Uusi äijjä ilmoittautuu. (27-vuotias, Tampere, BMI off the charts). Tsemppiseuraakin?!

Eipä siinä selittelyt sitten auta yhtään mitään.

Sitä ei moni uskoisi, mutta olen tähän ikään mennessä onnistunut aloittamaan elämäni normaalipainoisena, harrastamaan varhaisnuorena yleisurheilua ja muutenkin iloinnut aktiivisesta elämäntyylistä, lihomaan melkein 210 kilon painoon, laihduttamaan 100 kiloiseksi ja lihomaan takaisin - tietysti korkojen kera - 263 kiloiseksi. Pituutta tässä rungossa on 186cm.

Juu, ei sitä voi ymmärtää ja on ollut kovasti vaikeuksia antaa itselle anteeksi. Kun olin onnistunut laihduttamaan alle vuodessa pyöreästi yhteensä 110 kiloa, niin olin aivan eri mies. Farkut? Check. Pyöräily? Check. Mahtui yhdelle bussin penkille ja lentsikan vyöstäkin jäi vähän ylimääräistä? Check. Itsetunto oli melko korkealla ja elämä oli kivaa? Check.

Tuon laihdutuksen vetäsin silloin VLCD:llä, eikä jostain syystä tehnyt edes kovin tiukkaa.

Kovin kauaa en tuossa satasessa pysynyt, elämässä sattui pari kolhua ja lopulta aika nopeasti kilot alkoivat tulemaan takaisin... Tosi nopeasti...

Mä kuitenkin toivon elämältäni vielä kivoja juttuja, ja siihen ei kuulu olla näin painava. Toistaiseksi olen ollut onnellisessa asemassa, sillä olen välttänyt kaikki liitännäissairaudet. Silti sisätautilääkärini viime syksyllä totesi, että nyt on homma menossa siihen, että voisin vallan todennäköisesti kuolla muutaman vuoden sisällä jos jotain ei tapahdu - ja suositteli lihavuusleikkausta.

Lokakuussa oli sitten verikokeita, sydänfilmiä ja semmoista. Marraskuussa Seinäjoella sisätautilääkärin tapaaminen ja ravitsemusterapeutin vastaanotto.

Lääkäri Seinäjoella oli ihan superihana, mutta marraskuussa painoin vielä melkein 245 kiloa, joten näki parhaaksi että ensiksi vähän sulatetaan ja sitten pistetään jatkot eteenpäin. Seuraavan kerran käyn siellä maaliskuun lopulla ja saapi nähdä tuleeko lähete ja mikä meininki. Painoa on nyt jonnin verran alle 220 kg ja alas menee tietty joka päivä.

Kyllä mä varmaan toisenkin kerran saisin ison osan sulatettua kuten viimeksi, siis ihan niukkaenergisellä dieetillä tai muulla systeemillä. Käytännössä mä en kuitenkaan enää luota itseeni, että pystyisin sen ilman tätä apukeinoa myös säilyttämään.

Silleen tämä matka on ollut mukava, että jokainen lääkäri ja hoitaja joka on tullut vastaan, on ollut erinomaisen kiva kokemus. Ystävällisiä ja sympaattisia.

En asu Seinäjoella vaan lähialueella, mutta sen kuvan olen saanut, että leikkaus tehdään Seinäjoella, kun siellä niitä ovat aloitelleet.

Edustan täällä varmaankin vähemmistöä, kun olen mies ja vielä hieman nuorempi kuin se tavallisin lihavuusleikkaukseen menijä. Eipä mitään väliä, viime vuodesta asti olen jo tätä palstaa seuraillut ja nyt ehkä päätin avata keskustelun enemmänkin omalta osaltani.

