Hönsseli esittäytyy

Lyhyesti: aina ollut ylipainoinen, syntymästä saakka. 09/13 bmi 41 ja yksityisellä lääkärillä se projekti alkoi. Puoli vuotta seurantaa rt:ssä ja painoa tippunut noin 15 kg. Pari viikkoa sitten lääkäri laittoi lähetteen eteenpäin, verikokeet ja spiro on tehty. Nyt siis odotellaan... Mietin vain, miten kauan tässä vielä voi mennä, syyskuussa kun tämä kaikki alkoi

Tervetuloa tänne foorumille! Hienosti projektisi on lähtenyt käyntiin! Ja hyvin painoakin olet jo saanut tiputettua   Minulla tämä projekti on kestänyt jo puolitoista vuotta siitä kun työterveyslääkäri kysyi olenko miettinyt lihavuusleikkausta. Vuoden 2013 alussa menin ravitsemusterapeutille ja kävin viime vuoden aikana 4 kertaa. Tämän vuoden puolella on otettu verikokeet, sydänfilmi, spiro, gastroskopia, ylävatsa ultraääni. Vihdoin huhtikuun alussa työterveyslääkäri laittoi lähetteen KYSiin ja kutsu tuli reilun viikon sisällä KYSille, vielä otettiin verikokeet ja sydänfilmi huhtikuun lopulla. 19.5. on sitten rav.terapeutin ja lääkärin yhteisvastaanotto ja oma lääkärin vastaanotto. Sitten saa nähdä jatkuuko tie kirurgin juttusille vai tyssääkö siihen. Painoa olen saanut pudotettua nyt 23,8 kg, mutta vielä taakkana on 40 kg jäljellä.
Toivottavasti saat lisää kannustavia viestejä    Minun viestiketjuuni on vain emmy78 vastanut   , luettu on muttei vastattu mitään. Missähän vika   

Vaikuttaa siltä, että prosessi leikkaukseen on eri puolilla hyvin erilainen. Itsellä näyttäisi nyt siltä, että lähetteestä leikkaukseen menee noin vuosi. Siis siitä lähetteestä, minkä työterveyslääkäri teki omasta toiveestani. Yllättävän äkkiä aika menee, vaikka välillä on sätkyt ja tärinät ollu päällänsä   

Valopää, se kyllä harmittaa varsinkin ihan uutena palstalaisena, jos kukaan ei käy mitään kuittaamassa. Kiva, kun huomoidaan   

Se vastaaminen täällä on joskus kovinkin nihkeää Mutta on niitäkin jotka vastailevat , mikä on ihan hienoa. Itse käyn joskus harvemmin nykyjään täällä lukemassa. Joskus vastaan, mutta Tsemppejä teille jotka olette alkutaipaleen alussa. Sillä se vertaistuki on huisin tärkeää. Samoin myöskin muille ja oikein mukavaa kesää kaikille    

Prosessi riippuu niin paljon shp:stä. Taysissa tuntuu olevan reilu vuosi-1,5v aika normaali aika jos kaikki menee hyvin eikä kokeista löydy mitään ihmeitä.

Tämä palsta on ehkä vähän hiljentynyt, mutta esim. Facebookissa on salaisia ja "näkyviä" suljettuja ryhmiä, jossa keskustelu käy kuumana

Onnea matkaan Hönsseli!

Hei Hönsseli :-)
Minäkii täällä uusi.Mulla on taival jo pitkällä.Oon saanu leikkauspäätöksen n. 8 viikkoo sitten ja nyt elelen tulisilla hiilillä,et millon muhun otetaan yhteyttä.Tsemppitukea kyllä tarviikin tässä elämänmuutoksessa :-)

Heissan!
Minut leikattiin PHKS keväällä 14 vaatimattoman 2v ja 4kk jonottamisen jälkeen. Pitkää pinnaa vaaditaan ja varautukaa piiiiitkiin jonoihin.
Tsemppiä kaikille!!!!!

Juu pitkää pinnaa tarvitaan, minulla tulee noin 3 vuotta kohta täyteen.....mutta kyllä se sieltä ajallaan tulee...

keskimäärin se vuosi on mihin kannattaa varautua. Joissain paikoissa on enemmän jonoja ja jossain pääsee nopeemminkin. Mulla meni kirurgin lähetteestä muutamaa päivää alle 4kk leikkaukseen joka on ylihuomenna.

