Mistä asioista haaveilet hoikemmassa elämässä?

Mistä asioista olet jäänyt ylipainoisena paitsi, joita haaveilet voivasi sitten hoikemmassa kunnossa tehdä tai saada? Tätä mielikuvaharjoittelua käytän itsemotivointiin ja minulla se ainakin toimii

Omia haaveita:

- Monet urheilu- ja extremelajit: juokseminen, sukellus, laskuvarjohyppy, jalkapallo, laskettelu..
- Vaatteiden ostaminen ihan mistä paikkaa vain
- Se, että ihmiset eivät näe sinua LIHAVANA ihmisenä, vaan IHMISENÄ
- Se, että yleisesti ottaen jaksaa tehdä asioita paremmin, lisäenergia
- Kaiken mahdollisen uuden kokeilu ilman, että etukäteen joutuu miettimään onko ison koon puolesta jotain rajoitteita
- Ihailevammat katseet komeammalta sukupuolelta
- Perheen perustaminen

Tai vielä parempi kysymys jo projektissaan edenneille: Mitä asioita olet voinut tehdä hoikempana, joista haaveilit (tai et edes osannut haaveilla ) isompana?

- Istuminen mihin vain miettimättä etukäteen, hajoaako tuoli alta tai pääseekö istuimelta ilman nosturia enää ylös (oikein lihavat tietää, mistä puhun: normi-ihmiset ei voi tajuta sitä häpeän määrää)
- Vaatteita muualtakin kuin siitä yhdestä norsujen kaupasta (vaatekoko pahimmillaan 62)
- Pääsis kontilleen, ja taas ylös, jos jotain putoaa pöydän alle
- Ei enää töiden jälkeen tai muuten pitkään käveltyä sattuisi jalkoihin niin kovaa
- Kykenisi hoitamaan lapsenlapsia, sitten kun niitä tulee
- Tai jopa se, että pysyisi hengissä lastensa häihin asti ja ehtisi nähdä niitä lapsenlapsia

Tuossa Ellämä on ihanaa- ketjussa on konkreettisesti ainakin kerrottu laihemman elämän iloista:

https://laihdutusleikkaus.palstani.com/t1464-elama-on-ihanaa-ketju

50 kg pois:
-en ole enää näkymätön tai kummeksittu, vaan viehättävä nainen, joka kerää katseita.....
-jaksan JUOSTA portaita toiseen kerrokseen työhuoneeseeni ja pystyn puhumaan sen jälkeen
-vaatteita löytyy tavallisesta kaupasta ja ne näyttävät HYVÄLTÄ päällä!!!
-mahdun 10 vuotta vanhoihin bikineihin ja nekin näyttävät hyvältä päällä

... OLEN ONNELLINEN !!!!

Haaveita:
-pääsisi kyykkyyn ja ylös
-voisi juosta muuallakin kuin vain vedessä
-voisi hyppyä lastenlasten kanssa trampoliinilla kuten toinen mummokin voi
-olisi edes lähellä normaalipainoa ja tuntisi oloni hyväksi ja terveemmäksi
-ei olisi polvi-ja lonkkakipuja tai olisi ainakin vähemmän niitä
-saisi kaupasta sopivia vaatteita, eikä vain XXL osaston vaatteita
-pääsisi nousemaan tuolille, että voisi itse pestä ikkunat ja vaihtaa verhot
-olisin tunnistamaton ihmisille , jotka eivät ole aikoihin minua tavanneet
-eläisin niin vanhaksi, että näkisin lapsenlapseni aikuisina

Tätä onkin kiva mietiskellä kun tuntuu välillä että menee pää ihan sekasin, kun miettii vaan sitä mitä tapahtuu seuraavaksi jne.
Mutta siis minun haaveet hoikempaan elämään:
1. Kaipaan niin paljon juoksemista, se oli rakkain harrastus aina lasten saamiseen saakka (kun ennen sitä laihdutin 57kg ja aloin juosta)
2. terveyden koheneminen (ilmiselvä haave, tämä sis. kaikki terveyteen liittyvät asiat)
3. seksuaalinen itsetuntoni on jossain tän massan alla, joten sitä odotellessa
4.kauniit vaatteet, muissakin väreissä kuin mustassa
5. pienenpi kengän numero tai ainakin että saisi/pystyisi pitämään korkoja taas
6. kaipaan myös näkymättömyyttä, eli sitä että ei tulisi huomatuksi ihan joka paikassa (en ole kokenut juurikaan huutelua tms. mutta näkymätön keskinkertaisuus ois vaan niin hienoa ja vapauttavaa)
7. kuplavolkkarillani ajoa, ilman että jaloissa on 100km jälkeen painaumat
8. silmälasivalikoimaa, jossa ei tarvitse valita niitä jotka painuu läsään vähiten
9. lisää lapsia
10. Joogaa alan harrastaa HETI kun vatsa ei pakota takakenoon asentoon lattialla istuessani....

