Terveyskirjaston tekstiä lihavuusleikkauksesta, leikkaustavoista, haittavaikutuksista sekä tuloksista

Potilaiden valinta lihavuuden leikkaushoitoon

Lihavuuden hoitosuosituksessa määritellään tarkoin, milloin leikkausta on mahdollista käyttää lihavuuden hoitoon. Leikkaukseen voidaan ryhtyä, kun seuraavat ehdot täyttyvät:

* Painoindeksi vähintään 40 terveellä henkilöllä tai vähintään 35 henkilöllä, jolla on laihduttamista edellyttävä sairaus tai uniapnea.
* Ikä 20 - 65 vuotta.
* Leikkaus ei voi olla ensimmäinen lihavuuden hoitokeino. Ennen leikkausta lihavuuden hoitamiseksi on yritetty laihdutusta ja painonhallintaa asiantuntevan ammattilaisen ohjauksessa.
* Potilaan arvioidaan kykenevän muuttamaan syömistottumuksia leikkauksen edellyttämällä tavalla. Esimerkiksi ahmimishäiriö tai alkoholiongelma ovat esteitä leikkaukselle.

Suomalaisessa terveydenhuollossa laihdutusleikkauksia tehdään yliopistollisissa sairaaloissa ja suurissa keskussairaaloissa, jotka järjestävät myös leikkauksen jälkeisen seurannan.

Leikkausmenetelmät
Leikkausmenetelmiä on useita. Suomessa käytetään pääasiassa mahalaukun ohitusleikkausta ja jossain määrin pantaleikkausta.
(tässä kohdin oli kuvia, mutta niitä en saanut kopioitua - laitan linkin vielä tuonne alle)

Mahalaukun ohitusleikkauksessa mahalaukku katkaistaan yläosasta läheltä ruokatorvea ja ruokatorven puoleisesta osasta rakennetaan yhteys ohutsuoleen. Leikkauksessa tarvitaan vielä toinen liitos, jolla pohjukaissuoli ja ohutsuolen alkupää liitetään mahalaukusta tulevaan suolen osaan. Syöty ruoka siirtyy ruokatorvesta tultuaan heti ohutsuoleen, eli mahalaukku ohitetaan.

Pantaleikkauksessa mahalaukun yläosan ympärille kiristetään rengas, joka kuristaa kohdan tiimalasimaisen kapeaksi. Nykyisissä malleissa pannasta johdetaan putki ihon alle, jonka kautta sen kireyttä voidaan säädellä.

Mahalaukun kavennuksessa mahalaukusta poistetaan osa, jolloin se muuttuu pussimaisesta putkimaiseksi, "hihamaiseksi". Tällöin se antaa täyden olon pienemmällä ruokamäärällä.

Syöminen leikkauksen jälkeen
Leikkauksen jälkeen pitää muuttaa syömistottumuksia seuraavista syistä:

* Ahminta ja liian nopea syöminen johtaa helposti oksennuksiin ja voi venyttää mahan yläosaan muodostettua pientä "pussukkaa". Venymisongelma liittyy etenkin pantaleikkaukseen, mutta voi ilmetä myös mahalaukun ohitusleikkauksessa.
* Oikeilla syömistottumuksilla päästään parempaan laihtumistulokseen.
* Vaikka ruokamäärä pienenee, siitä pitää saada riittävästi kaikkia tarpeellisia ravintoaineita.