Näin se homma etenee... Noin 1,5 vuotta sitten yksityiselle lääkärille, siitä seurasi kuukausittaiset RT ajat ja viime kesänä Endogrinologi pysäytti prosessin koska olin liian pieni. Oma mieli oli motivoitunut laihduttamaan mahdollisimman paljon ajatuksella että viimeistä kertaa. Nyt siis tuli seinä vastaan, en saakaan apua 😔 siitä ne kilot lähti taas nousemaan ja ei montakaan kuukautta kun olin lääkärillä pyytämässä tuolle samaiselle endogrinologille lähetettä. Uusi aika tuli ja tällä kertaa lääkäri oli puoltamassa leikkausta. 3/15 oli tuo aika ja nyt 5/15 minut leikataan!!! Saan siis avun kaikkien näiden vuosien jälkeen ja se tuntuu aivan uskomattomalta. Omassa mielessä olen käynyt ja syvällä, nyt haluan aloittaa uuden elämän enkä enää palaa entiseen. Ehkä minullakin on oikeus olla tyytyväinen itseeni ja salaa haaveilen siitä normaalipainosta. Tieni on ollut mutkainen mutta juuri siksi olen valmis, kun kaikki muu on jo kokeiltu 😊

Hieno juttu Hönsseli. Mulla vasta alkutaival ja eka eneily menossa. 4viikkoa oli aluksi mutta jatkettiin lisää 2viikkoa kun ei ollut mennyt pois tarpeeksi. 8kg on vaatimus ja uupui vielä 3kg. Oon täällä foorumilla myös melko tuore tapaus ja käynkin ahkeraan lukemassa/kommentoimassa juttuja. On hyvä kun on tälläinen vertaistuki olemassa. Saa moneen miettimisen aiheeseen vastauksia. Alkuun epäröin koko hommaa kun viime syksynä mun kilpparilääkäri rupes ehdottaa tätä leikkausta kun on niin vaikea pudottaa ja hallita painoa. Joulukuussa kävin Tk-lääkärillä ja heti laittoi paperit eteenpäin kun näki että endolääkäri oli leikkausta ehdottanut. Kutsu tuli tammikuussa ja eka ravintoterapeutin käynti oli maaliskuun puolessavälissä. Sisätautien lääkärin jälkeen aloin eneileen. Ennen sitä olin tiukalla dieetillä Helmikuun alusta ja paino oli pudonnut ennen ravintoterapeutti-käyntiä 7 kg. Bmi mulla oli huikeat 45. No nyt toiveessa päästä leikkaukseen vuodenvaihteessa tai ens vuoden alussa. Mulla alkaa ikä tuleen vastaan kun oon jo 57 v. Tsemppiä sinulle leikkaukseen pääsyä odotellessa.

Moi Hönsseli,
olin aika ihmeissäni kun luin tarinasi. Jos kerran todistettavasti painoindeksisi oli alunperin 41 ja sait sen kiitettävästi omalla sisullasi tippumaan niin minkä ihmeen takia endokrinologi pysäytti ensimmäisen prosessisi. Itsekin kerroin ekalla kirurgin vastaanotolla, että saan kyllä painoni tippumaan jopa useitakin kymmeniä kiloja mutta ne tulevat parissa vuodessa korkojen kera takaisin. Laihdutushistoriaa minulla on yli 30 vuotta. Halusin tähän leikkaukseen juuri sen takia, että saisin avun painoni pitämiseen kurissa. Tiesin kyllä, että itse tässä joutuu laihduttamaan joko ennen tai jälkeen leikkauksen. Itsekin pudotin painoani aika paljonkin ennen leikkausta mutta siitä huolimatta leikkaustani ei kyseenalaistettu. Ja totta kai leikkaus pelottikin sen verran, että ajattelin riskejä olevan vähemmän, ja toipuminen kenties nopeampaa jos saan itse painoani tiputettua ennen leikkausta.
Ihmettelen kyllä suuresti miksi endokrinologi torppasi ensimmäisen yrityksesi . No, menneelle ei enää mitään voi mutta onneksi sulla nyt on uusi/varma leikkausaika, paljon onnea ja koita jaksaa kaikesta huolimatta . Totta kai sulla on oikeus olla tyytyväinen ja normaalipainoinen! Eiköhän me ylipainoiset olla jo ihan tarpeeksi pyydelty anteeksi olemassa oloamme, se on loppu nyte .