Vastaan kaikki samat paitti toisen sukupuolen ihailun ja perheen perustamisen. Perheen olen jo saanut ja se ihailu ei vaan ole mua varten. Mutta olishan se kiva kun oma mies kiihottuisi eri tavalla.... Vaikkei se koskaan ole valittanut nykyisestäkään elopainosta mutta jotenkin ajattelen että on eri juttu jos olisin pienempi.

Mutta muuten kaikki samat, kaipaan liikuntaa! Haluan voida mennä lasteni kanssa huvipuiston laitteisiin, haluan lasketella lasteni kanssa, haluan luistella, haluan lähteä lappiin tmv patikoimaan, haluan matkustella ilman että tarttee miettiä mahtuuko lentokoneen vyöhön (nyt en mahdu) Olin aikanani liikunnallinen typy..... Kaipaan ihan vaan tavallisia asioita. Että löytää vaatteita, voi lasketella, juosta, käyskennellä ulkona, pelata haavipalloa poikieni kanssa. Aivan tavis elämää. Se on kamalaa kuinka paljon voi lihavuus vaikuttaa jokapäiväiseen elämään.

-Kukkis-

Paljon on jo mainittu sellaisia haaveita joista itsekin haaveilen, mutta laitanpa vielä omaakin listaani;-):
- Haaveilen parisuhteesta ja perheestä. Olen niin monta vuotta ollut niin masentunut tämän painoni kanssa, että en ole itseinhossani edes uskaltanut haaveilla että voisin vielä joskus saada rakkautta. Tiedän kyllä, että myös lihavat ihmiset rakastuvat ja menevät naimisiin mutta omalla kohdallani tunne-elämän lukko on ollut todella tiukassa. Nyt olen siitä jo pääsemässä, kiitos terapian ja ja jo 30kg pudotuksen, leikkaus vielä edessä;-)
- Kauniiden ja istuvien vaatteiden hommaaminen. Olen päättänyt että kun olen tavoitepainossani ostan vain laadukkaita vaatteita, sellaisia jotka kestävät ja pysyvät hyvänä vuosikaudet, maksoi mitä maksoi!
- Se ettei tarvitse edes alitajuntaisesti ajatella, että ei voi tehdä jotain koska on niin lihava. Tämä koskee ihan fyysisiä asioita, kuten lentokoneen tuoleihin istumista ja joitakin liikuntalajeja mutta myös henkisiä asioita. Ollessani ihan aallonpohjassa jätin mm. hakematta joitakin mielenkiintoisia duuneja, koska itsetunto oli niin alhaalla painon vuoksi. Toisaalta todistin itselleni olleeni väärässä vuosi sityen, sillä sain nykyisen tosi mahtavan työpaikkani ollessani lihavimmillani ja voitin 150 muuta, varmasti hoikempaa hakijaa!

Teille jotka haaveilette liikunnasta suosittelen että aloittakaa liikunta nyt heti eikä vasta hoikempana! Joitakin lajeja ei voi eikä kannatakkaan harrastaa jos on oikein paljon painoa (kuten juoksu) mutta on sellaisiakin lajeja, joita voi ihan varmasti isompikin ihminen harrastaa. Itse raahasin itseni salille tammikuussa täysin rapakuntoisena ja 150kg painavana ja nyt menee bodypump-tunnit, spinning, kahvakuulailu jne. ihan tuosta vaan ja liikunnasta jopa nauttii! Olen saanut takaisin liikunnan ilon ja olo on kaikin puolin ihan toinen kuin vielä viime vuoden lopulla. Kiloja on nyt sellaiset 125kg ja BMI 40 tienoolla mutta kunto tosi paljon parempi kuin vielä muutama kuukausi sitten

Minä haaveilen monista samoista asioista kuin edellisetkin vastaajat mutta lisänä vielä tällaiset pienet: Haaveilen että
- vielä joskus kapuan hevosen selkään ja aloitan ratsastusharrastuksen uudestaan (20 v edellisestä kerrasta)
-että mies kantaisi minua sylissään... (ikinä ei ole vielä tähän päivään mennessä jaksanut)
Liikunnan olen jo aloittanut ja siitä saa ihanat kiksit kun oikein rääkkää itseään välillä. Vaatteiden kanssa on ilo huomata että kuukausi kuukaudelta vaatekoko pienenee ja kroppa muotoutuu eri muotoiseksi vaikkei kiloja niin tasaisesti tipukaan.

