ammu5 esittäytyy + odottaa leikkausta 2011...

Hei,

Päätin minäkin vihdoin kertoa itsestäni jotain, kun tänään se konkretisoitui, että lihavuusleikkausta kohti mennään. Arvioinnista Meikusta tulossa ja mietteet raksuttaa päässä.

Olen kolmekymppinen nainen Helsingistä, ylipainoinen olen ollut koko ikäni. Lukiossa vielä olin liikunnallinen ja ylipainoa oli "vain" kymmenisen kiloa, mutta 18 vuotta täytettyäni painoa humpsahti nopeasti 20 kiloa lisää. Opiskeluaikana sitä tuli vielä 10 lisää, ja työelämään siirtyessä seuraava 10. Ja masennus: +10. Seitsemässä vuodessa lihoin siis 50 kiloa, vaikka olin jo valmiiksi hiukan pyöreä! Miettikää, kuin kantaisin yhtä missin kokoista naista koko ajan mukanani.. ei jaksa enää..

Painonvartijoissa pudotin parikymppisenä 15 kiloa, mutta kaikki tulivat takaisin ja lisää. Olin myös ENE-ryhmässä, jossa sain toistakymmentäkiloa painoa pois, mutta omilleen jäätyä palasin samaan kaavaan: liikaa ruokaa, liian vähän liikuntaa. Olen laskenut pisteitä, kaloreita, ollut sairaaladieetillä, paastonnut, nutrannut... kokeillut kaikkea. Painolasti on alkanut vaikuttaa jo yleiseen jaksamiseeni. Olen väsynyt, en jaksa olla sosiaalisesti yhtä aktiivinen kuin ennen ja kaikenlainen liikkuminen tuntuu ponnistelulta. Selkä kipeytyy ja oma olo harmittaa. Olen lukenut tätä palstaa innokkaasti ja päätin nyt ruveta kirjoittelemaan itsekin ahkerasti.

Ei muuta kuin kevättä kohti, leuka pystyyn ja voimia kaikille!

Tervetuloa kirjailemaan.

Tutun kuuloinen tarina... Toivottavasti pääset leikkaukseen ja saat toivotun apuvälineen painonpudotukseen ja elämänmuutokseen!

Oman kokemukseni perusteella en voi muuta kuin lämpimästi suositella
Omasta leikkauksestani on noin puoli vuotta aikaa ja painoa -33 kg vähemmin. Elämä alkaa maistua jo ihan toisella tavalla

Tsemppiä!

Kiitoksia, kiitoksia eräpena ja Ann. Ja vau - onnea Ann, mahtaa tuntua arki ja elo erilaiselta -33 kg kevyempänä!


Edessä on kovia juttuja - mutta tahto on luja. Nyt ruvettava kiinnittämään huomiota todella joka suupalaan, ateriarytmiin ja hilattava painoa alas.. menen tiistaina kilpirauhasjuttuja varten antamaan näytettä labraan, ja sitten alkaa gastroskopiakutsun odottelu.

Kysymys Meikun arvioinnista; pääsikö kukaan muu tekemään kyykkyjä? minua haastateltiin siellä tiukasti, ja vieressä kuunteli toinen lääkäri. Verenpaine katottiin, sydän ja keuhkot kuunneltiin. Kyykkyjä tein, ja lääkäri tutki vatsan raskausarpia.. Noh - ihan positiivinen olo siitä jäi. Ystävällisiä olivat kaikki.

Tervetuloa tänne kirjoittelemaan!
Odotellaan yhdessä, mitä ne lääkärit sanoo meille...

Kiitos, Sun! Toivotaan, että toivomiamme asioita..

Oletteko muuten katsoneet Youtubesta Gastric Bypass Before & After -videoita? Osa käyttäjistä on pitänyt videopäiväkirjaa koko taipaleensa ajan. Siellä väännetään itkua, kärsitään kipua, menetetään hermoja - mutta lopulta, kaikkien taistelujen jälkeen kevyemmän elämän myötä fiilis alkaa olla positiivisempi. Hyviä tarinoita, suosittelen!

Mä oon myös seurannut jotain blogeja. Yksi, josta kovasti tykkään on https://www.youtube.com/user/faithkp#p/u

Tämä neitonen on samaa ikäluokkaa ja tuntuu fiksulta, mukavalta ja postiiviselta ihmiseltä. Nyt on jatkanut vielä blogin pitoa leikkauksen jälkeisestä raskaudestaan. Välillä on mukava käydä vilkaisemassa mitä mietteitä toisilla on ollut samassa ajankohdassa matkaansa. Usein löytääkin hyvin samankaltaisia ajatuksia, murheita ja ilonaiheita

Tervetuloa

Tervetuloa joukkoon mukaan!

Tervetuloa mukaan Ammu ja kiva että päätit alkaa kirjoittelemaan kanssamme . Minä en ole tehnyt tutkimuksissa kyykkyjä, kuntotestissä tosin olen, eikä mun raskausarpiani ole kukaan katsonut saati koskenut, tosin niitä ei paljon olekaan. Miksi niitä sitten katsellaan, voiko niistä olla jotakin haittaa leikkausta tehdessä? Eikös ne ole vaan ihon pintakerrosten repeämiä vai olenko ymmärtänyt väärin?

Hei taas kaikki!! Tänään sain kirjeen Meikusta, että minut leikataan!! Leikkaus on kesällä 2011 Peijaksessa. Nyt odottelen kutsua Peijakseen, minulle pitää tehdä vielä joku ruokatorven painetutkimus, sillä ruokatorveni peristaltiikka eli se supistelu ei toimi kuulemma kuten pitää. Minulla on siis laiska ruokatorvi! Kummallista. Gastroskopia oli 30.3. ja siellä tuo laiskanpulskea peristaltiikka havaittiin.. samoin vatsalaukussa pieni eroosio - selittääkö pieni limakalvonirhauma oksettavan huonon olon kun vatsa on ihan tyhjä ja satunnaiset ruoanjälkeiset vatsakivut? Gastro ei ollut miellyttävä kokemus.. olisi pitänyt pyytää rauhoittavaa, sillä itkin ja tärisin ja koin, että tukehdun siihen kakomiseen ja ajatus putkesta vatsassa ei auttanut.. Reippaasti sen kuitenkin kärvistelin.

Haluaisin laittaa oman taipaleeni tuohon viestin allekirjoitukseen, mutta teenköhän jotain väärin, kun se ei onnaa..?? Mitens muilla mennyt?

t. Kutsua Peijakseen odotteleva ja kilojen kanssa kamppaileva..

Haa! Nyt se tulikin!!!

Hienoa ammu5! Siitä se vaan leikkuri lähenee!!