, jos eivät vielä selviä pidemmästä usean päivän reitistä.

Kiinnostusta?

Hei Sun!
En ole koskaan vaeltanut, en siis tiedä siitä muuta kuin ehkä Lapissa, tarvii hyvät varusteet, etenkin kengät. Periaatteessa olen kiinnostunut tässä vaiheessa!

Mieli halajaa, mutta kroppa ei salli. Ehkä joskus jos selkä korjataan, pääsen tunturiin takaisin. Minulta voi lainata varusteita, jos haluaa kokeilla vaellusta.

Hyvät kengät on tosiaan se vaeltajan tärkein varustus. Muuten varusteita voi yleensä lainata tai vuokrata. Vaelluskengät kyllä maksaa, mutta toisaalta ne myös kestää. Itselläni on vaelluskengät olleet ahkerassa käytössä jo kolme vuotta, eikä niissä ole vielä mitään vikaa. Käytän niitä myös talvikenkinä, ja syksyisin ja keväisinkin ihan yleiskenkänä. Kesällä silloin, jos menen metsään. Omat kenkäni ovat sellaiset parinsadan euron kengät, mutta halvempiakin, joilla vaeltamaan pääsee, toki on! Minä päätin ostaa nuo kalliit silloin parista syystä. Halusin monta vuotta kestävät vaelluskengät ja toisaalta minulla murtui silloin keväällä varvas, ja tarvitsin kovapohjaiset, taipumattomat kengät, että varvas paranisi.
Hyvät vaelluskengät voi myös myydä eteenpäin. Ostin pojalle aikanaan kunnolliset kengät reissuun, maksoivat 220€, poika piti kevään, kesän ja syksyn, niin kauan kuin mahtuivat, ja sitten myin ne hintaan 170€. Käyttöhinnaksi jäi siten 50€. Pääasia vaelluskengissä on, että ne ovat tukevat ja ne on huolella ajettu sisään ennen reissua! Muuten hankaavat jalat verille.

Minulla on myös jotain ylimääräisin vaellustarvikkeita, joita voi lainata. Samoin jokainenhan ei tarvitse omaa telttaa tai retkikeitintä, koska porukassa voi jakaa.

Eräpena, olen pahoillani, ettei sinulla vielä selkä kestä. Tiedän niin hyvin sen poiltteen, mitä lappi saa aikaan... Toivotaan, että saat vielä selkäsi kuntoon ja pääset tuntureille!

Kyllä siellä on kierrelty, mutta Lapinhulluus ei hellitä. Onnex pääsee "tunturiin" tuohon lammen taakse Kotavuoreen.

Olisin kyllä kiinnostunu! Oon pari kertaa ollu pyhällä ruska-aikaan ja mahtavaa on ollu. On ollu seurakunnan järjestämiä retkiä mitkä on kestäny muutaman päivän. Mielenkiintoa on mut budjetti pieni, kärsin kroonisesta rahapulasta. Mut haluan vaeltamaan!

Pienellä budjetilla olen itsekin aina liikenteessä! Itse varmaan olen silloin ajamassa omalla autolla pohjoiseen (tai voihan sitä vaeltaa etelämmässäkin, vaikka Repovedellä!) joten kimppakyyti on mahdollinen. Samoin välineitä saa lainaksi, minulla esim. mahtuu telttaan toinen, on myös makuupussit ja alusen kahdelle, samoin mulla kun on trangia, niin samalla keittimellä voi kyllä keittää useampikin. On myös Haltin rinkka, jota saa lainata. Ruuat taas ei maksa paljon, jos kuivaa itse/ostaa edullista ruokaa. Minä olen tehnyt ruokien kanssa aina niin, että olen pikkuhiljaa ostellut ja/tai kuivannut niin ei tule yhdelle kuukaudelle isompaa laskua.

Vaikka vaeltamisesta puhutaan välillä niin, että pitää olla sitä ja tätä tosi hienoa, niin aika perusvälineilläkin pärjää.

