Tallu esittäytyy

Hei kaikille! Olen 41 vuotias naishenkilö pohjois-Suomesta. Neuvolakortissa on pienestä pitäen lukenut "ylipainoinen" ja painoa on yritetty saada alemmas vaikka millä keinoin. Löysin tämän palstan oikeastaan aikaan myöhään. Reilussa vuodessa olen laihtunut noin 35 kg ja nyt kävin GBP-leikkauksessa 16.2. Pahimmillaan painoa on ollut n.147kg, mutta tänä aamuna enää vain 108kg. Olen saanut tosi paljon hyviä ohjeita täältä palstalta ja kun olen vähän huono liittymään näihin ryhmiin, niin koin aikani olevan kypsän vasta nyt. (Siinä voi nyt käydä, että ette pääse minusta eroon, vaikka haluaisittekin ) Mukavaa viikonvaihdetta kaikille! Tallu

Parempi myöhään, kun ei milloinkaan.
Tervetuloa ja Onnea pudotetuista kiloista

Tervetuloa Tallu!
Täällä meitä on kuin suuri perheyhteisö koolla yhteisen asian innostamina!

Tervetuloa addiktoitumaan.

Tervetuloa joukkoon. Täällä löytyy kanssasisaria ja -veljiä.

Tervetuloa mukaan.

Tervetuloa ja onnea jo pudotetuista kiloista! Ja hyviä leikkauksen jälkeisiä vointeja!

Tervetuloa minunkin puolestani. Olen vasta muutaman päivän ollut "jäsen" ja jo koukussa tähän palstaan. On aina kiva kun saa jakaa kokemuksiaan muiden kanssaihmisten kanssa.

Eipä nuo hoitavat tädit olleet pahalla päällä vaikkei paino olekaan laskenut pariin viikkoon. Leikkauspäivän aamusta on kuitenkin niin hyvin tippunut. Rav.ter. antoi ohjeeksi syödä vähän lisää proteiinia ja hyviä rasvoja ja hiilihydraattien määrää eli leipää vähän vähentää. Mutta periaatteessa kaikki ok. Lisäksi vettä pitäis juoda vielä lisää. Eli näillä ohjeilla mennään eteenpäin ja huhtikuussa jälleen tapaaminen tätien sekä leikkaavan kirurgin kanssa.

Tervetuloa joukkoon! Sulla on jo asiat hyvällä mallilla, onnea painon pudotuksesta! Perästä tullaan...

Hiphurraa! Paino alle sadan!!! En edes muista milloin olisi viimeksi ollut..ehkä n.15-20 vuotta sitten. Hitaasti tämä lähtee, mutta varmasti. Olo on edelleen mitä mainioin. Kahvihalut ovat palanneet eikä mikään muukaan tekisi tiukkaa syödä, mutta pää sanoo, että eipäs syödäkään. Samaten, jos olo tuntuu täydeltä, niin suu kieltäytyy ottamasta lisää vastaan. Mies on nykyisin meidän talon "solokkusankko" eli jos pihvistä jää puolet, niin mies syö mielellään Elämä alkaa tuntua pikku hiljaa hauskalta ja itsekin huomaa jo kuvista hoikistuneen aika tavalla. Mukavaa kesää kaikille palstalaisille!

Onnittelut Tallulle satkun alituksesta!

Miten teillä leikatuilla on psyyke kestänyt muutoksen? Itse ainakin olen tunnesyöjä, ja iltanapostelija. Tuleeko näitä mielihaluja vielä leikk. jälkeen? Mitä syömisen tilalle, vai jääkö vai iso psyykkinen aukko, että elämästä puuttuu jotain?
Toinen asia: onko kellään tullut osteoporoosia leikk. jälkeen? Seurataanko sitä mitenkään, tarvitaanko osteoporoosilääkkeitä? minua pelotteli eräs tunnettu endokrinologi HUS:sta, että varo vaan leikkausta, kaikki tutkimukset näyttävät että osteoporoosi tulee kaikille leikatuille, ja pahana. Minulla on jo se, ja syön tietty siihen lääkkeitä, plus d.vit. ja kalkit.

Minn se kesäkin on kadonnut? Ei ole paljon ehtinyt päivittää tietojaan (muka) kiireiden keskellä. Hidasta, mutta varmaa tämä painonpudotus on. Enää ei vaan tarvitse stressata, että tippuis viikossa 5kg tai sinnepäin.. Olen tyytyväinen siihen, kun alaspäin mennään. Kävin puolivuotis-tarkastuksessa ja muuten kaikki ok, mutta proteiineja pitäis saada enemmän. Ei muuta kuin laskemaan tarvittavat aineet. Hiuksethan ne lähtee, mutta toivottavasti joku päivä kasvavat takaisin. Näen itseni edelleen samana elefanttina joka olen ollut läpi elämän. Ei osaa oikein hahmottaa, että ruhostani on lähtenyt n.52kg "jotain" pois. Ei, vaikka vaatekaappi menee jatkuvasti uusiksi. Kaikki kommentit ovat olleet pääasiassa positiivisia. Yksi puolituttu sanoi, että et saa enää laihtua. Silloin ajattelin, että mitä, miksi mä en saa laihtua, mutta muut ihmiset saavat? Onneksi olin töissäni ja asiakaspalvelutilanteessa, niin en kirkastunut tälle ihmiselle. Olin kyllä ehkä hieman närkästynyt. Kaikki oudommathan luulevat, että olen karpannut, kun se on niin in. Pakko myöntää, että mikäli en olisi kulkenut hoitajan ja ravitsemusterapeutin vastaanotolla vuoden verran, niin pääkopan olisi ehkä vaikeampi pysyä mukana. Sen verran vauhdilla nämä muutokset ovat tulleet. Huomiota tulee myös vastakkaiselta sukupuolelta, joka on meikäläiselle aivan uutta. Tanssikengät ovat saaneet kyytiä ja myös tätä entistä seinäkukkasta on haettu tanssimaan muidenkin miesten osalta kuin oman. Tietty sitä on vähän katkera, että kun ennen ei ole kelvannut, mutta mitäs siitä. Entiset muistot romukoppaan ja uusia taisteluita päin. Tästä hetkestä pitää nauttia kun uusia muistoja tulee. Ei tätä kokemaansa kyllä pois antaisi ja kun elämänlaatu on parantunut niin paljon. Välillä sitä haikailee, että olisipa leikkaus tehty jo aiemmin, mutta hyvä että edes nyt. Lähettävä tk-lääkäri tietää kiitollisuuteni

vautsi!!oot kyllä hienosti pudottanu painoo, onnittelut!!