Ilman muuta noista toisten jo mainitsemista asioista minäkin haaveilen!
Mutta henkilökohtainen haaveeni on saada ikioma puoliso, joka tykkää minusta ja näyttää sen!! Tämä on minulla kirkkaana näkymänä ollut koko prosessin ajan!!! Enkä pidä sitä ihan mahdottomana, mutta vasta vuoden päästä toivon hänen putkahtavan joku kaunis päivä eteeni!!!!

Samoista asioista haaveilen kuin tekin. Mies ja perhe mulla jo onkin.

ITSEKKÄITÄ asioita joista haaveilen:

- päästä eroon roikoista ja makkaroista
- saada tissit kuntoon
- löytää vaatteista niitä muitakin kokoja kuin sitä 56 ( nyt 46)
- että nivelet lakkaisivat paukkumasta
- mahtua unelmieni hääpukuun
- olla jälleen seksikäs myös omasta mielestäni

Välillä sitä miettii olenkohan mä se jolle ei tätä leikkausta ikinää tehdäkään, se joka epäonnistuu ENEilyssä ja kaikessa muussakin vaadittavassa leikausta ennen.....

Täällä ihan samoja haaveita kuin teillä muillakin..paitsi et mulla on mies ja lapset jo FTF mulla ihan samanlainen olo kuin sulla...joku tässä menee vielä pieleen,euskimpa mulle tota laihuuden ihanuutta koskaan tapahtuu mutta eiköhän mekin onnistuta kun oikeen kovasti yritetään..se vaan tuntuu niin uskomattomalta vähän niinku nyt toi suomen MM voittokin ja kai mulla ainakin on ollut tässä elämässä tota varjoa enemmän kuin aurinkoa että ehkä sen takia tuntuu tolta

Paljon on jo mainittu asioita, jotka ovat munkin mielessä pyörineet. Tärkeimmäksi koen sen, että terveyteni paranee, polvet ja nilkat eivät enää huutaisi hoosiannaa pikkusen kävelyn jälkeen. Ja jaksaisin pysyä kummilasteni leikeissä mukana ja saada toimia jalkapalloa pelatessamme muunakin kuin maalivahtina
Ikää mulla ei vielä kamalasti ole, mutta olen sairastanut jo aivoinfarktin, syvän laskimotukoksen, molemmat polvet on jo operoitu ja lisäksi sain tietää että veritulppien syntyyn mulla on vielä aps-resistenssi, eli vereni tahtoo hyytyä omia aikojaan. Joten laihtuminen antaa minulle toivottavasti muutaman vuoden lisää elinikää. Se on se suurin juttu mulle ja sitä kohti mennään

Minä kans haluan harrastaa ratsastusta. Hevosen selässä olen ollut kyllä isonakin (kun löytyi riittävän SUURI hevonen ), mutta tavoitteellinen ratsastaminen on näissä mitoissa mahdotonta. Joskus vielä aion olla kisaradalla!

Haluan päästä metsiin ja maastoon kävelemään, ilman pelkoa kaatumisesta ja siitä, että en pääse ylös. Täälä hetkellä vielä kruisailen hyvin tasaisella rollaattorin kanssa ja lyhyitä matkoja ilmankin, mutta vain asfaltilla.

Sama on minullakin mielessä, kuin nimimerkillä Elämä edessä. Eli se puoliso. Nyt en voi itse ajatellakaan vielä asiaa, jos vaikka joku mies voisi minua ajatellakin.