Tsemppiä Hönsseli, viikko vielä... mitä kaikkea tapahtuu nyt viimeisen viikon aikana? Oletko eneilyllä?

Ensikäynnillä käyty ja kirurgi tavattu, kaikki siis valmiina 😃 muutama päivä vielä ENEllä ja sitten leikkausta edeltävä päivä vain nesteitä. ENEllä olen saanut lähtemään pois 6 kg ja yllättävän helppoa se on ollut. Vielä tässä vaiheessa ahmin kaiken tiedon, kokemuksen siis ihan kaiken koskien leikkausta ja sen jälkeistä elämää.
Suuria kysymyksiä mielessä: millainen minusta tulee? Millainen olen normaalipainoisena? Miten käy itseluottamukseni? Olen aina kokenut olevani huonompi kuin muut juuri painon vuoksi, joten tuleeko minusta nyt tasavertainen muiden kanssa? Tämä ei ole pelkkä leikkaus, tämä on jotain paljon suurempaa 😊

Hönsseli, kuulostaa niin tutulta. Kaikki tieto ahmitaan nyt ja mietitään mitä tämä kaikki tuo tullessaan..

Mutta sinulla onkin tänään leikkaus! Kun pystyt ja kykenet, niin laitathan kertomusta miten meni? Tsemppiä!!

Moi Hönsseli,

kirjoittele kuulumisiasi heti kun jaksat.
Olen itse taistellut ylipainoa vastaan lähes koko elämäni; pakko myöntää, että "hoikempina kausina" itsetunto + elämänlaatu ovat olleet huikeasti parempia kuin "lihavina kausina". Ei ihmisen arvo kiloista ole kiinni missään tapauksessa mutta näin se vaan ikävä kyllä on. Olen itse huomattavasti aktiivisempi ja iloisempi hoikempana.
Aivan varmasti itsekin tulet huomaamaan, että hoikistumisesta seuraa aika paljon positiivisia asioita elämääsi. Ja olet todellakin sen ansainnut. Tsemppiä toipumiseen, hengessä mukana !

Hengissä ollaan 😄 leikkaus oli siis 13.5. ja olin rohkealla mielellä. Halusin säästä heti seuraavana päivänä kotiin ja lähteä kuntoutumaan. Mutta toisin meni. Heräämössä olin äärimmäisen kipeä ja yökkäilin, sama jatkui osastolla. Kipu vaan ei loppunut kuin hetkeksi vahvalla kipulääkkeellä ja yritin kaksinkerroin kävellä osaston käytäviä. Sitten selvisikin että tulehdusarvoni oli korkealla ja aloitettiin antibiootti suoneen. Sairaalassa siis meni 5 yötä ja nyt olen päässyt kotiin. Kaikki tuntuu jännittävältä, uudelta ja uuden elämän opettelulta. Osastolla kivuissa mietin mitä ihmettä olen mennyt tekemään, mutta nyt tuntuu jo hyvältä 😊 ehkä tämä tästä...

Onneksi olkoon; leikkaus on nyt ohi . Olin itsekin aikas kipeä pari päivää leikkauksen jälkeen mutta sen jälkeen toipuminen alkoi tosi nopeasti. Huvitti tuo kun sanoit, että "kivuissa mietit mitä ihmettä olet mennyt tekemään", ihan sama juttu . Siinä kun kärvistelin niin ajattelin, että evvvk mitä painan kunhan ei olisi näitä kauheita kipuja .
Tsemppiä, tästä se uusi terve, hoikka elämä alkaa !

Mä epäilen kans et ekat ajatukset on mitä v..tua oon menny tekeen jos oon kovin kipee

Onko muilla ollut leikkauksen jälkeen väsymystä? Mun leikkauksesta nyt 3 viikkoa ja väsy iskee ihan yllättäen, viimeistään klo 19 olen jo valmis nukkumaan. Aamulla herään virkeänä, teen kotihommia ja käyn lenkillä ja sit se väsy iskee. Tämä viikko vielä sairauslomaa mutta varasin lääkärille ajan maanantaille, koska enhän mä tällaisena ole ollenkaan työkuntoinen (hoitoalalla).