Mun mielestä olis ihan huippumahtavaa löytää joku tyyppi, jonka lihavuusleikkausprosessi on samalla tavalla vähän sykähtelemäisillään käyntiin kuten mulla, ja joka saattaisi vielä asua samalla alueella allekirjoittaneen kanssa, niin voitaisiin yhdessä tsempata, kysellä kuulumisia ja muutenkin pitää yhteyttä. Ehkä esim. mesessä tms, livechatit kuitenkin on (mun mielestä) kivempia kuin foorumille rustailu.

Kai tämä oli tässä. Mä en varmaan hirveän aktiivisesti kirjoittele, mutta koitan aina silloin tällöin ottaa osaa ja kertoa kuin menee. Vertaistuki on kuitenkin tarpeellista varmaan useimmille...

Päivitys: Päivitin otsikon, ikää tuli vuosi lisää kuin heittäen, ja vaihdoin paikkakuntaa Tampereelle.

Tervetuloa palstalle!
Mukava saada tänne jälleen yksi mies lisää, teitä ei tosiaan täällä ihan mahdottomasti ole. (: Hurja suoritus tuo sun edellinen laihdutusurakkasi! Tästä tuleekin nyt toivon mukaan se viimeinen, vaikka jokatapauksessahan sitä pitää vähän katsoa mitä suuhun laittaa ettei mahapussiaan venytä ja liho takaisin! (: Itse olen aika samoilla suunnilla menossa, lääkärillä käyty ja ensiviikolla sisätautilääkäri ja myöhemmin ensikuussa ravitsemusneuvoja! (:

Moikkarallaa! Tervetuloa mukaan, kiitos kun jaoit kokemuksesi!

Minä olen sinua vähän vanhempi, tai no 9 vuotta mutta en kyllä tunne oloani yhtään yli 25 vuotiaaksi Minulla on samankaltaisia kokemuksia laihdutuksen suhteen, eli olen saanut itseni jo hyvään kuosiin kertaalleen painonvartijoiden avulla. Painoin vielä 2003 lopulla vain 78kg (saati sitten yo juhlavuonna 1996, kun painoin 69kg). Nyt minua koristaa 116 kiloa, mikä on melkoinen määrä naisihmiselle joka ei ole pituudella pilattu.

Minulla on asiat etenemässä siten, että alkukesästä olisi leikkaus. Odotan sitä innolla, vaikkakin jännittyneenä. Mutta en usko minäkään, että vaihtoehtoja enää jos jos mielin terveenä ja hyvinvoivana elää loppuelämäni. Minulla on 4 pientä lasta, jotka tarvitsevat minut terveenä elämässään vielä tosi kauan. Ja kun ovat tyttöjä kaikki, niin haluaisin voida antaa heille terveen naisen mallin aikuisuuteen. Kotiruoka meillä on terveellistä ja ravitsevaa, lapset ovat solakoita ja aktiivisia, tykkäävät liikunnasta ja minua surettaakin, etten jaksa haluamallani tavalla osallistua neitien temmellykseen. Herkuttelukierteen katkaisemiseksi aloitan eneilyn maanantaina, sitä ennen vielä kasaan itseäni... Toivon, että siitä alkaa jo uuden elämän siemen, enkä enää koskaan näe näitä lukemia vaa'assa! Jos haluat rupatella paremmin jotenkin toisin, niin laita viestinä yhteystietoja niin vaihdetaan kuulumisia tarkemmin! Iloista päivää

Teretulemast nosp hauskaan ja tsemppaavaan seuraamme

Tervetuloa minunkin puolestani. Kyllä täällä äijiä löytyy, oomma vaan vähän hiljasempaa sorttia välillä...

Tervetuloa!! Toivottavasti löydät hyvän tsempparin. Täältä palstaltakin lupaan, että saat paljon tukea!