Yksi sivusto, jossa näkee sitä retkeilyn oikeaa arkea on tässä
http://niceretki.blogspot.com/

Suomessa voi retkeillä kaikkialla, rauhaa löytyy läheltäkin kun hakee ja jokamiehen oikeudet toimii. Minulla on xxxl kokoiset varusteet ammatin puolesta.

Enhän minä nyt malta kokonaan retkeilyä välttää kokonaista vuotta eteen päin, mutta koska lylleröllä on rapakunto, lyllerö retkeilee tämän kesän, ei vaella

Nyt kyselenkin onko mukaan lähtijöitä?

Tarkoitus on olla reissussa la-su 11-12.6 Repovedellä (Kouvolan yläpuolella) Sinne on avattu uusi 5km pitkä rengasreitti, ketunlenkin. Tarkoitus on lähteä matkaan lauantaina, kulkea reittiä noin puolet, pysähtyä syömään, nauttimaan luonnosta ja nuotiotulen loimusta sekä yöpyä teltassa/laavulla. Sitten seuraavana päivänä kävellä loput reitistä.

Reitin voi kulkea toki nopeamminkin, eli jos joku tahtoo mukaan, muttei yöpyä, niin voi jatkaa ruuan jälkeen matkaa autolle. Itse jään kuitenkin yöksi nauttimaan luonnosta.

Tuo reitti ei vaadi siis mitään sissitason varusteita tai taitoja, ja mukaan voi lähteä kuka tahansa joka jaksaa polkua kulkea sen noin 2,5km päivässä.

Noita vaellusvälineitä voi muuten edullisesti vuokrata myös tuolta kuinoma-palvelusta.

http://www.kuinoma.fi/

Sun !
Täällä samoja haaveita ja aikomus vuoden kuluttua rinkka selässä painella kairaan luonnon.
Olen puoliksi luonto-opas
Olen opiskellut vuonna 2007-2008 täällä Lapissa luonto-oppaan linjalla 50 opintoviikkoa ,mutta sitten kun toisella vuodella alettiin opiskella ammatti aineita ja päivät aamusta iltaan kuluivat maastossa liikkue ja vaelluksille minusta ei painon takia ollutkaan.
Paino oli jo silloin yli 125kg kun opiskelin ja en pystynyt suorittamaan mitään joissa kroppa vaati enemmän liikkumista.Vielä 10 km tasaisella meni väkisin puhkuen,mutta kaikki muu,josta haavelin niin jäi tekemättä ja jouduin lopettamaan opinnot ja se harmitti.
Tuotti ongelmaa kaikessa :erätaitojen,varusteiden,liikkumisen.melonnan,talvivaellusten,poro ym.elämys matkailun /retkien opintojen suorittamisissa.
Nyt on taas kaipuu tuonne luontoon heräillyt ja haave että joskus vielä viikon jopa kaksi olen vain luonnon kanssa.
Itse asun Lapissa ja ympärillä kaunista luontoa.
Rakastan istua tunturijärven rannalla vaikka tunti kausia ja vain katsella sekä kuunnella.
Nyt kesällä on tarkoitus mennä reissuun Kilpisjärvelle ja Saana se siellä odottelisi.
Mutta ehkä se aika on ensi kesänä kun saan rinkan selkään ja vaelluskengat taas jalkaan.
Olisi kyllä mahtavaa lähteä Sun

Rovatar, ihanaa "tavata" muitakin vaelluskärpäsen puremia! Kyllähän me vuoden päästä jo ollaan siinä kunnossa, että ainakin sellainen rauhallinen reissu saadaan tehtyä. Vanha viisaushan on, ettei se matka tapa, vaan vauhti.

Tuolla tunturijärvillä sitä itsekin istuisi vaikka kuinka katsellen. Siellä jos missä sielu lepää, unohtuu turha hosuminen ja häslääminen, ja alkaa taas muistaa, mistä tässä elämässä onkaan lopulta kyse!