järkytys oli suuri vaatekaupassa

Heippa kaikille.

Olin eilen kaupassa ja näin kivan näköisen villatakin.
Kokoja oli kaksi enää jäljellä 50/52 ja 42/44.
Mun kauppa reissu meni pilvissä leijuen kun meni se 42/44 koko päälle.
Kassallakin viellä ihmettelin ,et ostinkos oikeesti niin pienen vaatteen.
Äiti ja siskot naureskeli vieressä, kun yksi loisti kun naantalin aurinko.
USKOMATONTA :lol!: en ole 20 vuoteen ostanut näin pientä vaatetta.(oli kyl varmaan reilun kokoinen takkii,kun ei muut vaatteet niin pieniä ole)
Ton maha kun viel sais pienemmäs,on mulla suurin kohta vartalossa.

Joo ja lauantain olin ekaa kertaa 20 vuoteen uimahallissa :sunny: .
On tää elämä uskomatonta.
En vieläkään meinaa uskoa et olen yksi onnellinen niistä 700 jotka leikattiin viime vuonna.
ONNELLINEN. :lol:

Ihanaa luettavaa..kerrassaan ihanaa..

Älyttömästi onnea, voin vain kuvitella fiiliksen!!!!

Tuohon on vaan parasta tottua Ja löytää ihan uusia vaatekauppoja, sillä kaikista kaupoista ja hyllyistä voi löytää kivan vaatteen josta löytyy sopiva koko

Onnittelut vaatelöydöstä! Mä kanssa jaksan aina ihmetellä miten ihmeessä saan itseni mahtumaan niin pieniin vaatteisiin. Viimeksi Primassa t-paitaa etsiessä otin XL sovituskoppiin ja olivat aivan liian isot. Sitten kokeilin L ja osa oli ok, osa oli liian suuria.

Onneksi olkoon, varmasti mahtava fiilis!

Mä olen kans monesti miettinyt, kun kuullut että 700 leikattiin viime vuonna, että olen yksi näistä onnekkaista, joiden elämä on saanut ihan täysin eri suunnan!

Ihania nuo hetket kun huomaa hukkuvansa vanhaan kokoonsa.. vaikka on siinä se nurjapuolikin - joutuu ostoksille

ONNEA UUDESTA PIENEMMÄSTÄ KOOSTA!!

Onnittelut todistetusta pienenemisestä! Kunpa minäkin joskus...

Hiplakka

Mä odotan tuota aikaa... Haluaisin niin uusia vaatteita, mut eihän sitä vielä kannata ostaa...

Itse koin tuon saman tunteen kun kävin ostamssa suoria huosuja. Kokoja oli enää 40 ja 42 ja nuo 42 kokoiset meni jalkaan. Tuo koko on varmaan nennyt joskus 20 vuotiaana. Nyt vaan totuttelemaan uuteen kokoon. Jei!!!!

jee pingu ja tikru=) mulla sama juttu L vaatteet jotkut menee hyvin päälle ja farkut joutuu kohta vaihtaa 44 tai 42 kokoon=D jippiii me!!! ennen koko oli 50/52/54

Onkohan ihan normaalia tällänen kun luen näitä teidän kaikkien ihania laihtumis juttuja niin mulle tulee väkisinkin sellanen olo et ..."en osaa edes kuvitella olevani joskus normaali kokoinen"en mä voi olla hoikka koskaan" jne..
se tuntuu jotenkin niin uskomattomalta...onko teistä muut ajatelleet näin ennen kuin on leikattu??

tigertyttö: Mä kans miettiny just noin ja sit tullu olo et joo laihdun taas 30-40kg ja oon vähä aikaa siin painos ja sithän se takas tulee korkojen kera, niinku aina. Ei voi mitään niille vanhoille muistoille ja kokemuksille. Oon vaa yrittäny pääkopalle kertoo et sit joskus ku on leikattu ni vanhat vaatteet hävitetään kokonaan ja isoja ei enää tarvi säästää ikinä (toivottavasta)

kiitos Möhköfantti vastauksestasi.

Tigertyttö- minut on leikattu viikko sitten ja edelleen epäilen sitä hoikkuutta. Leikkaus sujui hyvin ja ruokaa menee kerrallaan desi. Kaiken järjen mukaan mä tulen laihtumaan edes vähän, mut edelleen on sellainen epäuskoinen olotila. Jos mua on kuitenkin vain huijattu

Mulla on ihan samanlaiset ajatukset tuosta painon takaisin tulemisesta Jotenkin ei millään meinaa mennä jakeluun, että vois pysyvästi ajatella olevansa normaalipainoinen ... Ja kuitenkin sitä odottaa kuin kuuta taivaalta, vaikkei vielä ole edes leikkausaikaa. Ja todella, uskaltaako ne kaikki isoiksi jäävät "teltat" hukata sitten kun niitä ei enää itse tarvitse?.. Ja jotenkin takaraivossa on kuitenkin tieto siitä, että tällä kertaa unelmista voi oikeasti tulla totta! - Kun innostuu, niin onnistuu ja kun onnistuu, niin innostuu! Ja täällä on ihana lukea näitä onnistumisia!

