nythä tämä vasta alkaa
Sivu 1 / 1
nythä tämä vasta alkaa
Moi kaikki. Kirjoitin tälle palstalle puolitoista vuotta sitten Kyssissä päiväkirjaa koko sairaalassaolo ajan. Nyt sitten olen huomannut että kirjautumiseni ei ole onnistunut silloi. Vastaus kirjautumiseen tuli viime viikolla
Eli on jo kulunut aikaa leikkauksesta ja -20 on pois, mutta ei tarpeeksi. Olo on kyllä ihan hyvä mutta edelleen sydän on liian kovilla ylipainon vuoksi. 84 kg. Nimenomaan leikkaukseen pääsyyn vaikutti verenpainetauti ja alkava kakkostyypin diabetes.
Kun siellä leikkauksessa käy niin vanhat tavat EIVÄT jää sinne leikkauspöydälle: Se että en pääse enään lihomaan takaisin on minun oljenkorsi ja uuden alun alku. Näin pitkään meni ennen kuin olen valmis muuttamaan elintapoja. Minulla on kaikki mennyt hyvin enkä ole kokenut mitään sellaista joka olisi säikäyttänyt huolehtimaan itsestäni. Ainut mitä olen jättänyt pois on broileri. Sitä oksensin muutamia kertoja ja varmaan psyykkistä , mutta se saa aina mahan kipeäksi.Kovasti olen vieläkin perso makkaralle ja oluelle. Mieheni iltarituaaleihin ne kuuluvat, mutta hän treenaa ja juoksee pitkiä matkoja eikä ole väliä vaikkasaa energiaa niistä.
Olen aloittanut VLCA dietin, mitään ei ole lähtenyt...vielä. Ehkä kuitenkin tarvitsen vertaistukea. Meidän pieneltä paikkakunnalta ei löydy. Täyttä tukea ei löydy kotoakaan, vaikka meillä on hyvä parisuhde niin nämä asiat ovat hepreaa miehelleni erillaisen lähtökohdan vuoksi. Odotan kovasti että aika kuluisi ja paino oikeasti putoisi.Ai niin on nyt paljon helpompaa noudattaa vähäkalorista diettiä kun silloin vatsalaukun aikaan
Eli on jo kulunut aikaa leikkauksesta ja -20 on pois, mutta ei tarpeeksi. Olo on kyllä ihan hyvä mutta edelleen sydän on liian kovilla ylipainon vuoksi. 84 kg. Nimenomaan leikkaukseen pääsyyn vaikutti verenpainetauti ja alkava kakkostyypin diabetes.
Kun siellä leikkauksessa käy niin vanhat tavat EIVÄT jää sinne leikkauspöydälle: Se että en pääse enään lihomaan takaisin on minun oljenkorsi ja uuden alun alku. Näin pitkään meni ennen kuin olen valmis muuttamaan elintapoja. Minulla on kaikki mennyt hyvin enkä ole kokenut mitään sellaista joka olisi säikäyttänyt huolehtimaan itsestäni. Ainut mitä olen jättänyt pois on broileri. Sitä oksensin muutamia kertoja ja varmaan psyykkistä , mutta se saa aina mahan kipeäksi.Kovasti olen vieläkin perso makkaralle ja oluelle. Mieheni iltarituaaleihin ne kuuluvat, mutta hän treenaa ja juoksee pitkiä matkoja eikä ole väliä vaikkasaa energiaa niistä.
Olen aloittanut VLCA dietin, mitään ei ole lähtenyt...vielä. Ehkä kuitenkin tarvitsen vertaistukea. Meidän pieneltä paikkakunnalta ei löydy. Täyttä tukea ei löydy kotoakaan, vaikka meillä on hyvä parisuhde niin nämä asiat ovat hepreaa miehelleni erillaisen lähtökohdan vuoksi. Odotan kovasti että aika kuluisi ja paino oikeasti putoisi.Ai niin on nyt paljon helpompaa noudattaa vähäkalorista diettiä kun silloin vatsalaukun aikaan
rosina- Viestien lukumäärä : 1
Paikkakunta : savonlinna
Registration date : 07.11.2010
Sivu 1 / 1
Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa