Kotona ollaan

Semmonen reissu oli se. Pari tuntia olen ollut kotona ja olo on suhteellisen hyvä. Leikkaus sujui hyvin, dietti oli tepsinyt hyvin, maksa oli normaalin kokoinen eikä aiheuttanut ongelmia.

Leikkaus alkoi maanantaina yhdeksältä ja kesti vähän reilut kaksi tuntia. Heräämössä ja tarkkailussa pitivät kuitenkin iltaan asti ennen osastolle siirtämistä. Heräämössä olo oli melko huono, mutta sain riittävästi kipulääkitystä ja ehkä senkin takia oli pää vähän pökerryksissä. Minulla oli ranteessa semmonen nappi, jolla sain itse annosteltua kipulääkettä ja se yksi putkilo riitti tähän päivään asti ja vielä sitä jäi ylikin.

Yöllä laittoivat osastolla napapiikin ja antibioottia ja samalla hoitaja huomasi, että lämpö on vähän koholla. Mittauksen mukaan kuumetta oli 38,1 ja seuraavaksi tiputettiin paracetamolia, joka auttoi hieman olotilaan. Koko yö meni valvoessa, kun tuntui, että hyvää asentoa ei löydy millään. Suurin syy oli varmaankin se kaasu, koska pallea ja hartiat olivat kipeät ja olo tukala. Tiistai meni jo sitten vähän paremmin, kävin kävelemässä pariinkin otteeseen, mutta katetrin takia en voinut liikkua vapaasti. Katetrin ottivat pois vasta tänä aamuna, kun aloin hermostua. Pyysin sen poistamista moneen otteeseen ja mitään ei tapahtunut. Sitten toivat aamupalan ja sanoivat, että söisit ensin aamupalan ja sitten otetaan katetri. Minua otti jo niin paljon päähän, että sanoin "enkä syö, katetri pois heti". No sitten ne viimein tottelivat ja olipa mukava päästä käppäilemään tippapullon kanssa. Tiistainakin olo oli aina paljon parempi, kun sai muutaman lenkin käydä kävelemässä. Ihan silloin aamusta piti pyytää pahoinvointilääkettä kahteen otteeseen, kun oli semmonen oksettava olo.

Ruoka ei oikein maistu. Sairaalassa söin muutaman lusikallisen aina kutakin ruokaa, mutta aivan liian paljon sitä oli tarjolla. Matkaevääksi sain Panacodia poretablettina, yhden otin lähtiessä ja toisen heti kotiin tultua. Matkaa oli kuitenkin lähes 200 km niin maha kipeytyi tärinästä.

Kyllä tämä tästä, huomenna on taas parempi päivä. Kirurgin tapasin tänään sairaalan käytävällä ja hän totesi, että taitaa olla kunto jo hyvä. Sitten kierrolla juteltiin enemmän ja sain luvan lähteä kotiin. Kaveri jäi vielä yhdeksi yöksi osastolle ja kotiutuu huomenna.

Hienoa, että olet kotiutunut. Tänään onkin monta päässyt maanantain jäljiltä vapaalle jalalle.

Jännä miten erilaisia käytäntöjä tosiaan on.

Hyvältä kuulostaa tuo sinun reissusi Nancy(=: Voimia paranemiseen.
Kerrotko vielä mikä oli leikkausmuoto??

Ohitus tehtiin. Aika sekavahan tuosta sepustuksesta tuli, mutta koettakaa saada jotain tolkkua:)

Niin ja saikkua tuli viisi viikkoa. Ensi viikolla on kuitenkin pakko mennä jo kouluun.

Hienoa Nancy että olet kotiutunut. Ole varovainen jos meinaat jaksaa kouluun lähteä!

On kyllä ihme kun on niin erilaisia käytäntöjä eri sairaaloissa.

hyvin sai tolkun sepustuksesta:)
Sepäs vasta mukava nappi oli Sulla ranteessa.
Leppoisaa oloa ja hyvää mieltä:)

Rauhallista toipumisaikaa, viikossa olo on jo ihan erilainen!

Tsemppiä! Kuka siut leikkasi?

Toimenpidekertomuksessa lukee, että Meriläinen ja Koivukangas ovat suorittaneet leikkauksen. Molemmat kävivät haastattelemassa vielä ennen toimenpidettä ja myöskin sen jälkeen. Todella hyvä hoito oli Oulussa ja mukava hoitohenkilökunta. Ainoa asia mikä minua vaivasi, oli tuo katetri, mutta selvisihän sekin sitten aikanaan.

Hyvin nukuin yön omassa sängyssä, heräsin vaan vähän liian aikaisin. Kipuja ei ole juuri ollenkaan ja lämpökin on lähes normaali.

Eli nuori nainen ja mies? Tämän naisen näin kun kävin tähystyksessä ja mies soitti. Ok. Ne leikkaa kuulemma vastaseuraavan kerran silloin 15 pvä Oulussa, näin kertoi kun soitti, myöskin....

Voimia sinulle Nancy ! Ja onnea "uuden elämän" alkuun.

Minua alkoi tuo katetri asia vaivata.Hui =O
Laittaako ne sen nukutuksen aikana kuitenkin.Se kun ei ole mikään kiva toimenpide muuten?
Sattuiko pois otto?
En kyllä kans aio kulkea sellainen jalkojen välissä ...heh.
Minulta leikattiin viime kevättalvella umppari ja ei silloin mitään katetria laitettu vaikka olin leikkaussalissa ja heräämössä yli 2 tuntia.