Heips, ja tervetuloa joukkoon. ainakin itelleni tää sivu on ollu tosi tärkee ja oon löytänyt oman tsempparin kiitos siitä hälle

Heippa, mulla varmaan aikalailla samassa vaiheessa prosessi. Odottelen tällä hetkellä ensimmäistä liikettä sairaalan puolelta. Mulle on tätä leikkausta tuputettu jo kauan aikaa, mut oon aina sanonu et kyllähän mä nyt laihdun ilmanki. Lääkäri sanoikin nyt viimekerralla ennenku mitään muuta kerkes sanoa, et eikös nyt jo tehtäis se lähete. Olin onneks kerenny miettiä sen asian valmiiksi ja myönnyin siihen. Nyt alkoi sitten keventäminen, että olisin vähän edes saanu projektia aloille ennenkun se leikkauspäivä koittaa. Ei olis niin suuri muutos sitten siihen uuteen elämäntapaan... Mulla on BMI noin 47 ja aikaisemmin oon laihduttanut noin 25 kiloa, mutta ne on tullu takaisin korkojen kanssa.

Mielelläni tsemppailisin jonkun kanssa, jolla sama tilanne Mulle saa laittaa yv:nä yhteystietoja

Hei vaan ja tervetuloa!

Tuolla osiossa "linkkejä ja vinkkejä" on muitakin samalta alueelta olevia! PiJoHen kamssa on koitettu kerätä edes jonkinlaista porukkaa tänne "meidän alueelle". Katoppa sieltä ketju....

HyeeNa! kirjoitti:Itse olen aika samoilla suunnilla menossa, lääkärillä käyty ja ensiviikolla sisätautilääkäri ja myöhemmin ensikuussa ravitsemusneuvoja! (:

Kiitos tervetuliaistoivotuksista! Ja juu, sunkin viesteihin oon täällä törmännyt, olet vissiin yksi aktiivisimmista Mukavaa seurata miten sun matka etenee..

Äitikarhu kirjoitti:Moikkarallaa! Tervetuloa mukaan, kiitos kun jaoit kokemuksesi!

Minä olen sinua vähän vanhempi, tai no 9 vuotta mutta en kyllä tunne oloani yhtään yli 25 vuotiaaksi. Minulla on samankaltaisia kokemuksia laihdutuksen suhteen, eli olen saanut itseni jo hyvään kuosiin kertaalleen painonvartijoiden avulla. Painoin vielä 2003 lopulla vain 78kg (saati sitten yo juhlavuonna 1996, kun painoin 69kg). Nyt minua koristaa 116 kiloa, mikä on melkoinen määrä naisihmiselle joka ei ole pituudella pilattu.

Minulla on asiat etenemässä siten, että alkukesästä olisi leikkaus. Odotan sitä innolla, vaikkakin jännittyneenä. Mutta en usko minäkään, että vaihtoehtoja enää jos jos mielin terveenä ja hyvinvoivana elää loppuelämäni. Minulla on 4 pientä lasta, jotka tarvitsevat minut terveenä elämässään vielä tosi kauan. Ja kun ovat tyttöjä kaikki, niin haluaisin voida antaa heille terveen naisen mallin aikuisuuteen. Kotiruoka meillä on terveellistä ja ravitsevaa, lapset ovat solakoita ja aktiivisia, tykkäävät liikunnasta ja minua surettaakin, etten jaksa haluamallani tavalla osallistua neitien temmellykseen. Herkuttelukierteen katkaisemiseksi aloitan eneilyn maanantaina, sitä ennen vielä kasaan itseäni... Toivon, että siitä alkaa jo uuden elämän siemen, enkä enää koskaan näe näitä lukemia vaa'assa! Jos haluat rupatella paremmin jotenkin toisin, niin laita viestinä yhteystietoja niin vaihdetaan kuulumisia tarkemmin! Iloista päivää

Oot melkein samanikäinen kuin isosiskoni, seitsemän vuotta meillä ikäeroa. Ja tosiaan oon huomannut, ettei fyysinen ikä kerro mittään!
Vaikutat tosiaankin äitikarhulta, joka haluaa antaa lapsillensa mahdollisuuden pitää äidin vielä pitkään. Lapsilla on selkeästi paras äiti!
Laitan jossain vaiheessa ehkäpä yksityisviestiä, kuten sanoinkin, niin olis ihan kiva vaihdella kuulumisia ja olla tukenakin. Eneilyn alku on ainakin mulle ollut aina hankalaa, mutta kunhan ne pari ekaa päivää kestää niin helpottaa (kiitos ketoosi!).

