Ann liittyy joukkoon ja leikkauksen jälkeisiä kuulumisia

Tervehdys!

Olen kolmekymppinen aina lapsuudesta asti ylipainon kanssa taistellut nainen ja nyt toivottavasti menossa se ihan vihonviimeinen kesä näissä painolukemissa (BMI 46). Takana on laihdutusyrityksiä mm. Painonvartijoissa ja Personal Trainerin kanssa, mutta tuloksena se tuttu tarina; kaikki laihdutettu tulee pikkuhiljaa takaisin.
Reilu pari vuotta sitten päätin hakea kirurgista apua ja päädyin mahapantaan. Huolimatta pannan vaihtelevista tuloksista tuntui se sillä hetkellä parhaalta vaihtoehdolta. Muita leikkauksia tehtiin aika vähän ja ne tuntuivat kovin radikaaleilta. Ikävä kyllä panta ei minulla auttanut kovinkaan kummoisesti ja painonpudotusapu oli vain muutamia kiloja. Panta sinällään sopi hyvin, eikä aiheuttanut mitään komplikaatioita, mutta henkinen puoli oli koetuksella.
Nyt jälleen kerran pantataisteluun kyllästyneenä ajattelin antaa itselleni vielä yhden kirurgisen mahdollisuuden. Panta otettiin keväällä pois ja nyt olisi viikon päästä GBP-leikkaus edessä. Toivon niiiin hartaasti, että tästä löytyisi se kiriapu laihduttamiseen ja elämänmuutokseen!

Aurinkoisia elokuisia kesäpäiviä kaikille!

Tervehdys vaan!

No, olet sinäkin kaikkea kokeillut.
Minne olet menossa viikon päästä leikkaukseen? Tsemppiä vaan ensi viikkoon.

Taidetaan laila köllötellä samalla pöydällä ma :)

No, varataan sit vierekkäiset pedit Terveystalosta!!
Nähdään maanantaina!

Maanataina sitten!
Odotan intopiukeena maanantaita, tosin vähän alkaa myös jännittää tässä päivä päivältä.... Eiköhän me kuitenkin hyvin selvitä Ü

Kiitos kaikille, jotka ovat tänne kirjoitelleet kokemuksiaan ja vinkkejä. Paras tietohan tulee niiltä, jotka ovat käyneet läpi tämän rumban ja tietää mitä odottaa. Ja noi ruotsin sivujen "ennen ja jälkeen"-kuvat ovat ihan ylivetoja! Onneksi naapurit uskaltaa laittaa edes kuviaan, vaikka me suomalaiset ei uskalleta Ü Niistä on saanut paljon uskoa ja luottamusta siihen, että oikealla tiellä ollaan ja edes jotain toivoa vielä on!

Tsemppiä ja tulehan kertomaan kuulumiset miten leikkaus meni!

Olen todennäköisesti itsekin menossa Terveystaloon leikattavaksi, toistaiseksi ollaan vasta juteltu puhelimitse mutta ensi viikolla sovitaan aika tapaamiselle.

Kiitos Helka Ü
Päivitän sitten ensi viikolla tosiaan kokemuksia ja kuulumisia vapauduttuani sairaalasta. Ja onnittelut Helka ensiaskeleista! Terveystalossa pääsee ainakin nopeasti leikkaukseen, itse en ainakaan olisi päätöksen jälkeen pystynyt odottamaan pidempään. Kesä oli jo riittävästi! Malttamaton luonne kun olen... Toivottavasti uusissa, hienoissa leikkaussalitiloissa syntyy myös uusia, hienoja ja hoikempia asiakkaita Ü

Täällä ollaan siis kotiuduttu sairaalasta maanantaisen GBP-leikkauksen jäljiltä. Olo on yllättävän hyvä ja virkeä ja kipujakaan ei juuri ole.

Terveystalossa homma toimi kaikinpuolin mallikelpoisesti! Ei jäänyt kyllä mitään huonoa sanottavaa. Henkilökunta oli asiantuntevaa ja mukavaa ja ohjeita ja tukea on tarjolla hyvin.

Ruokailukin on lähtenyt mukavasti käyntiin ja näin muutama päivä leikkauksen jälkeen voi syödä jo aika normaalisti (tosin annoskoko kovasti pienetyneenä) aamupuuron, keittoa lounaalla, villiä, jogurttia, perunamuusia jne.

Vointi siis erinomainen ja mieli iloinen Ü

Kiva kuulla(lukea)Ann että kaikki meni hyvin ja olokin on jo hyvä : ) Onnea uuteen elämään.

