Uskaltaudunko esittäytymään

Olen jo joskus vuosia sitten tänne palstalle rekisteröitynyt, mutta nyt uudestaan kun sain tehtyä sen ratkaisevan päätöksen eli hankkia lähetteen yliopistolliseen sairaalaan. Yllättävän helposti sen sain, eli en joutunut käymään kuin kerran jollakin ihmeellisellä tädillä terveyskeskuksessa katselemassa ruokakokoja ja -valintoja. Nyt on kevääksi tulossa tutkimuksia ja lääkäri huhtikuun alkuun. Toivotaan että kaikki menisi hyvin ja pääsisin leikkaukseen vielä tänä vuonna. En ole kenelekkään asiasta vielä puhunut ja muutenkin ahistaa koko juttu, mutta alkaa olla pakko tehdä jotain radikaalia. Ongelmana on runsaat allergiat ja vaikeahko liikuntavamma. Vatsa on myös todella herkkä, eli ei kestä stressiä, kaikkia ruokia yms yms. yms.

Onko täällä muita jotka TYKS:n seudulta?

Tervetuloa mukaan Mii

tervetuloa joukkoomme Mii itsekkään en ole täällä kauaa ollut,mutta huomannut et täällä voi kysyä mitä vaan ja ihana vaihtaa kokemuksia kohtalotovereiden kanssa

Tervetuloa.

Tervetuloa Miii
Nyt olet ihan oikeassa paikassa,täällä on todella kiva kirjoitella toisten saman asian kanssa kamppailevien kanssa ja täältä saat parasta tietoa koska monet ovat jo läpikäyneet leikkauksen jne...
Mä olen myöskin TYKSIläisiä

Kiitos tervetulotoivotuksista! Ne lämmittivät sydäntä todella. Olen niin hermona koko asiasta.

Yritin teidän allekirjoituksista lukea, että kuinkahan pian lääkärikäynnin jälkeen pääsee leikkaukseen (siis kun ennakkoon on paljon tutkimuksia), jos kaikki sujuu hyvin? Minulla on lääkäri heti huhtikuun alussa, eli siitä vielä kuukausia vai puoli vuotta?

Tervetuloa joukkoon tummaan Mii(=:
Minut on leikattu tyksissä 8.11.10 ja tuosta allekirjoituksesta näet mun aikataulun.
Kaikkea hyvää taipaleellesi.

Tervetuloa mukaan!

Tervetuloa joukkoon! Mukava kun uskalsit...

Tervetuloa minunkin puolestani!

Tervetuloa mukaan ja purkamaan ahistuksia, kyllä täällä mieli kevenee kun saa kirjoitella kohtalotovereille.

Kiva että lisää niitä ketkä on TYKS:n "hoidokkeja"
Minua on kovin kiinnostanut juuri ne jotka on siellä, koska siitä näkee hiukan miten asiat etenee..
Tervetuloa minunkin puolesta, itsekin vasta-alkaja täällä

Tervetuloa!Varmaan jokaisella meistä on samansuuntaisia tuntemuksia ja hirvityksiä tämän leikkauksen suhteen.Senpä takia onkin oikeestaan hyvä,että asia etenee hissuksiin (tosin tämä n.3-vuoden jakso taitaa olla huippu).Kerkiää vähän makustella ja totutella ajatukseen ja valmistautua tulevaan.Näyttää nuo jonotusajat ja muut käytännöt hieman eroavan eripuolilla Suomea,mutta jos lopputulos on sama,niin hyvä!
Tuki tällä palstalla on verratonta ja ainaskaan vielä en ole törmännyt asiattomiin viesteihin.Työstämisen iloa!!!

Joka toinen päivä tuntuu että teen elämäni virheen ja joka toinen päivä että teen parasta mitä voin tehdä. En ole kellekään kertonut ja asia pyörii jatkuvasti mielessä... Puuh...

Olen kuitenkin vasta 24 v, joten ei olisi varaa tuhota omaa kroppaa ja tällä tarkoitan sekä ylipainoa että kantiltaan leikkausta.

Kuule Mii tuttu tunne tuo että jatkuvasti mieli muuttuu..täälläkin kun luen ihmisten juttuja niin aina kun lukee hyvää(mitä onneksi on 99% ) niin olen innoissani menossa leikkaukseen ja sitten kun jollain on jotain negatiivista kerrottavaa niin alkaakin miettiä mitäköhän olen tekemässä.Mutta nyt kyllä olen täysin vakuuttunut siitä että haluan leikkaukseen,kadun kovasti kun menin perumaan aikaisemman leikkaukseni jonka piti olla 2.11.2010

Mulla on 16 vuotias tytär joka on todella paljon ylipainoinen,siis enemmän kuin minä ja mua niin kovasti suruttaa hänen puolestaan koska häneltä menee koko nuoruus pilalle paino ongelmien takia,ei hän kehtaa liikkua edes kavereiden kanssa ja jos voisin niin antaisin vaikka tämän oman leikkaukseni hänelle ettei nuoren ihmisen elämä menisi pilalle
Eli sinäkin kun olet vielä noin nuori niin mene ihmeessä leikkaukseen.Jos mulla olis ollut tämä mahdollisuus nuorempana niin luulen että olisi monetkin asiat elämässä toisin nyt .

Minä luulin että ylipaino ei haittaa jos on voimaa ja kuntoa. Ensin meni polvi, sitten tuli napatyrä. En uskonut vielä meni olkapää, vasen käsi reistasi, viimeksi jalat alta. Selkä kulunut ja välilevytyriä useita kädet sökönä, ei mahdu magneettiputkeen. Nyt on pakko saada läskit pois. Kannattaa miettiä ajoissa.

Mii, parempi hoitaa asia kuntoon ennenkuin saat polvikulumia, tai muita ylipainon aiheuttamia vaivoja. Toinen tärkeä juttu on hedelmällisyys, monella sairalloisen ylipainoisella on ongelmia tulla raskaaksi.

Nuoren ihmisen itsetunto, suhteet vastakkaiseen sukupuoleen ja seksuaali-identiteetti kärsii yleensä suuresta ylipainosta. Siinäkin suhteessa on parempi olla liikkeellä aiemmin kuin myöhemmin.

Kaikkea hyvää!

Mii: Lohdutuksen sana, mä olen 26v ja mulle tehtiin GBP 3 viikkoa sitten ja katunut en ole sekuntiakaa, ehdottomasti paras päätös minkä elämässäni olen tehnyt. Koen saaneeni elämäni takaisin, vaikka leikkauksesta vasta 3 viikkoa. Kiloja karissut 7 viikon aikana 18kpl, joten en voi valittaa. Tekisin saman päätöksen mennä leikkatavaksi koska tahansa. Nuori vieläpä toipuu operaatiosta nopeasti. Minut leikattiin keskiviikkona ja jo seuraavana maanantaina istuin koulun penkillä

Tervetuloa mukaan Mii ja Justiinatar! Minäkin olen TYKSiläisiä ja mun matkankulkua voi seurata tuosta allekirjoituksestani.

Uskokaa pois nuoret, ihmisen elämä on huomattavasti mukavampaa normaalipainoisena ja terveenä kuin sairaalloisen lihavana ja sairaana! Voi kun olisi ollut joku tämmöinen apukeino olemassa jo silloin, kun mä olin nuori, mutta eipä ollut yhtään mitään.

Bulla65...juuri samat sana sanoin tänään kumpa olisi ollut nuorena tämä mahdollisuus.Mutta..parempi myöhään kuin ei milloinkaan