Käytännön ruokailuohjeet ovat seuraavat:

* Alussa noin kuukauden ajan syödään vain korkeintaan 1 desilitra kerrallaan ja sosemaista ruokaa tukkeitumien estämiseksi. Syömiskertoja on ainakin kuusi päivässä
* Myöhemminkin syödään pieniä ruoka-annoksia kerrallaan
* Kaikki ateriat nautitaan rauhallisesti ja ruoka pureskellaan huolellisesti. Aterioilla vältetään runsasta juomista.
* Suositaan vähärasvaisia ruokia laihtumistuloksen varmistamiseksi.
* Makeita ruokia nautitaan tavallista vähemmän.
* Kalorittomia nesteitä (tavallisesti vettä) nautitaan aterioiden välillä 1,5 - 2 litraa päivässä. Vältetään sokeripitoisia juomia.
* Käytetään monivitamiinivalmisteita ja kalkki-D-vitamiinivalmistetta säännöllisesti tavallisin annoksin.
* Ruoan valinnassa noudatetaan samoja periaatteita kuin painonhallintaa yleensäkin: vältetään rasvaisia ruokia, suositaan kokojyvätuotteita, kasviksia, hedelmiä ja marjoja.

Laihdutusleikkausten haittavaikutuksia
Hyvin sujunut laihdutusleikkaus lisää terveyttä ja hyvinvointia, mutta toisessa vaakakupissa ovat suurehkoon leikkaukseen liittyvät riskit.

Sadasta leikatusta noin kymmenellä esiintyi leikkaukseen liittyviä välittömiä haittoja, esimerkiksi leikkaushaavan tulehduksia, verenvuotoa ja keuhkotulehduksia. Useimmiten näistä selvitään hyvin, mutta sataa leikattua kohden kaksi potilasta joutuu leikkausongelmien vuoksi uusintaleikkaukseen. Laihdutusleikkauksen haittoihin kuolee 2–5 henkilöä tuhatta leikattua kohde.

Leikkauksen jälkeisinä kuukausina monilla potilailla esiintyy ajoittaista oksentelua. Yleisin syy oksenteluun on liian nopea syöminen tai liian suurien suupalojen nauttiminen.

Mahalaukun ohitusleikauksen jälkeen varsinkin makean syömisen jälkeen esiintyy monilla heikotusta, pahoinvoitnia ja löysiä ulosteita. Oireet syntyvät siitä, että ruokaa kulkeutuu nopeasti suoraan ohutsuoleen ilman mahaportin säätelyä. Tilaa kutsutaan "dumping-oireyhtymäksi"

Mahapantaan liittyvä haittavaikutus on sen syöpyminen mahalaukun seinämään, jollaisia tapauksia on todettu Suomessakin.

Mahalaukun ohitusleikkauksen jälkeen voi ilmaantua ravitsemushäiriöitä, joista tavallisimmat ovat B12-vitamiinin ja D-vitamiinin puutos. Puutostilat voidaan estää käyttämällä vitamiinivalmisteita leikkauksen jälkeen.

Leikkauksen jälkeinen seuranta
Leikkaukseen liittyvien jälkihaittojen ehkäisemiseksi potilaat joutuvat käymään ravitsemusta ja aineenvaihduntaa hallitsevan erikoislääkärin vastaanotolla 3 - 6 kuukauden välein noin kaksi vuotta ja sen jälkeen kerran vuodessa terveyskeskuksessa.
Paljonko laihdutaan

Leikkauksen jälkeen harva saavuttaa normaalipainon, mutta silti laihdutaan reilusti. Paino on alimmillaan noin kahden vuoden kohdalla. Mahalaukun ohitusleikkauksessa keskimääräinen laihtumistulos on 35 - 40 kiloa, pantaleikkauksen jälkeen 20 - 25 kiloa. Kahden vuoden jälkeen paino pyrkii hiljalleen nousemaan, sillä monet sopeutuvat leikkaukseen siinä määrin, että ruokamäärät vuosien mittaan suurenevat. Suuri osa laihdutustuloksesta kuitenkin säilyy: laajassa ruotsalaisessa laihdutusleikkaustutkimuksessa kymmenen vuotta mahalaukun ohitusleikkauksen jälkeen potilaat olivat keskimäärin 25 kiloa ja pantaleikkauksen jälkeen 15 kiloa kevyempiä.

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00845