Simppu kirjoitti:Heippa, mulla varmaan aikalailla samassa vaiheessa prosessi. Odottelen tällä hetkellä ensimmäistä liikettä sairaalan puolelta. Mulle on tätä leikkausta tuputettu jo kauan aikaa, mut oon aina sanonu et kyllähän mä nyt laihdun ilmanki. Lääkäri sanoikin nyt viimekerralla ennenku mitään muuta kerkes sanoa, et eikös nyt jo tehtäis se lähete. Olin onneks kerenny miettiä sen asian valmiiksi ja myönnyin siihen. Nyt alkoi sitten keventäminen, että olisin vähän edes saanu projektia aloille ennenkun se leikkauspäivä koittaa. Ei olis niin suuri muutos sitten siihen uuteen elämäntapaan... Mulla on BMI noin 47 ja aikaisemmin oon laihduttanut noin 25 kiloa, mutta ne on tullu takaisin korkojen kanssa.

Mielelläni tsemppailisin jonkun kanssa, jolla sama tilanne. Mulle saa laittaa yv:nä yhteystietoja

Samat sanat sulle kuin Äitikarhulle Lähetän yksityisviestiä!

Krisu75 kirjoitti:Hei vaan ja tervetuloa!

Tuolla osiossa "linkkejä ja vinkkejä" on muitakin samalta alueelta olevia! PiJoHen kamssa on koitettu kerätä edes jonkinlaista porukkaa tänne "meidän alueelle". Katoppa sieltä ketju....

Jep, ilmoittauduin sinnekin! Kiitän vinkistä.


Kiitos muillekin, jotka tervehtivät! Tämä palsta on kyllä ihan loistava resurssi ja mukavia ihmisiä pullollaan!

Lääkärillä tuli käytyä ja meitsille lähteekin lähete Vaasaan, Victorzon kuulemma leikkaa meikän.

Syy Vaasaan lähettämiseen se, että paino oli korkeimmillaan niin paljon ja edelleenkin paljon, menee BMI yli sen mitä Seinäjoella leikkaavat, näin ymmärsin.

Hyvä reissu kaiken kaikkiaan oli!

Victorzon on hyvä kirurgi, leikkasi minutkin yksityisesti Tilkassa.

Vaasa on hieno paikka ja Victorzon kuulema erinomainen kirurgi! Vaasaan käy minunkin tieni! (:

Onnea! Miten sun painonpudotus etenee, kun oot pudottanut jo noin paljon?

Visiitillä
Minä saman ikäinen naispuolinen, kiva löytää täältä saman ikäistä sakkia. Tai no, onko se kiva et on muita samassa jamassa oleviaa... Tiedät varmaan mitä tarkoitan

Tervetuloa sallan!!!!
Tahdonvoimaa sinulta löytyy, mahtavaa!!

Tervetuloa joukkoon! Minäkin vähän enemmän ollut sivusta seuraajana ja melkein yrittänyt unohtaa koko asian kun seinäjoelle jonotan ja tammikuun lähetteen jälkeen ei ole mittään kuulunut. Kiva saada joku muukin tänne, kuka seinäjoelle on menossa Niin ja ikää mulla on 28v

Kiva ku on muitakin oman alueen immeisiä täällä. Oletko huomannut suunniteltua tapaamista Seinäjoelle??? Reippaasti joukolla mukaan että saatais tännekki jonkinlaista toimintaa ja tapaamisia, ovat kuitenkin tärkeitä asioita toisten tukemisen kannalta. Mut on leikattu tammikuussa Seinäjoella...

jep itsekkin muutama vuosi vanhempi, mutta leikkaus ensiviikolla Tsemppiä vaan eneilyyn ja onhan mukava saada lisää sällejä tänne

Kiitos kaikille kovasti tervetulotoivotuksista! Kivalta tuntui

Tosiaan muutin tuossa heinäkuussa Tampereelle, mutta ei tarvinnut ollenkaan aloittaa prosessia alusta, vaan Seinäjoen vatsataudeilta lähettivät tiedot Tampereelle ja nyt oon samassa tilanteessa täällä, mihin Seinäjoella jäin.