Hei hönsseli. Tuo väsymys on normaalia,voi kuulemma kestää jopa vuoden. Minut on leikattu maaliskuussaja kova väsymys vaivaa edelleen..aamusta olen pirteä ja iltapäivästä iskee ajoittain täysin voimaton olo. Olen myös hoitoalalla ja teen kolmivuorotyötä,en ole koskaan ollut niin väsynyt kuin tänä keväänä. Muistutan vaan itseäni että ravintoaineiden ja vitamiinien imeytyminen on samaa luokkaa meillä leikatuilla(ohitus)kuin 80v.vanhuksella. Tätä tosiasiaa ei kannata unohtaa. Muistan joka aamu ottaa vitamiinit ja kalkkilisät jota siis loppuelämä otettava. Kahden viikon päästä minulla on 3kk tarkastus meilahdessa ja sitten saan myös labra arvot ja jos b vitamiini arvo alhainen niin sitten saa sen pistoksena.
Tosin b vitamiini ei kyllä laske vielä 3kk aikana vaan vaatii pidemmän ajan ,no mutta kuitenkin. Koita vaan ajatella positiivisesti ja muistaa pitää ruokatauoista kiinni kun palaat töihin vaikka hoitoalalla se onkin välillä kovin haastavaa. Onko painosi laskenut hyvin jo?

Harmikseni en tiedä kuinka paino on laskenut, puntarista loppui patteri ja monesti olen unohtanut ostaa siihen uuden 😄 epäilen suuresti, etten syö tai ainakaan juo tarpeeksi ja sen vuoksi iskee se armoton väsy. Varsinkin juomisen suhteen täytyy tehdä parannus.

Juu juominen on kyllä tärkeää sen syömisen lisäksi. Mulla aina vesipullo mukana minne tahansa menenkin ja helposti tuo 2-3l menee päivässä,olen aina ollut kova juomaan vettä. Voih..loppuisipa ne patterit munkin vaa'asta..joka aamu käyn orjallisesti puntarilla..hullua tiedän mutta minkäs teet..nooh onneksi kohta kesäloma reissu ja siellä ei vaakaa ole.

Varoitus lukijalle, kiukkua tiedossa! Nyt viimeinen viikko ollut jotenkin vaikea, kiukututtanut todella paljon ja ihan kaikki. Ja nyt päällimmäisenä mielessä ihmisten kommentit oletko laihtunut... Kuinka paljon on lähtenyt... En ole tainnut aikaisemmin kertoa, etten kovin monella tästä leikkauksesta kertonut. Ihan vaan puolisoni ja pari muuta oli tästä projektista tietoinen.
Nyt siis viimeisimpinä päivinä olen kuullut näitä kysymyksiä ja omaksi yllätykseksi se on alkanut ärsyttämään oikein kunnolla ja olenkin lopulta vastannut ettei yhtään ole lähtenyt tai en ole laihtunut. Syy tähän kiukkuun: miksi muilla ihmisillä on oikeus kysellä minun painosta? Mitä se muille kuuluu, kuinka paljon on lähtenyt MINUN kropasta? Enhän minäkään koskaan ole kommentoinut muille, kuinkas monta kiloa on tullut lisää? Onko sun takapuoli hieman levennyt? Tai edelleen näytät samalta laudalta...
Että näin täällä, miten muilla menee? 😄

Ymmärrän erittäin hyvin mitä tarkoitat. Muistan nimittäin hyvin kun itse siinä 25-vuotiaana pudotin nopeasti ja paljon; puolessa vuodessa sellaiset 30 kiloa. Ensin alkuun olin imarreltu positiivisesta huomiosta mutta jonkin ajan kuluttua ajattelin, että puhukaa jostain muusta kuin minun ulkonäöstäni. En meinannut millään jaksaa sitä jatkuvaa huomiota vaikka silloin sattuikin olemaan positiivista kommentointia. Toisenlaistakin olen saanut kokea ihan riittävästi...