Motivaatio

hei, nyt ei auta lääkärit yms. Mistä saan motivaation tähän touhoon, olen niin sairaalloisen lihava, että ei ole kertakaikkiaan motvaatiota. Kun on pelin menettänyt niin miksen sösisi vieläkin. Mistä saisin apua etten tunkisi ruokaa suuhuni,,,koska niin pienestähän tämä on kiinni. Että ei vaan vie kädellä ruokaa suuhun.

olen saanut lääkäri ajan sairaalaan ja käynyt juttusilla, ekaksi pitää käydä sairaalan painonpudotus ryhmä. kahteen kertaan ryhmäänkin päässyt,,,ei vaan ole motivaatiota olla ryhmässä ja en pysty juomaan niitä litkuja ja ei ole motivaatiota.....

Suurin kysymys, mistä motivaatio...haluan laihaksi.....mutta en tiedä. mistä saa apua. Pääkoppa lääkärille varmana mentävä jotta tää homma alakisi edetä.

katson kaikki painonpudotus sarjat.....ja iloitsen niistä. Tuollanen minäkiin haluisin olla....


osaatteko auttaa, onko kukaan käynyt läpi tälläistä, mistä saitte avun?

Valitettavasti minä en ainakaan osaa tuohon vastata. Minä olen tuolla pahalla sisulla aina mennyt etiöpäin, varmaan roikkuisin kynsistä seinälläkin, jos olis pakko...

Sinuna ehkä kysyisin laihdutusryhmän vetäjältä, mitä kautta saisit apua asiaan. Oma motivaatio on syytä etsiä ja asiaan pitää sitoutua. Tämä leikkaus sinällään kun ei ole taikatemppu laihuuteen. Loppuelämän ajan pitää pystyä kontrolloimaan syömisään, mikäli leikkauksesta pysyvän avun haluaa löytää. Kaikki kyllä laihtuvat alkuun pakosta, mutta "laihuuteen" pääsy vaatii itseltä työtä ja panostusta. Ei leikkauksenkaan jälkeen syömisiä voi heittää "läskiksi", koska paino alkaa kyllä hiljalleen kiivetä kohti entisiä lukuja.

Ja jos ongelmanasi on ahmimisen puolella, niin avun haku olisi mielestäni entistä tärkeämpää. Jos asenne on, että millään syömisillä/määrillä ei ole mitään väliä, niin leikattuna olisit itsellesi kyllä vaaraksi. Palstalla on monia, jotka ovat pidemmän prosessin lävitsekäyneitä ruokailuun liittyvien ongelmien vuoksi. Ja mitä minä olen heidän juttujaan lukenut, niin he ovat saamastaan avusta hyötyneet. Prosessi kyllä pitenee, mutta pidemmän päälle se kannattaa. Tsemppiä.

Onko teillä kaikilla vai motivaatio kunnossa kun meette eneilyyn ja jaksatte eneillä muitta mutkitta?

En sitten tiedä mikä on syömishäiriö, mielestäni ehkä kaikilla sairaalloisen lihavilla syömishäiriöä, koska tuskin oltaisiin täsäs kunnossa, jos osattais syödä oikein.

Itselläni ei ole ahmimisia tai oksentamisia kuitenkaan, rakastan vaan hyvää ruokaa ja voin syödä sitä nytkin koska en välitä. Mutat en syö esim ruokaa 2-3 lautasta kyllä yleensä pärjään sillä yhdellä annoksella.

Haluisin välittää...ja haluisin löytää motivaation. Haluisin tai tietäisin että olisin tosi kova kilpailija suuressa pudottajassa....Mutta mistä se tahto yms. löytyisi ja siis en telkkariin menisi.....mutat vertailu kuvana....'

Mutat mistä saitte pääkopan tahtomaan tätä myös, vaikka järki tahtookin?

Mutat mistä saitte pääkopan tahtomaan tätä myös, vaikka järki tahtookin?

Itselläni nousi seinä pystyyn eikä elämää olisi voinut jatkaa entisellään. Joskus pitää käydä riittävän pohjalla jottav oi sieltä nousta. Itselläni nimenomaan syömishäiriöhoitoa ENNEN leikkausta jota ilman en olisi täällä nyt.

Miten syömishäiriö hoitoon pääsee?

Käytännössä todella heikosti. Minä olin onnellinen kun pääsin Lapinlahteen. Pyysin lähetteitä sinne ennenkuin edes mietin mitään leikkausta mutta kaikki lekurit sanoi että sinne on mahdoton päästä resurssipulan takia. Ironista oli ertä pääsin sinne konsultaatioon leikkausarvion kautta kun täyttelin sitä syömishäiriöplankettia ja tulos näytti punaista. Suomen ainoa syömishäiriöklinikka toimii nykyään Hesperian sairaalan yhteydessä.

Sanot, että rakastat hyvää ruokaa, etkä ole motivoitunut eneilemään litkuilla. Minusta tuokin voi olla ihan hyvä lähtökohta. Suunnittelet itsellesi sellaisen ruokavalion, että saat syödä sellaista ruokaa, josta nautit. Se voi vaatia paljonkin vaivannäköä ja ainakin aluksi joistain itselle maistuvista ruoka-aineista kieltäytymistä, mutta minusta tämä on lähes ainoa tie pysyvään muutokseen ja siihen, että oikeasti jaksaa. Ja jos pystyyy pitämään annokset pieninä, kyllä näinkin laihtuu samoin kuin ENEssä. Itse laihdutin 7kg viidessä viikossa.

Ravitsemussuunnittelija varmaan osaa auttaa tekemään parempia valintoja ilman että makumaailmasi kovasti muuttuu. Ja jos saat syödä, pureskella ja nauttia, ihan huomaamattakin pystyt pitämään ruokavalion ja oppimaan sen loppuiäksesi.

Minä en pystynyt VLCD-tuotteilla laihduttamaan, eivät vain uponneet millään. Söin kalaa ja vähärasvaista lihaa, esim broileria, lihahyytelöä, vähärasvaista juustoa, lisäsin vihanneksia ihan kaikkeen, että annokset tulivat isommiksi ja täyttävämmiksi. Vihannekset maistuivat minulle paremmin kypsennettyinä: porkkanaa, kesäkurpitsaa, parsa- ja kukkakaalia sai syödä melkein kuinka paljon tahansa. Rasvaton jogurtti, pehmeä rahka eivät tarvitse sokeria. Lisäilin makuja pieninä annoksina, esimerkiksi pikkuripaus parmesanjuustoa keitetyille vihanneksille, pari teelusikallista sulatejuustoa broilerille, mistä sitten tykkäätkin, maun saa jo aika pienestä.

Minun leikkaukseni on takana, ja nyt reilut kaksi viikkoa leikkauksen jälkeen ajattelen, että tämä todella kannatti. Toivottavasti tämäkin ajatus saa sinua enemmän motivoitumaan.

poistettu