Ihania uutisia kerroit meille Ann, aivan mahtavaa, että voit noin hyvin ja kaikki on sujunut mallikkaasti. Hyvää toipilasaikaa sulle tästä eteenkinpäin!

Ja kiitos tigertyttö ja Bulla Ü

Olo on edelleen mainio ja syömiset ja juomiset hoituu ihan kivasti.
Kuntoutumisesta kertoo sekin, ettei malta enää kotona pysytellä vaan suhaan jo shoppailemassa yms., muuten rupeaa kotona mökkihöperyys vaivaamaan.
Vähän jopa pelottaa tuo syömisen helppous, ovatko sittenkin jättäneet liian ison mahalaukun... Nyt menee päivät n. 900 kcal, joten onhan siinä tietty vähän varaa vielä lisätä, mut jos vielä tästä helpottuu lisää...
Herkkuja tosin ei ole tehnyt yhtään mieli ja monet muutkin jutut vähän ällöttää. Täytyy aina valita jääkaapista jotain mikä sillä hetkellä tuntuisi menevän alas ja vesipullo kulkee mukana koko ajan. Ennen oli veden juonti tosi hankalaa, mutta näemmä sitä tiukanpaikan tullen ainakin yrittää opetella.
Paino on tullut rytinällä alas ekan viikon aikana. Eikä ole tullut tehtyä paljoa muuta kun syötyä ja maattua. Tällaisista laihiksista mäkin tykkään Ü. Vauhti varmaan himppasen hidastuu matkan varrella, mutta toivotaan että vasta -60 kg kohdalla Ü Pitkä matka siis edessä, mutta sitäkin innokkaampana olen taipaleen aloittanut!

Iloista uutta viikon alkua kaikille matkalaisille!

Tervehdys vaan Ann!

Minä vähän samaa epäilin, että ovatko he sittenkin jättäneet liian ison masun meille maanantaina leikatuille. Minä saan myös ihan keposesti tuon 1000kcal syötyä ja jos juo vielä proteiinijuomat päälle niin menee 1500kcal!! Pitänee ensi viikolla kysellä Anetelta vinkkejä ja kinnittää huomiota välipalojen laatuun. Makeaa ei todellakaan tee mieli, mieluimmin kaipaan suolaista.
Minä voin myös oikein hyvin, eilen oli vielä hiukan heikko olo (tosin kuuma ja tukala ilmakin) mutta tänään on ollut aivan loistava päivä voinnin ja syönninkin puolesta.
Eli reippain mielin kohti tulevaa!

Hups, kirjoitin jo melko pitkän raapustuksen mutta sitten kone hetti pihalle netistä...

No, tiivistettynä todella hienoa että toipuminen on lähtenyt hyvin käyntiin ja toivottavasti jaksat myös jatkossa laittaa kuulumisia tänne. Meille leikkausta odottaville ja sitä suunnitteleville kaikki tiedonmurut ovat kultaakin kalliimpia!:-)

Vähän vointipäivityksiä...

Leikkauksesta kulut nyt 3,5 vk ja loistavasti menee Ü
Kivuista en ole juurikaan kärsinyt koko aikana ja sen vuoksi ihmetyttikin kovasti viime viikolla tullut muutaman päivän kestänyt kipuilu. Puhuin kirurgin kanssa ja päädyttiin kuulostelemaan tilannetta muutama päivä ja niin yhtäkkiä kivut katosivatkin muutaman päivän jälkeen. Tämä ei tietysti ole ihan tyypillinen oire tässä vaiheessa toipumista, mutta kaikki siis mahdollista eikä tarvitse aina olla kovin pahakaan juttu. Hyvä näin.

Paluu arkeen on suoritettu ja jaksaminenkin on jo ihan kohtuullisella tasolla. Nyt alkaa tuntumaan jo siltä, että kroppa ja mieli kaipaavat jotain liikuntaa. Ajattelin aloitella vähän vesijumppaa ja polkea crosstrainer-laitteella. Tuo crossari on tuttu jo ennestään, kovasti tykkään. Hinaan laitteen aina telkkarin ääreen ja siinä meneekin mukavasti 30-45 min. Vesijumppaa en ole kokeillut, mutta ajatuksena ainakin tuntuis mukavalta (lukuunottamatta tietoisuutta siitä miltä näyttää siinä uikkarissa, *huokaus*)

Syömiset sujuu myös kivasti. Kirjoitan ylös kaikki ruokailut ja sen mukaan yritän ohajat syömisiäni oikeaan suuntaan päivän aikana. On nyt leikkauksen jälkeen paljon helpompaa, koska mieliteot eivät ohjaa enää niin kovasti syömistä. Kovin makeat herkut eivät maistu juurikaan, muuten pystyn syömään aikalailla mitä tahansa. Aloitin muutama päivä sitten täysin normaaliin ruokaan totuttautumisen ja ongelmia ei ole ollut. Ensimmäinen kana-ateriakin maistui ja meni hyvin pureskellen alas sujuvasti.