Suoraan sanottuna mä rakastan tätä "järkytystä" mitä vaatekaupassa aina koen + sillon kun kokeilee "vanhoja" vaatteita mitkä on kaapuja melkeen hetkessä

Esim. Ostin leikkauksen jälkeen Gina tricosta aivan ihan an hameen ennen joulua mikä oli kokoa 44!! mikä oli sopiva silloin ehkä inasen tiukka mutta nyt noin puolitoista kuukautta myöhemmin se hame PYÖRII mun päällä kun karuselli ja saan molemmat kädet suoriksi sivulle että jää vielä tilaakin luulin kun laitoin paitaa hameen sisään että mulla on näköjään takaata vetskari auki....mutta sit kun kokeilin vetskaria niin ei se ollut auki ja nappikin oli vielä kiinni... tuli kyllä sen päivän riemun tanssit tanssittua... ja monesta muustakin vaatteesta/asiasta on tullut parit onnen kiljahdukset ja tanssit tanssittua ja sit kun tajuaa että tässähän on vielä puolet läskiä sulattamatta vielä niin kyllä tässä on hymyhuulilla kaiken aikaa
(Mahtaakohan tosta mun selityksestä saada mitään selvää)

Kyllä saaa ja voin vain kuvitella onnen hetkesi Voih kumpa minäkin joskus......

Häkkivarasto meni remonttiin ja minulla oli siellä monta laatikkoa vaatteita, lähinnä sellaisia joita olin alennusmyynneistä joskus ostanut, mutta jotka eivät ole koskaan mahtuneet päälle. Tänään kannoin laatikot sisälle ja aloin niitä sovittelemaan. Osa oli sopivia ja osa liian isoja! Samalla kävin läpi kaikki kaapit ja nyt on kolme isoa pahvilaatikollista vaatteita lähdössä kaverille.

Minulla olisi kans aika siivota vaatekaapit.
Isot pois lopullisesti.
Tekis vaan kovasti mieli ostaa uusia vaatteita,mut ei oikein kannata. kun toivottavasti jäävät pian isoiksi.
Yhden uuden hameen ostin viikonloppuna ja oli kokoa 44.
Tää on aivan tajutonta. en millään meinaa uskoa ,et mahdun niin pieneen vaatteeseen.

Oli aivan ihmeellistä kun tajusin ,ettei välttämättä enää tarvitse ostaa vaatteita isojen tyttöjen osastolta.
vaan voin katsella kaupassa kaikkia niitä ihania vaatteita normi osastoilta kun koot ovat 46 asti.

Onnellisesti leijun yläilmoissa. jeeeee

Ihanaa onneksi olkoon - tollasissa tilanteissa muutos konkretisoituu vaikka vaa´assa numeroina sen näkee....mut et mahtuu ihan eri kaliberin vaatteisiin mitä ennen.

Odotan myös noita fiiliksiä kovasti sillä tarvitsen uudet farkut (vanhat on kaikki rikki joko vetskasta tai sit haaroista - ymmärrätte varmaan minkä takian )

mietin rintaliivitilausta mireale:lle ja tsekkasin kokotaulukkoa, en voinut uskoa että kokoni on pienentynyt C95:sta 90B:hen, pitää vielä tarkistaa asia normi kaupassa asioidessa.

Mä olen samoissa hypeissä! Kävin muutama viikko sitten ostamassa paidan - ihan oikeiden ihmisten kaupasta, kokoa 42-44! Miten ihanaa, että se paita tuoksui kaupalta - ei kotiin postitetuilta "PLUS+LARGEMAX"-muovipusseilta.

Vanhat vaatteet heitin armotta pois jo noin 2 kk sitten. Ajattelen, että jos nyt jostain hirvittävästä syystä joskus lihon kaiken takaisin, en ainakaan halua niitä samoja vaatteita käyttää...Tällä hetkellä mulla on kahdet sopivat housut ja neljä paitaa... Ostan keväällä uusia!

Ajattelen myös niin, että tulevan kesän juhlissa, minä en ole se, joka sekoitetaan juhlapihassa olevaan telttaan/telttakankaaseen. Sen sijaan minä olen se, jonka pienentymistä ihastellaan ja jonka kaunista pukua kehutaan!!

Varmasti olen!!

Onnea pienimuttapyöreä! Upea tunne!

Kiitos Lyltsy tsempeistä! On kyllä tosi kiva, kun ihmiset huomaavat
kaventumisen (i)! On ollut oikeastaan tosi mukavaa, että mut leikattiin syksyllä, koska talven ajan olen saanut rauhassa pienentyä ja miettiä vähän tätä laihtumista/itseäni tarkemminkin rauhalliseen tahtiin...Kerrospukeutuminen hämää hyvin noita kiloja (ja niiden poistumista)