Ja Tampereella ei ole jonojakaan oikeastaan nimeksikään: kirurgi sanoi, että jo ennen joulua voidaan leikata, mikäli ei mitään esteitä ilmaannu.

Onhan tätä saanut miettiä, ja vielä ollaan kovalla ryminällä menossa eteenpäin. Ehkä elämän paras päätös!

Heiheiheii!

Marraskuussa leikataan.

Gastroskopia tehty, kirurgi nähty, ja ultraääni tehdään vielä ennen leikkausta.

Korkean BMI:n vuoksi tehdään ensiksi Sleeve, ja n. vuoden päästä tarkastetaan tilanne, ja luultavasti silloin tehdään biliopankreaattinen diversio (ns. duodenal switch) tai mikäli jos on ilmennyt refluksiongelmaa sleeven kanssa, niin sitten distaali-GBP.


Vähän harmittaa, ettei DS:ää voida tehdä suoraan: harmittaa ajatus kahdesta leikkauksesta, MUTTA positiivista on se, että mitä jos sleeve yksinään riittäisikin? Tuota kakkosvaihettahan ei ole pakko toteuttaa, jos paino putoaa hyvin ja kaikki sujuu ok.

Joka tapauksessa melko luottavaisin mielin olen tähän ensimmäiseen vaiheeseen menossa, kirurgi oli niin ihana, että!

Ravitsemusterapeutin tapaan ensi viikolla ja ENED alkaa silloin.

nonniinnonnääs, kun *)tampereelle olet muutanut, niin tervetuloa
minä olen niitä harvoja äijiä, jotka ovat täällä palstalla joskus jotain kommentoineet
- ja tämän lihavuusleikkauksen (gbp) avulla olen jo saanut yli 70 kg / 45 % maksimipainostani (164 kg) pudotettua, joten uskon, että sinäkin onnistut ajan myötä pääsemään toivomaasi kokoon...

TORSTAINA 4.10.klo 18.00 VERTAISTUKIRYHMÄ DIABETESTOIMISTOLLA TAMPEREELLA OS. LÄHTEENKATU 2-4

olet kai huomannut, että
to 4.10 klo 18.00 kokoontuu tampereen diabetesyhdistyksen tiloissa vertaistukiryhmä, joka on tarkoitettu leikkausta harkitseville, leikkaukseen menossa oleville sekä meille jo leikatuille...
siis myös sinulle!
http://www.tampereendiabetesyhdistys.fi/27

on ollut puhe muutaman jo puukotetun kanssa että mennään paikalle...

*) P.S. tampere on suomen vetovoimaisin paikkakunta
- siis kyselyssä ovat vastaajina olleet ilmeisesti muut kuin tamperelaiset.
Me täällä jo asuvat muualta tulleet olemme kyllä jo huomanneet, että ei se arki täällä nyt niin vetovoimaista ole...
no eisevväliä
Paikalliset ei naura kummelille, koska se ja tankki täyteen ei olekkaan vitsiä vaan molemmat on realistista kuvausta pirkanmaalaisesta arjesta... no loput kyllä huomaat ennen pitkää

Moro vaan ja tervetuloa porukkaan vaan munkin puolesta. Mää oon 37 entinen tampesterilainen. Tsemppiä vaan paljon munkin puolesta! On tää pitkä tie ollut mullekkin, mut nyt olis sitten ylihuomenna leikkuriin meno. Vähän kyllä alkaa jännittään pikkuhiljaa, mut kyllä kai se siitä sitten....