intoa täynnä

Intoa täynnä töistä kotiin ja koneelle taas kattoo teidän tarinoita,tää on tosi hyvä kun on tämmönen paikka keksitty meille paksuille kansalaisille Uusin painonvartija lehti odottaa tuoreena ja nykäsettömänä pöydällä,kohta sen kimppuun.mietin viime yönäkin miltähän se mahtaisi tuntua kun olisi normaalipainoinen,siitä on kauan aikaa..oma tarinani on aika samanlainen kuin muillakin ylipainosilla,kolmen lapsen äiti ja kiloja tullu jokaisesta aina vaan lisää..elämän rankkuuteen ja pahaan oloon,sekä sillon tällön hyviin hetkiin ja itsensä palkitsemiseen on käytetty apuna ruokaa ja juomaa.Kaikki lähti oikeestaa käsistä aika tasan 3vuotta sitten vaikka ennen sitäkin olin vaikeesti lihava.elämä muuttui silmänräpäyksessä:odotin viimmesilläni raskaana 3 lastani,viikkoja oli jotain 35 kasassa,vanhimmalla pojallani(sillon10v)jatkui yskä ja nuha 3viikkoo ja lekurissa kävimme sinä aikana 3kertaa.Aina sama juttu ei mitään vikaa,virustauti..kunnes vein vikan kerran yhteispäivystykseen 19.1.08 ja vaadin labrat,lääkäri totesi olevan kaiken kunnossa ja käski soittaa vastauksia labroista ma omalta lääkäriltä,sillon oli la.meni puoli tuntia ja puhelu tuli jossa pyydettiin heti kysiin tulemaan ja totesivat et LEUKEMIA!!elämä pysähtyi,ajattelin et syöpä,kuolema..viikon oli lapsivedet menneenä kun makasin toistasataa kilosena hylkeenä vanhimman poikani vieressä syöpäosostolla enkä tajunnut shokiltani lähtee edes synnyttää.synnytin kuin unessa terveen pojan,ja palasin sairaan poikani luo syöpikselle.lapsia toisensa jälkeen kuoli pois,meidän aikana 12 pientä,viatonta lasta!jokaisen menetys oli hirveä ja kaikki oli kuin samaa perhettä siellä!meidän tarina on tällä hetkellä hyvä,paljon pahaa mahtuu tähän välille,lyhyesti,terveenä oltu kohta vuosi,labroilla käydään edelleen joka kuukausi ja jännätään ja pelätään.Uusiutumis riski 30%kun oli kaikista rankimmat hoidot mitä pysty antamaan.Toivossa on hyvä elää ja päivä kerrallaan.Kuten arvata saattaa,niin minä sitten olen yrittänyt syömällä parantaa oloani vaikka se vaan aina paheni,nyt yritän jaksaa ajatella välillä itseänikin!

Moikka Anne ja tervetuloa joukkoon suureen=)Joskus elämä todella pysäyttää ja antaa asioille toisen kulman. Toivon että joku päivä voit ilolla katsoa eteenpäin ja normaalipainoisena. tervetuloa vielä ja kysy jos mitä tahansa mieleen tulee leikkauksesta me vastataan kyllä kuka ehtii ekana=D tsemppii sulle ja halirutistus.
terv.Heluna

Tervetuloa mukaan! Hurja ja raska on taipaleenne ollut. Toivottavasti uusi vuosi tuo tulleessan mukavia asioita ja iloa ja helpotusta arkeen.

Kiitoksia Heluna ja Poutapilvi!toivotaan tosiaan että tämä uusi vuosi tuo elämään ihan uusia asioita ja hyviä sellasia:)Teillä on kyllä mahtavan kannustavat tarinat!!Onnea teille molemmille!