debressio

Kysyisin onko debressio este laihdutusleikkaukseen pääsyyn ? Olisiko ketään jolla olisi masennus ja on leikkauksen läpi käynyt ? Onko ilmennyt mitään hankaluuksia leikkauksen jälkeen vai päinvastoin?

Hei,

Mulla on jonkunasteinen masennus ja siihen lääkitys. Silti leikattiin ja kaikki on mennyt hyvin. Lääkitys on sama kuin ennen leikkausta.
Todellakin ehkä päinvastoin, mieli on parempi kuin vuosiin, jaksaa käsitellä ongelmiakin ihan erilailla ja mulla itsesyyttely on jäänyt nyt pois.
Koen olevani henkisesti ja fyysisestikin paaaljoon vahvempi kuin ennen leikkausta

Kyllä tuo ylipaino varmaan aiheuttaa masennusta kun niin moni asia elämässä vaikeutuu ylipainon takia. Kun ensin menee huonosti ja kiloja kertyyn alkaa masentaa ja se taas lisää kiloja kun töitä ei saa kun on "paksu". Loputon kehä.

Jos lihavuusleikkaukseen hakevan haastattelun yhteydessä on tullut ilmi, että on masentunut ja on lääkitys voi se olla kynnyskysymys. Se miten suuri kynnys se on riippuu päättäjästä sisätautien kirurgi/leikkaava lääkäri. Ei ole pahitteeksi jos on hakeutuessa on mukana puoltava lausunto hoitavalta lääkäriltä tai psykiatrilta (jos sellaisen luona käy).

Juu pitikin vielä tuosta mainita, mulla oli lähtevässä lähetteessä tk-lääkärin puolto sekä tk-psykiatrin puolto että pääkoppa kestää....

Mulla on taustalla vaikea masennus, johon saatu sairaalahoitoakin useaan otteeseen ja liuta erilaisia diagnosoituja mielialahäiriöitä - tärkeintä on se, että hoito on balanssissa. Ja mun kohdalla painotettiin sitä, että hoidon on jatkuttava ja oltava jatkuvaa leikkausta ennen ja jälkeen. Koska joskus nää isot muutokset saa sen kaiken skeken nousemaan pintaan ja varsinkin, jos ylipaino on ns. suojamuuri itselle, siitä luopuminen voi tuntua hyvinkin ahdistavalta ja pelottavalta...

Tsemppiä

Kiitos teille kaikille jotka olette ottaneet asiaani kantaa. Kysyin siksi tätä kun psykiatri antoi kyllä lausunnon että ei ole estettä leikkaukseen, mutta epäili vahvasti että leikkaava lääkäri antaa pakit. Saas nähdä sitten kun ollaan siellä asti.

Mulla on kaksisuuntainen mielialahäirö johon on lääkitys.Sairaalassakin on aikaa vietetty ja useita vuosia terapiaa takana.Tällä hetkellä en käy terapiassa ja pää on aika kuosissa.
Lääkäri jolla kävin piti sitä suurena ongelmana.Hoki vaan koko ajan,että onhan täällä HULLUMPIAKIN ollu,kun sinä!Aika yllättyny olin tästä,että lääkäri sanoo hulluks???Nyt mulla on spykiatrin puoltava lausunto(kävin siellä kaks kertaa).Kuitenkin jännittää,että mitä se lääkäri sanoo,kun päätös pitäisi tehdä 27.4.Kun viimeks kävi siellä,niin oli selvää,että kyseinen lääkäri ei ymmärrä mitään minun sairaudestani.Tuntuu tosi kurjalta,että sellanen tyyppi päättää mun loppu elämästä,jonka mielestä oon maaninen hullu.
Jännitys tiivistyy..

Kuinkahan hulluks minnuu sanotaan, kun miullakin on bipolaarihäiriö ja oon sen takia ollu kerran myös osasto hoidosta. Toivottavasti miun matka ei tyssään siihen, että liian hulluna pidetään. Eihän me mitään hulluja olla, vaan ihmisiä joilla on toimintahäirö aivoissa, joka on sairaus siinä mitkä muutkin sairaudet.
Itse käyn psyk.polilla juttelemassa ja miulla on lääkitys, mutta vain se ns. peruslääkitys mikä on nyt saatu kohdilleen, mitään tarvittavia lääkkeitä eli esim. rauhoittavia miulla ei ole käytössä.
Toivotaan, että meidän kaikkien kohdalla lääkäri katsoo sopivuuden muiden syiden, kuin "hulluuden" perusteella, varsinkin jos siitä, että pää kestää on ihan psykiatriaan erikoistuneen lääkärin lausunto.