Rovatar, juu nukutuksessa laittavat eikä se pois ottaminenkaan tunnu juuri miltään. Eihän sen kusipussin kanssa pysty kulkemaan. Hoitajat käyttivät tiistaina pari kertaa kävelyllä ja laittoivat sen pussin siihen kävelytelineeseen kiinni. Oisin kyllä päässyt jo itekin liikkumaan, kun vaan olisin saanut sen aikaisemmin pois. Se kipulääke tuntui olevan melko tehokasta, koska tuntui nupissa melkoisesti aina kun nousi pystyasentoon. Ehkä ne ei senkään takia uskaltaneet laittaa minua liikkumaan omin voimin.

Sappikivileikkauksessa katetri oli seuraavaan päivään ja heti kiskoivat sängystä ylös vaikka olikin iso reikä mahassa ja todella kipeä. Umpparileikkauksessa eivät laittaneet sitten ollenkaan.

Äkkiä tästä leikkauksesta näkyy toipuvan vaikka ensimmäisenä yönä pahalta tuntuikin ja tuli valvoessa kaikenlaisia ajatuksia mieleen. Jokainen uusi päivä on eilistä parempi. Tänäänkään en ole tarvinnut kuin yhden kipulääkkeen ja sekin vain sen vuoksi, että piti istua autossa n. 80 kilometrin matka. Haavat ovat todella pieniä, eivät vuoda, eivätkä punoita.

Tsemppiä vaan kovasti muillekin leikkaukseen menijöille ja toipujille!

Saa nähdä miten minun käy:)
Olen aina noussut ylös melkeen heti itse pissille jne.leikkausten ym jälkeen.
Viimeksi synnytin niin puolen tunnin päästä olin jo suihkussa omatoimisesti.
Aikaa on on tietysti tuosta vierähtänyt :)
Liekö sitten syynä minun korkea hemoglupiini joten ei ole pahemmin pyörrytellyt.Ainoa on pahoinvointi joka alkoi heti umpparileikkauksen jälkeen,jo matkalla osastolle yökötti kamalasti.Onneksi toivat heti suoraan suoneen siihen lääkkeet.Pitää muistaa tuo sanoa kun menen ensi viikolla Ouluun .
Nyt on tietenkin kyseeessä isompi leikkuu..mutta en kyllä mielellään pissapussin kanssa liiku..yököttää jo näkeminenkin ja ajattelu =O
Saa nähäs millainen olo autossa on kun minulla kotimatkaa 220km sivu.

Sano ihmeess anestesialääkärille siitä pahoinvoinnista niin aloittavat sen lääkityksen jo siellä leikkaussalissa. Minulla oli sama homma umpparin poiston jälkeen ja sanoin siitä Oulussa niin ottivat huomioon.

Kotimatkalle saat evääksi kipulääkettä:) Ainakin minulle antoivat, kun pyysin. Panacodia antoivat poretabletteina ja niitä samoja varten tuli myös resepti. Oulussa sanoivat, että kahteen viikkoon ei saa niellä kokonaisia tabletteja. Tuosta en ollut ennen kuullutkaan.

Eli kaikki tabletit siis .
Mitenhän nesteenpoistolääke? Se kyllä on nuppineulanpäätä pienempi.
Pitääpi muistaa...nuo Omega3:et on aikasmoisia möllyköitä.
Miten muuten sitten vitamiinilisä jonka lääkäri määrää?
Saitko muuten minkälaista ja oliko reseptilääke?
Miten kalkki?
:) Kyselen tässä kun sinulla on uunituore tieto Oulusta :)

Purutabletti Calcichew D3 Forte, 1 tabl vrk, mahalaukkuleikkauksen jälkitilan vuoksi (Tästä on rinnakkaisvalmiste, josta saa Kela-korvauksen)
Neuromax Forte tabletti, 1 tabl vrk. B-vitamiinivalmiste.
Multitabs Family tabl, 1 tabl vrk, mahaleikkauksen jäklitilan vuoksi.

Tuollaisille tuli reseptit ja vielä lisäksi se kipulääke. Tuo kalkki on ainoa, josta saa Kela-korvauksen ja muut kannattaa ostaa ilman reseptiä, koska tulevat siten halvemmiksi. Tietenkin, jos on joku vakuutus olemassa niin sitten tietenkin reseptillä. Näin neuvoi tänään apteekin kiltti täti.

Kyselehän sitten niistä muista lääkkeistä, mutta minulle ainakin sanoivat, että kokonaisia tabletteja ei saa niellä kahteen viikkoon. Tarvitsin osastolla allergialääkettä ja senkin pistivät jauheeksi, oli muuten pahaa...

Nuo ohjeet tuntuvat olevan erilaisia eri sairaaloissa. Särkylääkkeestä sanottiin ettei enää koskaan saa syödä tulehduskipulääkkeitä.
Minäkin sain poreena särkylääkettä alkuun, tehoaa nopeammin. Sokeri lääkkeet ja verenpainelääkkeet on otettava kokonaisina. Omalla kohdalla en ole huomannut ongelmaa tuossa.
Vitamiini valmisteista calcichew D3 forte 500mg 2xvrk, Multivita plus 1xvrk...

Mutta jokainenhan tietty tottelee omaa lääkäriään :)

Oho. Koko ajan tulee selvemmäksi miten erilaisia käytänteitä on eri paikoissa. Mä sain jo sairaalassa oxycontin -tabletin iltaisin. Ja reseptillä buranaa ja panacodia, ihan tabletteina. Ovat kyllä niin isoja et olen puolittanut ne.

Kieltämättä itsekin mietin, onko noin isot tabletit ok tässä vaiheessa. Mutta pakko se on luottaa hoitavan lääkärin arviointiin.