Sitten niitä muita asioita:

-kesämekot ja muut kauniit vaatteet istuisivat hyvin ja kehtaisi niillä liikkua
-mennä uimarannalle, ilman että pelkää Greenpeacen ihmisten työntävän takaisin veteen, kun yrittää rantautua
-pääsisi vaeltamaan, nyt on niin huono kunto, ettei enää jaksa
-ei nolottaisi julkisesti syödä tai ostaa ruokaa
-jaksaisi liikkua juuri niin kuin huvittaa, tai jos ei huvittaisi, voisi hyvällä omatunnolla pitää sohvapäivän, koska olisi hoikka

no liikunnallisella puolella ei nyt oikein ole mitään haaveiluja, kun olen onnistunut säilyttämään liikunta kykyni koko ajan, eli olen juoksennellut lyhyitä pyrähdyksiä, vaellellut päämäärättä metsässä (viimeksi syksyllä olin eksyksissä vieraassa metsässä ) polkupyöräilyä on tullut harrastettua silloin tällöin ja uiskentelukin on ollut ihan jees hommaa, kun on siltä tuntunut ja olen tempaissut onnistuneet unoset oman auton takakontissa useampaan otteeseen..

joten minulla ei taida muuta haaveilun aihetta olla, kuin kauniiden ja hyvin istuvien vaatteiden ostaminen, sieltä "normaali" kokoisten puolelta.. eli ei enää telttamaisen isoja paitoja, rumia lökäri housuja tai extra isojen farkkujen metsästystä.. tänään kävin jo testaamassa, että mites jos tuollaisen nätin kesämekon ostaisi.. malli ja kuosi ei olleet mieleiset, mutta hiemanhan se hymyilytti, kun sai vaate trekistä ottaa ekaksi kokeilu kappaleeksi 48 kokoisen hamosen..

Hmm...mun haaveet, itseasiassa tärkein varmaan on mulle se terveys.
Liikunta ei lapsuus vuosien juoksu-uran jälkeen oo kiinnostanut yhtään ja pahalla mielin nytkin luen kaikkien liikuntaharrastuksista ja toiveista kun itseä ajatus ei ikävä kyllä vieläkään kiinnosta yhtään. (Ehkä joskus)
Mutta sitten se ihana ajatus siittä että jo muutama päivä sitten (antaa odottaa itseään) oli laskettu aika ensimmäiselle lapsenlapselle, se kaikki mitä on antaa sille pienelle ihmiselle ja se syli jos löytys mihin sen pienen on hyvä tulla. Se olis se suuri unelma!!!

Minä haaveilen siitä että saan uuden terveen elämän eikä tarvitse kärsiä selkäkivuita enää. Pääsisi hölkkäämään ja sitä että löytäisi kivoja vaattteita kaupasta joskus. No nyt vaatekoko on jo hiukan pienentynyt kun kiloja lähtenyt jotain -33 kg.
Ehkä myös perheenlisäys jos mahdollista?
Pääosin jos joskus saisi olla ihminen eikä vaan " läski" . Joka nyt on ollut kuvioissa mukana jo jonkin aikaa. Nyt on jo kevyempi olo huomattavasti.

Mä haluan liikkua kivutta, jaksaa juosta lasten perässä.
Pienempi vaatekoko on vain plussaa.
Sekä mahtua kapealinjaiseen pitsiseen hääpukuun, meidän häitä on siirrelty niin monesti nyt sitä ei enää tehdä, syy on aina ollut minussa.
Haluan myös että mies kantaa mut kynnyksen yli
Sekä mahtua lentokoneen ja bussin penkkiin etten tursua käytävälle.

Terveellinen ja onnellisempi elämä.
- parempi uni
- c-pap laitteen paineet alemmaksi (tai mahdollisesti vallan laitteen poisto)
- laskimotukokset loppuu
- jalkojen turvotus loppuu
- nesteen kertyminen poistuu
- nivelrikkoiset polvet ei tunnu niin kipeiltä kuin nyt
- pääsee nivelleikkaukseen
- jalkojen ja alaselän kivut paranee
- pystyy kävelemään kunnolla
- sydämen heikkeneminen pysähtyy/paranee
- kolestroliarvot paranee - lääkitys pois
- kihti paranee
- jne.

Näiden kautta kokonaisuudessaan onnellisempi elämä ja jaksaminen jokapäiväisessä elämässä.

Liikuntaa monipuolisesti mukaan lukien tanssia, ratsastusta, vaellusta, hiihtoa...
Tietenkin ne ihanat uudet normaalikokoiset vaatteet. Josko jalkakin mahtuisi kauniisiin sandaaleihin. Nyt jalat aivan turvoksissa, jotta ei edes niille osastoille kannata mennä.
Meille isommille vinkki: Seinäjoen Torikeskuksessa avataan nyt torstaina uusi vaateliike komeille naisille, joka myy tanskalaisia kivoja naisten vaatteita. Merkkiä en muista.