Kaloreita ravitsemusterapeutti suositteli 1000-1500 kcal päivässä ja tässä on aika helppo pitäytyä. Edelleen on kuitenkin tarvetta miettiä mitä suuhunsa laittaa. Herkuttelulla saa helposti paljon ylimääräistä, mitä ei oikeasti edes tee mieli vaan menee luultavasti enemmänkin vanhasta tottumuksesta. Määrät ovat onneksi aika pieniä Ü

Painoa on pudonnut leikkauksesta -8,5 kg eli ilmeisesti jotain tulee ainakin tehtyä oikein Ü Kovasti tyytyväinen vointiin leikkauksen jälkeen ja ihanaan tunteeseen läskien alkaessa katoaman! En meinaa malttaa odottaa miltä elo ja olo maistuu suurempien pudotusten myötä!

Aurinkoisia syyspäiviä kaikille!

Olipa kiva Ann kun kirjoitit meille vointipäivityksen :), sitä oli oikein nautinnollista lukea! Ihanaa, kun sulla on mennyt kaikki noin mukavasti ja että olet onnellinen tästä leikkausratkaisusta. Komeasti on sun paino lähtenyt putoamaan, kyllä tuollaisen kilomäärän jo tuntee hyvin kropassaan! Onnea jatkossakin, kerrohan taas jossakin välissä miten homma etenee!

Kiitos Bulla! Jos jollekin tosiaan vaan on jotain hyötyä niin laitetaan aina välillä väliaikatietoja tästä uuden mahan kanssa elosta ja olosta.

Olo on edelleen mainio ja ruoka uppoo hyvin. Kokoajan takaraivossa pelko kuitenkin josko se uppoo ihan liiankin hyvin... Nyt menty kuitenkin vasta 5 viikkoa leikkauksesta. Käääk!

Olen ymärtänyt, että mielihalutkin tasoittuvat jossain vaiheessa puolta vuotta tai jotain eli karkaako homma käsistä sitten... Nyt ei mielitekoja kovinkaan paljoa ole. Nälän tunne on olemassa ja sen saa taltutettu ihan vaan kunnon ruualla. Makeaa ei tee mieli (ihanaa!!) juuri nimeksikään. Kovinkaan paljoa ei ole tullut vastaan ruoka-aineita, mitkä ei sopisi ja aiheuttaisi dumpingia. Annoskoko on vaan mulla aika kohtuullinen normaalin ihmisen annos ja pystyn jopa juomaan vähän vettä ruuan kanssa. Tämä on se mikä huollettaa... Kalorit olen saanut pidettyä 1300 kcal tuntumassa, mutta ei siihen ihan mitä tahansa voi pistellä menemään. Koko ajan siis huolehdittava oikeista ja tarpeeksi ravitsevista syömisistä. Tätä haluan myös painottaa vielä leikkaustaan odotteleville! Eli henkisesti on hyvä varautua myös tiukkaan työhön leikkauksen jälkeen ja epäilemättä hamaan tulevaisuuteen saakka. Toki meille on annettu hyvä apuväline, joka sitä työtä helpottaa.

Minkälaisia kalorimääriä eri sairaaloista suositellaan leikkauksen jälkeiseen elämään? Olen itse törmännyt eri lähteissä kaikkeen 500-1500 kcal välillä. On vaan kiinnostavaa, miten hajallaan ohjeistus on eri maailman kolkissa ja jopa Suomen sisälläkin. Ja miten paljon oikeasti tämä vaikuttaa painonpudotukseen? Loogisesti voisi kuvitella että syöt vähemmän, laihdut enemmän, tämähän ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Ja yksilöiden erilaisuus tuo varmasti ohjeiden yhtenäistämiseen kovasti lisää haastetta.

Ainakin kunnollinen syöminen tuntuu pitävän veriarvot kurissa Ü Kävin ottamassa tällä viikolla ensimmäiset verikokeet ja kaikki kokeet olivat viitearvoissa ja hemoglobiinikin huiteli 150 tuntumassa, joten onneksi tämän suhteen kaikki kunnossa. Tällä viikolla olisi vielä kirugin kontrolli ja tapaaminen ravitsemusterapeutin kanssa. Varokaa vaan Ü Olisi iso lista mieltä askaruttavia kysymyksiä ja niihin on saatava vastauksia, muuten hajoaa pieni pää Ü

Tässähän tätä sepustusta taas tulikin. Kommentoikaa ja laittakaa mielipiteitä!
Aurinkoa kaikille!

Mulle ei kyllä ole annettu mitään suosituksia Terveustalosta noin vähästä kalorimäärästä, enemmän olivat huolissaan että saa riittävästi ravintoaineita ja proteiineja, ettei paino putoa liian nopeasti, jolloin lähtee lihasmassaa. Esim. normaalit juustot ( feta, leikkele, homejuustot) kuuluu mun päivittäiseen ruokavalioon, samoin jugurtit, leikkeleet. Katson enemmän sitä proteiinipitoisuutta, en niinkään rasvaa. Ohjekin ravitsemusterapeutilta oli em. ja että rasvakin saa olla 80% eikä mitään kevytversiota.

Musta se on juuri niitä leikkauksen hyviä puolia että ei tarvi miettiä niitä kaloreita, annoskoot pysyy kurissa ikäänkuin automaattisesti, kun mahaan ei mahdu paljoa ja kun itse huolehtii riittävästä proteiinin saannista ruuassa, laihtuu automaattisesti.

Yleinen ohjehan kai on, että kaloreita ei sisänsä tarvitse laskeskella. Mutta olen tuossa suhteessa vähän perfektionisti ja samalla kiinnostunut tästä aiheesta ja senpä takia olen alusta alkaen laskenut kaikki kalorit ja proteiinimäärät, hiilarit, rasvat ym. Sainkin sitten suosituksen, jossa tulisi liikkua. Terveystalon mukaan ainakin minun kohdallani kalorit pitäisi olla yli 1000, mutta hyvä olisi jäädä kuitenkin alle 1500 kcal.
Onhan minullakin tuo annoskoko pinentynyt kovasti, mutta silti mielestäni ei ihan ole mennyt niin pieneksi kuin kuvittelin ennen leikkausta.

Sisänsä ei varmasti ole paha asia, koska niin kuin mainitsit Lyltsy niin liian nopea pudotus ei tosiaankaan ole hyväksi eikä tavoitekaan. Lisäksi voi saada kaupan päällisenä aliravitsemusta yms.

Ann, nämä sinun juttusi ovat juuri sitä, jotka rauhoittavat minua... Kiitos :-)

Vähän samansuuntaisia pelkoja tulevaisuuden suhteen on täälläkin, kohtalotoverini.
Pystyn syömään ja juomaan "yllättävänkin" hyvin ja sehän tässä pelottaakin eli aktiivista ajattelutyötä ja asiaan paneutumista tämä todellakin vaatii koko loppuelämän ajan. Eli leikkaus on todellakin vain ja ainoastaan apukeino elämäntapamuutokselle kuten saamassani esitteessäkin lukee. Ehkäpä sivuutin moisen lauseen ennen leikkausta kun olin niin innoissani. Sekin on aika outoa, että kuulin vasta leikkauksen jälkeen parista tapauksesta, joille tämäkään ei ole auttanut vaan syönti on palannut pikkuhiljaa entisiin uomiinsa. Auts, mikä ajatuskin!

Hienosti olet jaksanut laittaa kaiken ylös ja tulostakin olet saanut todella hienosti, olet tahtonainen.
Mulla ei ole paino noin hienosti lähtenyt alaspäin, olen vain puolivälissä sinun pudotustasi. Kuitenkin ihan positiivisin mielin ajattelen tulevaa elämää ja periksi ei enään anneta.
PS: tuletko pk-seudun tapaamiseen? kutsu on lähetetty

Hauska kuulla Survivalta, että on jotain iloa jollekin Ü Mun kohdalla kaikki on mennyt kokonaisuutena tosi hyvin. Ja pääasiassahan nämä toimenpiteet hyvin menevätkin.

Kiitos laila <3
Näin se vain on, että niin paljon on pelissä, ettei haluaisi tehdä mitään väärin eikä siten mokata koko hommaa... Sovitaan, että lopetetaan pahimman miettiminen ja tehdään se mitä pystytään ja lopputulos on sitten mikä on. Parhaimmillaanhan se voi olla aika huikea Ü ja sillä mennään! Ja nämä muutaman viikon pudotuksethan eivät vielä kerro koko totuutta. Pääasia, että suunta on alaspäin.
Kiva kuulla, että olet myös kaiken tunnemelskan keskellä positiivinen, itse olen myös päättänyt, että periksi en anna. Liian monta kertaa on jo tullut kokeiltua ja lopputuloshan tiedetään Ü

Toivottavasti nähdään pk-tapaamisessa, yritän järjestellä aikatauluani niin että pääsisin tulemaan. Palailen vielä tarkemmin!

Moi Ann!

Kuinka kauan sinulla meni kirurgin tapaamisesta että olit leikkauspöydällä?: )

Nana; kävin toukokuun puolivälissä kirurgin juttusilla ja elokuun alussa leikattiin. Olisin varmasti myös nopeamminkin päässyt, mutta väliin tulivat kesälomat ja Terveystalon muutto. Onko sinulla jo kaikki mallillaan leikkaukseen?

Laitan samalla tässä vähän kuulumisia jälkikontrollista ja ravitsemusterapeutin vastaanotolta.... Kävin siis viime viikolla ja kylläpä rauhoitti kovasti mieltä Ü

Ravitsemusterapeutin kanssa juteltiin yli tunti ja sain paljon vastauksia mieltä askarruttaneisiin kysymyksiin. Lähinnä huojensi tieto siitä, että syön aika oikeaoppisesti ja homma näyttää toimivan. Ainoastaan hiomista vaatii rasvan syöminen ja annoskoot. Olen pystynyt alusta alkaen syömään aika "suuria" määriä ja olen itse ollut kovin huolestunut tästä. Myös syömisen yhteydessä on juominen onnistunut ja tämä yhtälö taitaakin olla suurin syy annoskokoihin. Olen nyt viikon verran välttänyt juomista samaan aikaan ja mielestäni annoskootkin ovat pienentyneet. Ravitsemusterapeutin mukaan neste voi saada ruuan liikkumaan vauhdikkaammin ohutsuoleen ja sitä myöden ruokaakin mahtuu enemmän. Eli juomiset suosiolla vasta ruokailun jälkeen. Liian niukkaan rasvan määrään sain ohjeeksi ottaa kalaöljyä lisäksi. Tällä tavoin ei tarvitse huolehtia sitten kaloreiden lisääntymisestä.

Kalaöljyn lisäksi olen aloittanut myös muiden vitamiinien syönnin; monivitamiini ja kalsium. Muuta ei sitten tässä vaiheessa tarvita. B12 katsotaan vasta vuoden kohdalla. Niin ja proteiinijuoman pidän myöskin vielä päivittäisessä ohjelmassa. Itse olen eniten tykästynyt Easy Body Protein Shake -valmisjuomaan. Tuntuu olevan ainut, mikä maistuu mielestäni ihan hyvälle. Toki tulee kalliimmaksi kuin jauheet, mutta on maultaan ja koostumukseltaan niiiiin paljon parempi ja helpompi että en suostu vaihtamaan.

Kirurgin vastaanotto oli aika nopea ja katseli lähinnä haavat ja paineli vatsan. Kaikki tuntui olevan hyvin ja uudestaan ei tarvitse enää mennä. Sain myös asiantuntijavastauksen mahalaukun venymiseen... siihen ei kuulemma pääasiassa voi itse vaikuttaa (ainoastaan ääritapauksissa kova ahmiminen). Eli ei tarvitse menettää yöunia satunnaisen liian suuren päivällisen takia. Mutta huono uutinen on tietysti tuo, että se voi venyä ja ilman omaa syytäkin. Lääketiede etenee onneksi hurjaa vaihtia koko ajan, että tuohon ja mahdolliseti muihinkin ilmeneviin ongelmiin löytynee ratkaisu sitten kun/jos niiden aika on.

Sellaista tarinaa tällä kertaa, toivottavasti tarjoaa jotain hyödyllistä jollekulle Ü
Syysiloa sateenkin keskelle!

Kiitos, kun jaoit tuon käynnin. Juuri nuo samat asiat ovat askaruttaneet itseäni.
Mulla on ensi viikolla käynti rav.terapeutilla ja jälkikontrolli vasta lokakuun lopulla. Nyt voin olla rauhallisin mielin, kun kerroit asioista :).

Sannikaarina